Eli ei välitöntä efektiä, mutta EKPn pitää keksiä paremmat munkkilatinat päätöksen perusteiksi ja kenties vähän tunkata yksityiskohtia tai muuten Saksan tuomarit eivät tykkää.
Kaipa nyt luisuu koska markkinat pelkää että BRRrrrrr-laitteen volyyminappia joudutaan kääntämään pienemmälle EKPssa koska Saksa. En näe itse tätä ihan todennäköisenä skenaariona ja FED kuitenkin nauraa tälle, joten…?
Vai onko luisu puhtaasti IIK brittien palvelusektori vapaapudotuksessa, yllättyneitä nolla?
Kun huonot uutiset ei liikuta indeksejä, niin pitäisi holdata / pohjat on nähty. Mutta mitäs silloin, kun nollauutiset tuovat hurjia droppeja? Itse ostin longia pohjilta
Kävin myös pohjapilkillä tuossa dipissä. Tässä tosin kuten totesin, oli kaksi uutista päällekkäin joten nyt on vaikea sanoa kumpi oli merkitsevä. Rumat UK palvelusektorin luvut vai tämä EKP-sompaus. Osaakohan joku fiksumpi sanoa kumpi toi dipin?
Kyllä, mutta luvut olivat silti susirumat. No, koska ennusteet hieman biitattiin niin kaipa se on oletettava että Saksan perustuslakituomioistuin on se pääsyy päivän dippiin.
Lyhyen välin liikkeille on houkuttelevaa mutta äärimmäisen vaikeaa löytää todellisia syitä. Joskus uutiset ja data sopii narratiiviin (“markkina lähti prosentin laskuun koska data oli odotettua huonompaa tai jtn”), joskus ei.
Jälkikäteen on tietysti helppo rakennella kaikenlaisia selityksiä, kun tiedämme mitä tapahtui tämän jälkeen.
Nyt se on sattumanvaraista mekkalaa.
Tuo tiedote oli kamalaa luettavaa epäselvyydessään, mutta tosiaan käytännön merkitys lienee suht pieni jos ei peräti olematon.
Voin kuvitella että ensimmäiset reaktiot oli normi botit-pureskeli-tekstin-ja-reagoi joita näkee harvase päivä kun joku raflaava otsikko iskee. Sen jälkeen tullut dippi vähän hämää. Ehkä se oli kuitenkin vain normaalia markkinahälyä ja lihasäkeillä meni vain hetki pureksia päätös ja tajuta että tämä dippi kannattanee ostaa koska päätös ei oikeasti merkkaa mitään.
Itse antaisin todella, todella pienet todennäköisyydet sille, että nämä tukipaketit noilla perustuslakipykälillä torpattaisiin. Eiköhän se ole korkeintaan niin kuten tuostakin ymmärsin, että jos tulee moitteita niin sitten muokataan vähän muotoa sellaiseksi että menee läpi. Kun on poliittista tahtoa saada asia läpi niin kyllähän ne konstit sitten varmasti löydetään.
Oikeudenkäynti on yleensä piinaavaa ja hidasta. Uskoisinpa, että niin haluttaessa muotoseikkoihin ym. vetoamalla voidaan oikeusvääntöä hidastaa pitkälle vuoteen 2021 ennen kuin lopullinen kielto saadaan lainvoimaiseksi.
Aletaan olla vähitellen tilanteessa että pörssi pysyy pystyssä niin kauan kuin korona pysyy voimissaan. Jos korona päihitetään niin ei ole enää syytä elvyttää ja pörssit romahtaa? Eli ehkä jos saadaan syksyksi koronan toinen aalto niin pörssit nousee elvtyksen voimasta ATH mutta jos korona menee kesän aikana ohi elvytys lopetetaan ja pörssit romahtaa syksyllä?
En näkisi asiaa näin. Elvyttämällä pyritään paikkaamaan talouden syvä kuilu, jonka korona synnytti ja muokkaa edelleen. Nyt kun koronasta toipumisesta saadaan merkkejä ja toivon mukaan päästään tämän vuoden puolella pääosin yli, ei elvytyksiä tehdä tietenkään samalla tavalla. Tämän jälkeen talous lähtee taas kuromaan isoksi revennyttä eroa kiinni ja pörssit lähtevät oletettavasti mukana normaaliin nousuun. En näe, että tulisi isoa romahdusta (tästä elvyttämisen lopettamisen syystä). Maaliskuussa tehtiin jo syvä pohja ja siitä on lähdetty ylöspäin. Aikaisemminkin on mainittu, että pörssit eivät korreloi suoraan reaalitalouden kanssa ja katsovat tulevaan. Pörssit dippasivat maaliskuussa ja lähtivät nousuun. Talous dippaa pahiten nyt Q2:n tai Q3:n aikaan ja siitä lähdetään nousuun (näillä näkymin). Tähänkin tyyliin voisi siis ajatella tulevaa pörssien käyttäytymistä.
Nordnetilta tullut jälleen uutta tubevideota, jossa käsitellään pörssejä ja tulevaa. Oksaharju, Lepikkö ja Paasi eli “titaanit” mukana pohdiskelemassa.
Rauhoittuminen ei silti ole sama kuin huolettomuus. Vaikka luonnehtisin itse, että nyt ahneus on yleisesti niskan päällä suhteessa pelkoon (itse kyllä harrastan taas pelkoa, ahneuden paikat olivat indeksitasolla ~20 % sitten ), kertoo kullan suosion kasvu sijoittajien skeptisyydestä nykymenoa kohtaan.