Varmaan siihen, että kaveri halusi kirjoittaa jotain tähän ketjuun. Asuntolainakin on varmaan sidottu Heliboriin.
11 tykkäystä
Kiitos hyvästä kommentista Aston!
Nämä Ray Dalion kirjassa olevat kuvat ovat juurikin erinomaisia näyttämään sen, kuinka vaikeaa ja
osittaista tunteiden vuoristorataa karhumarkkinoilla toimiminen voi olla, jos haluaa ajoittaa markkinan liikkeitä.
Alla kuva myös 1930-luvun liikkeistä, jossa ensimmäinen karhumarkkinaralli oli suuruudeltaan lähes 50 % ylöspäin 
Jos historiaan haluaa peilata, osaltaan näen, että liikkeet voisivat nykyisissä oloissa (tietokoneet, internet, informaatio ja näiden luomat kaupankäyntimahdollisuudet) olla lyhyempiä kestoltaan että myös suuruudeltaan. 1930-luvulla katsottiin talousuutiset seuraavana päivänä lehdestä ja mietittiin mitä sitä pitäisi näillä osakkeilla tehdä.
Lisäksi keskuspankkien elvytys ja valtioiden toimet olivat selvästi hitaampia nykyiseen kriisiin verrattuna.
11 tykkäystä
Todennäköisesti OMXHPI. Eihän HEX ole ollut enää pariin vuosikymmeneen.
Mutta Bloomberg muistaa:
https://www.bloomberg.com/quote/HEX:IND
Tarkoitin OMX HELSINKI_PI . Se mistä tasot tulee, perustuu tietysti korkeintaan valistuneeseen arvaukseen. Epävarmuutta on ilmassa rajusti, aj mielstäni ei olla nähty kuin eka säikähdys. Kaikuja reaalitalouden tilasta aletaa saada pikku hiljaa. Osakkeet ovat mielestäni nyt kalliimpia kuin ennen kriisiä. Aika näyttää! Jäitä hattuun ja onnea kaikille oman strategian toteutuksessa!
2 tykkäystä
Mielestäni tällä hetkellä koko pörssin laskuun ei ole ajureita vaan hyvin performoivat yhtiöt (esim. Amazon) ei laske vaan puskee uusia ATH-lukemia koska bisnes kukoistaa. Miksi pörssi laski aiemmin kauttaaltaan? Koska kaikki tapahtui niin nopeasti, uusi tilanne jonka vaikutuksia oli vaikea ymmärtää ja uuden finanssikriisin uhka oli todellinen. Mielestäni nyt keskuspankit ovat toimillaan ainakin toistaiseksi työntäneet uhkan finanssikriisistä sivuun ja ajureita koko pörssin laskuun ei ole vaan ainoastaan tässä uudessa tilanteessa pärjäämättömät yhtiöt laskevat. Toivoisin että aina kun joku heittää tähän tai mihin tahansa ketjuun mielipiteensä siitä, mihin suuntaan esimerkiksi pörssi matkustaa, tulisi sen kylkiäisenä perustelut mihin perustaa näkemyksensä. Kun perustelee mielipiteensä, sen todenmukaisuuden voi myös arvioida paremmin ja sitä kautta tehdä parempia sijoituspäätöksiä🙂
2 tykkäystä
Totta, karhumarkkinoille on tyypillistäkin saada isohkoja korjauksia ylöspäin aina välillä.
Itse häränsilmilläni näen tuon kuitenkin niin, että kun S&P oli laskenut 1500 tasolta alle 1000 ja realistisesti heilui väliä 700-1000, sijoittaja ei voinut tehdä kuin oikeita liikkeitä ostamalla, kunhan oston kohde sinänsä oli hyvä. 
No, en itse omista yhtään USA-osaketta eikä nykyhinnoilla ole kiikarissakaan, mutta Euroopassa on laskenut enemmän ja hyvää saanut halvalla.
2 tykkäystä
Kyllä suomen pörssi on alhaalla vs usa. Jos pörssi tai osake laskee 50prosenttia niin sen täytyy nousta 100prosenttia ollakseen samoissa kuin ennen laskua.
1 tykkäys
Tuo on hyvä muistaa, että 20 % nousu ei ole hirveästi vahinkoa korjannut 40 % laskun jälkeen. Esim. Helsingin pörssi on vuoden alusta tuottanut -20 % kun Nasdaq on vastaavasti -6,5 %.
Howard Marksilta jälleen hyvää ihmettelyä markkinasta ja tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta. Harmaita hiuksiuhan siitä tulee, mutta sijoittajan on vaikea toimia tekemättä oletuksia tulevaisuuden kehityssuunnasta. 
Mihin talouden sulkeminen, pandemia globaalissa taloudessa ja massiiviset tukiohjelmat johtavat? Menneisyydessä ei ole mitään aiempaa esimerkkiä antamassa tähän kysymykseen valoa, joten emme voi ekstrapoloida menneisyydestä vastausta.
7 tykkäystä
Mielenkiintoinen huomio, että vaikka Ruotsissa valtio ei ole hirveästi mitään sulkenut, on silti kansalaiset oma-aloitteisesti vähentäneet käyntejään esim. leffateattereissa.
Jos valtion päätöksillä ei ole niin väliä (päätöksenteko syntyy alhaalta ylöspäin), tapahtuuko taloudessa V-muotoista äkkikäännettä ylöspäinkään kun ”päätetään” avata taloudet?
19 tykkäystä
Alla mainio lainaus Markku Lehmuksen (Etlan ennustepäällikkö) kirjoituksesta.
Keskuspankki Fedin Bostonin aluekonttorin johtaja Eric Rosengren kiteytti tilanteen hyvin Wall Street Journalin haastattelussa: ”Talous voi elpyä vasta sitten, kun ihmiset uskaltavat pitää taas kiinni metrotangoista”.
Mutta jos tuota käyttää indikaattorina, palataan alkupisteeseen; markkinat kun ennakoi tulevaisuutta, täytynee arvailla koska tämä “tankotanssi” alkaa 
4 tykkäystä
Allekirjoitan. Nykyisillä pohjilla, 4 viikkoa sitten, pidin suunnitelmani mukaisesti noin 75% salkusta osakkeissa - ‘come what may’. Hajautettu salkku kyllä toipuu tässä teetä juodessa, vaikka (laskennallisesti) tuli hirvittäviä tappioita. Omistan edelleen saman määrän kunkin yhtiön osakkeista, joten ehkei ole syytä paniikkiin…
Käteiskassasta - reilut 25% - olen nyt kolmen viikon ikkunassa sijoittanut reilut puolet, 12% on vielä odottamassa. Nyt on vaikeampi tilanne - tuleeko vielä uudet pohjat vai ei? En ainakaan minä tiedä, mutta jos ei tule, niin se 88% on jo hyvin hajautettuna markkinalla odottamassa nousua. Ja jos tulee uusi lasku, niin taas juodaan teetä hetken aikaa.
6 tykkäystä
Tämä on minunkin ajatukseni, mutta se mikä tässä on erilaista aiempiin kriiseihin verrattuna on ennennäkemättömän suuret elvytystoimet ja uskon niitä tulevan runsaasti lisää. 2009 finanssikriisin aikana rahan pumppaus herätti paljon vastalauseita koska silloin oltiin monien mielestä pelastamassa vain ahneita sijoittajia, nyt tavallisia ihmisiä ja heidän työpaikkojaan. Ei tässä oikein muuta osaa tehdä kuin pitää kohtuullista osakepainoa mutta säästellä myös pelimerkkejä siltä varalta että nähdään vielä uudet pohjat.
3 tykkäystä
Törmäsin ihan sattumalta lukuun, että koko jenkkien osakemarkkinan arvo olisi parhaimmillaan ollut vajaat 40 biljoonaa (ja nyt tietysti parikymmentä pinnaa vähemmän kun on dropattu) ja että se on lähes puolet koko maailman osakemarkkinoiden arvosta.
Kun näihin lukuihin peilailee noita FEDin jo ilmoittamia tukipaketteja (oliko se nyt 3 biljoonaa tämä viimeisin) ja mitä on ennustettu kokonaismääräksi kriisin aikana (jopa 10 biljoonaa) niin alkaa lisää hahmottamaan sitä kuinka massiivisista rahamääristä on kyse (+kaikki muut maat tietysti). Eihän tämä voi olla näkymättä osakkeiden hinnoissa (vaikka ei tuota rahaa nyt tietysti suoraan osakemarkkinoille pumpata niin sinnehän sitä valuu).
Tätä on varmaan joku fiksumpi spekuloinut jo tarkemminkin, mutta onko tässä mahdollista, että vaikka reaalitaloudessa inflaatio ei lähtisi laukalle niin eri omistusluokissa (esim. osakkeet) se tämän rahanpumppauksen seurauksena lähtee ja itse asiassa vaikka firmojen tulokset heikkenee niin voi olla, että arvostukset puolestaan venyy vaan lisää nollakorkoympäristössä (koska Tina), kurssit nousee ja omistava luokka rikastuu suhteessa entisestään muihin verrattuna (varsinkin kun työllisyystilanne heikkenee).
13 tykkäystä
Sää oot Seppo taas niin maan perskuleen oikeassa että oikein puistattaa 
Mut hei, muutama viruspelkoinen foorumilainen on soitellut tuossa sedälle, että kui se Seppo tuossa profiilikuvassaan on sormi suussa?? Hyi, hyi näin korona aikana 
Masse-setä, FA, kuvan vaihto edes koronan ajaksi ??
6 tykkäystä
Tästä on puhuttu juuri mm. tässä ketjussa. 
Zadam: raha saattaa valua osakkeisiin…
Nyt USAn sekä SP500 että treasuryn (valtion velkakirjamarkkina) arvo on n. 45 biljoonaa, hihalukuna. Valtion velkaa ~23 ja eiköhän Sp500 ole suunnilleen saman verran nyt.
1 tykkäys
Naulan kantaan, noinhan se teoriassa menee.
Mutta rikastuu ja rikastuu. Sille osakkeiden arvostuksennousulle ei ole reaalimaailmassa mitään vastinetta ja on aika pitkälti keskuspankkiirien käsissä, milloin musiikki loppuu ja pitää etsiä tuoli. Onhan se arvostuksen nousu silti rikastumista. Kunhan vain ei yritä realisoida liikaa.
Yritykset kuitenkin ostavat omia osakkeitaankin aika paljon, EPS voi kasvaa ilman tuloksen kasvuakin. Sitten on mahdollista myös, ettei musiikki itse asiassa lakkaa missään vaiheessa. Ja toki on mahdollinen se old-school, perusmuotoinen talouskasvukin osakkeiden arvostuksen ajurina.
Mutta eipä tässä maailmassa mihinkään turvaan pääse, jos omistaa ylipäätään mitään. Jos keskuspankit omaksuisivat MMT-hengessä sovereign money -periaatteet, ei käteisessä paljon naurattaisi. Tänään sattumalta luin HS:ssa puheita, että keskuspankki suoraan rahoittaisi hallintoa investointia varten. Taas vaihteeksi, ei mitään virallista toki.
Kyllä tämäkin raha valuisi kursseihin lopulta, mutta EPS:n kautta uskoakseni.
3 tykkäystä
Palataanko inflaation pariin taas @Verneri_Pulkkinen? Britanniassa hinnat nousee kohtalaisen haipakkaa. Jos tilanne pitkittyy, niin varmaan hintojen nousukin jatkuu?
Price of high-demand food bought online in UK rises sharply | Coronavirus | The Guardian
2 tykkäystä
Tässä itte pitänny muutaman päivän taukoa ja miettiny rauhassa tätä tilannetta. En oikeastaan edes vilkaissut pörssejä tai uutisia. Tähän asti ollen koko ajan sitä mieltä, että uudet pohjat vielä tulee. Nyt kuitenkin päätin pistää hyvin pienen summan käteisestä markkinalle ihan sen vuoksi, että oma tarkastelu kanta muuttuisi. Kas kummaa tuon jälkeen omat mietteet tilanteesta muuttuivatkin hyvin paljon. En todellakaan enää ajattele, että alas päin on ainoa suunta. En myöskään pidä selvyytenä, että mennään ylös päin kohti all time high. Oikeastaan pää ei ole yhtään sen selvempi kumpaan suuntaan mennään. Kuitenkin nyt pidän realistisena kumpaakin. Tässä vaan tuli huomattua miten hyvin oma asema onko käteisessä vai osakkeissa vaikuttaa omaan näkemykseen.
4 tykkäystä
Hyvä kysymys. Tätä pohtii moni päänsä puhki juuri nyt koska inflaatiolla olisi isoja implikaatioita monelle omaisuusluokalle (tervemenoa pitkiin korkoihin parkkeeranneet sijoittajat!!!
).
En ihmettelisi jos aluksi nähtäisiin hintojen heittelyä kysyntäpiikeissä alá vessapaperimania. Mutta silti, tällä hetkellähän kysyntä romahtaa monella eri osa-alueella (hintapaineita alaspäin), ei räjähdä käsiin. Eli vaikka keskuspankit työntävät rahaa talouteen ja valtiot allokoi kansalaisille eri puolella maailmaa työttömyystukia ja ties mitä apurahoja, ne menee selviytymiseen ja romahtaneiden tulojen (jenkeissä parissa viikossa yli 20 miljoonaa ihmistä menettivät työnsä) paikkaamiseen.
Kuten tuossa Howard Marksin tekstissä hyvin todettiin, jos keskuspankki antaisi kaikille miltsin käteen, tulisiko inflaatiota? No varmasti tulisi. Mutta missä kohtaa se raja menee? 10 000 € per nuppi? 100 000 €? Riippuu myös mihin se menee. Esim. pankkijärjestelmästä sitä voi imuroida nopeasti takaisin, kaikki keskuspankin uusi raha ei mene välikäsien kautta valtioille ja sitä kautta talouteen.
Keskuspankit ovat aiemmin osoittaneet, että ne pystyy raippaamaan inflaation matalaksi jos tarpeen.
Ehkä nyt mikä itseäni mietityttää on valtioiden roolin vääjäämätön kasvu ja sitä kautta inflaation hiipiminen takaisin alá 60-luku.
Hetki sitten inflaatiota mietittiin kuolleeksi.
Kun miettii, miten kasvavista veloista pääsee helpoimmin eroon niin kenties inflaatio saattaa vielä päästä takaisin lavalle viihdyttämään yleisöä…
Jos haluaa pelata varman päälle, eikä osaa ennustaa, voi vältellä firmoja joiden hinnoitteluvoima on surkea tai firmoja jotka tekevät töitä rahalla (pankit…) jos pelkää äärimmäisiä inflaatioskenaarioita.
2 tykkäystä
Musta tuntuu et tää “one hundred billion dollars”-kuva ei ole edes riittävä tähän FEDin nykytouhuun nähden Pitäisi olla ennemminkin “one hundred trillion dollars!”
2 tykkäystä