Pörssien suunta (Osa 1)

@Billions hyvä kysymys buy-backien vaikutuksesta
@Verneri_Pulkkinen olet kyllä velho kaivamaan infoa ja kuvaajia. Toivottavasti foorumin käyttäjät jatkaa hyvien kysymysten kysymistä, jotta saadaan haastettua sun taidot. :slight_smile:

20 tykkäystä

Kasvu jyrää arvon kuin -99 konsanaan.

Nyt nimenomaan Nasdaq on performoinut parhaiten.

Käytännössä kaiken pölyttyneen ostaminen, eli pankit, energia, konepajat, halvat osakkeet, EM (emerging markets) näyttää idiotismilta Nasdaq 100 -indeksiin ja sen kuninkaisiin Microsoft ja Amazon, verrattuna.

Kauan näin voi jatkua?

Olen itsekin suht pro-tech. Isossa kuvassa sijoittaja joka ei ymmärrä teknologiaa ja sen vaikutusta on suht heikoilla jäillä oman portfolionsa kanssa, väittäisin.

(Jos saisin asiaan vaikuttaa, mieluummin suomalaisetkin ampuisivat rahansa sp500-indeksiin tai Nasdaq sataseen kuin OMXH:n :sweat_smile:)

Se ei silti tarkoita, että kuumimmat tekno-osakkeet olisi paras sijoitus millä tahansa hinnalla.

Ja vaikka esim Microsoftin bisnes on todella vahva ja väkevä eikä kovin herkkä talouden osumille, luulisi kollektiivisesti tuon FAANGMAN joukon kärsivän edes jollain lailla talouden lamasta.

Tottakai kasvun arvo räjähtää pilviin kun korot on nollassa, mutta silti.

7 tykkäystä

Eikö ole loogista että kiinan vienti elpyy jos muulla tuotanto takkuaa? Eihän tuo välttämättä kerro miten muualla elvytään?

1 tykkäys

Jos Kiina vie, niin jossain pitää olla kysyntää sille viennille. Ja sitä näköjään on.

Foorumi menee vastavirtaan, kun qt/revenio/yms. hype on kääntynyt fortum/sampo hypeksi, eikä enään tutkailla niitä kasvuprosentteja vaan mitä osingoille kuuluu :rofl:

18 tykkäystä

Totta kai, mutta sellainen P/FCF -ajattelu on ehdottomasti menneen talven lumia :wink:

FAANGMAN ei pääsääntöisesti edes ole niin paha kasti tässä mielessä, niillä on jotain substanssiakin arvostuksen pohjaksi eikä pelkkää kasvua.

Kovimmat arvostuksen ajurit ovat jossain muualla kuin kasvussa. Ihan vastikään oli tämä kova kannabishype, jossa käytännössä raaka-aineen perustuotannon osakkeita myytiin pilviä hipovilla arvostuksilla. Vastaavasti pankki- tai konepajaosakkeelle on vaikea saada kovaa arvostusta vaikka sillä olisi hyvää kasvuakin. Pankki- ja muu rahoitustoiminta vieläpä skaalautuu ihan OK yleensä.

Halvoista osakkeista on paikka paikoin tullut ärsyttäviä value trappeja. Halpa hinta ei paljon auta, jos arvostus ei koskaan “korjaudu”. Halpakin osake on yleensä silti loppuviimein hyvä, jos se myös kasvaa. Kun arvostus supistuu tarpeeksi, se pakottaa markkinan mukaan lopulta.

Tämä ei ole mielestäni globaalisti edes totta, vaan pelkästään kehittyneillä markkinoilla pelkästään seksikkäillä sektoreilla. Vrt. kasvava käytettyjen autojen kauppias ei kiinnosta ketään. “Vanhan maailman” sijoitusmeininkiä voi löytää vakaasti kasvavasta Aasiasta, mutta se kiinnostaa lähinnä erikoissijoitusrahastoja.

5 tykkäystä

Kim ja Tom Lindström kirjoittivat kirjassaan ihan osuvasti, jos esim tätä foorumia seuraa:

Sijoittajat ovat tyypillisiä laumaolioita. He kaihtavat yksinoloa. He hakevat vahvistusta omalle markkinanäkemykselleen muilta sijoittajilta. Sijoittajat ovat mieluummin mahdollisimman monen muun kanssa väärässä kuin yksin oikeassa.

Lukumääräisesti suuren yksityssijoittajien ryhmän ominaispaino pörssissä on melko pieni. Kurssikehityksen kannalta paljon tärkeämpi on ammattimaisten sijoittajien eli lähinnä erilaisten instituutioiden kuten eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja sijoitusrahastojen palkattujen salkunhoitajien toiminta.

Toisin kuin yksityissijoittajat he ovat kuitenkin varsin riippuvaisia ympäristön paineesta - jopa siinä määrin, että heidän on usein melkein pakko toimia lyhytjänteisesti eli sopulimaisesti.

Eli siis yksityissijoittajat toimivat laumassa “omasta tahdostaan” ja instikat “pakottavasta tarpeesta”. Lopputulos toki sama.

12 tykkäystä

Kieltämättä Ostin/myin-ketjusta pystyi arvaamaan tilastot, jotka varmistivat havainnon Sampo/Fortum suosiosta! Foorumin Qt/Remedy-ketjujen pöhinä on rajoittunut pitkälti muutamiin tuhansiin sijoittajiin.


Aiemmat yksityissijoittajien “no brainerit” Nordea&Nokia eivät menneet ihan putkeen, toivotaan Sammolle ja Fortumille parempaa menestystä. :smiley: Niiden fundamentit onneksi ovat eri luokkaa kuin tuon suosituimman kaksikon…


Jos haluaa ylituottoa, sijoittaminen on todella vaikea laji. Silti periaatteessa resepti on yksinkertainen: pitää jaksaa lukea paljon, käyttää maalaisjärkeä ja harrastaa itsenäistä ajattelua*. Helposti sanottu, vaikeampaa käytännössä.

Monelle on vain helpompaa mennä muiden mukana.

*Lisäys: pitää silti tunnistaa hetket, kun oma ajattelu on hakoteillä.

22 tykkäystä

Jos katsoo foorumilla tehtyä kyselyä siitä kuinka moni on piessyt indeksiä, niin no-brainer olisi seurata foorumin keskivertoliikkeitä :smiley: En kyllä vähättelisi yhtään erittäin innostuneen harrastajapiirin joukkoälyä, ja voi olla että foorumi tuo kilpailuetua sijoittajille, mutta noissa tuloksisa voi olla tietenkin jo jotain biasta… :smiley:

4 tykkäystä

Kyllä täällä aika vahvasti pyörii samat 5-10 suosikkiosaketta pinnalla. Ovatko ne oikeasti ne pörssin parhaat helmet vai onko tässä myös sopulikäyttäytymisellä kuinka iso rooli. Varmasti helpottaa kelkkaan lähtemistä, varsinkin pienissä yrityksissä, jos saa esim täältä vertaistukea vs joku epäsuositumpi lappu jonka hype jää kvartaali- tai puolivuotiskatsauksiin.

Itselläkin toki ainakin puolet salkusta koostuu näistä…

3 tykkäystä

Tuossahan se omasta mielestä suurin lisäarvo tälläkin foorumilla muodostuu. Jos osaa olla terveen itsekriittinen omaa näkemystä kohtaan, niin täältä voi nousta esiin vasta-argumentteja, mitkä pyyhkivät alkuperäisellä näkemykselläsi lattiaa. Paras kuitenkin olisi nähdäkseni yrittää ensin itse muodostaa kuva sijoituskohteesta ja vasta sen jälkeen haastaa/verrata omaa näkemystä.

Mielestäni liikaa tuijotetaan sitä vertailuindeksiä ja mietitään ylituottoja. Itselleni on todella paljon haastavampaa ennustaa missä Helsingin yleisindeksi tai S&P500 on muutaman vuoden päästä. Paljon helpommalta tuntuu laskea tuotto-odotuksia yksittäisille yhtiölle, joten tuntuu luonnolliselta tehdä osakepoimintaa. Tuskin olen oikeassa edes noiden yksittäisten yhtiöiden kohdalla.

Tässä vähän omaa ajatusta ylituotosta ja vertailuindekseistä.

Skenaario 1:
Vertailuindeksi tuottaa seuraavat 10 vuotta 3,5% per vuosi(sepen 70-luku) ja biittaan indeksin 5% vuosituotolla. Olenko tyytyväinen?
→ No onhan se kiva, että pääoma tuotti edes jotain, mutta en kyllä tyytyväinen ole.

Skenaario 2:
Vertailundeksi tuottaa seuraavat 10 vuotta 20% per vuosi(sepen 2010-luku) ja minä saan tuottoa “vain” 15% per vuosi. Olenko pettynyt?
→ Tuskin.

Pähkinänkuoressa itse en kyllä vertailuindekseistä juuri välitä. Itselleni on tärkeintä saada kelpo tuottoa sijoittamalleni pääomalle. Jos indeksi tuottaa paremmin niin mitä väliä. Se olisi yhtä hyvin voinut tuottaa vähemmänkin. Ei minulla riitä näkemystä mikä on indeksitason tuotto-odotus edes vuoden päähän.

13 tykkäystä

EKP ei taida olla vakuuttunut saksalaisten linjauksista.

kuva

2 tykkäystä

Itse en olisi tyytyväinen kumpaankaan skenaarioon, mutta vielä tyytymättömämpi olisin skenaarioon 2, koska olisin hukannut vielä enemmän potentiaalia, eli tehnyt vielä enemmän heikkoja päätöksiä.

2 tykkäystä

Indeksin tuoton saa edullisesti tai jopa ilmaiseksi ETF:llä, joten periaatteessa sijoittamiseen uppoava aika käy todella kalliiksi nopeasti jos sillä ei saa tuota helpon ETF:n tuotosta aikaiseksi.

Toki, monet meistä tekee tätä myös muista syistä. Ja omat tavoitteet, elämäntilanne jne. ratkaisee.

En kyllä itsekään yritä tulevaisuuden indeksituottoja arvailla kuin ylimalkaisesti, mutta kyllä katson menneisyyteen miten on mennyt suhteessa indeksiin mikä kertoo, kannattaako valitulla tiellä jatkaa.

8 tykkäystä

USA:n työttömyysluvut julkaistaan taas iltapäivällä. Ennuste on n. 3M uutta työttömyyshakemusta. Jatkuuko voimakas torstaiheilunta ja kumpaan suuntaan? Vieläkö työttömiä riittää?

Tällä kertaa tilanne on mielenkiintoinen. Moni osavaltio on purkanut koronarajoituksia. Onko sillä jo vaikutusta?

Tänään klo 15:30…

  • Kurssit lähtee nousuun.
  • Ei vaikutusta kursseihin.
  • Kurssit kääntyy laskuun.

0 voters

3 tykkäystä

Kyllä näinkin.

Menneisyys ei ole vain tae tulevasta edes indeksitasolla.

Muihin ehkä paremmin ketjuun liittyviin aiheisiin. Varsinkin indeksisijoittajaa saattaa kiinnostaa. Miksei myös sitä indeksibiittausta hamuavaa.

Shillerin datasta pyörittelin aikanaan, että 1990-2020 ajalla Shillerin PE keskiarvo ja mediaani ovat 25,84 ja 25,46. Tuolle samalle ajanjaksolle laskin keskiarvo vuosituotot seuraavalle 5 vuodelle mikäli tuo Shillerin PE oli alle tuon keskiarvon ja tuoton mikäli se oli yli tuon. Tulokset:

Keskiarvo vuosituotto seuraavalle 5 vuodelle, kun Shiller PE alle 25,84 = 16,8%
Keskiarvo vuosituotto seuraavalle 5 vuodelle, kun Shiller PE yli 25,84 = 0,5%

Tämän hetken Shiller PE 26,67.

10 tykkäystä

Noita on Shiller pyöritellyt paljon, mutta viime vuosina markkina on puskenut ylöspäin välittämättä korkean Shillerin P/En ennakoimasta heikomman tuoton jaksosta. Vuosien säteellä tuon pitäisi kyllä painaa vaakakupissa ellei tuloskasvunäkymä muutu maailman kirkkaimmaksi. :sweat_smile:

2 tykkäystä

Näin euronäkökulmasta dollarimääräiset sijoitukset näkisin vaarallisina siksikin, että EUR-USD valuuttapari on historiallisesti kallis ja minun alkaa olla vaikea keksiä, mikä vielä voisi vielä merkittävästi halventaa euroa suhteessa dollariin.

Euroalueen talous nähdään heikkona ja epäyhtenäisenä, Etelä-Euroopan valtioiden velkataakka potentiaalisena riskinä, Yhdysvaltalaiset arvopaperit houkuttelevina ja vielä tämä, että velkojen hoitoon ja kansainväliseen hyödykekauppaan tarvitaan nimenomaan USD.

Ainoa mitä keksin on, että vielä lisää näitä. Toiseen suuntaan taas riittää liikkumavaraa.

Ei yleensä ole hyvä ostaa dollareita silloin kun kaikki muutkin niitä haluavat, jos on jonossa viimeinen. :thinking:

1 tykkäys

Eikös tämä vaatisi korkotasojen nousua, tai jonkin muun mielekkään vaihtoehtoisen sijoituskohteen ilmaantumista? Nollakorkojen aika on vielä sen verran uusi ilmiö, että ainakin tuohon @Sambadi n laskelman aikajanaan peilattuna voisi kulahtaneesti todeta että this time it’s different.

Kurssikehityksen junnaamiseen riittää tilanteen pysyminen samana. Ts. ei vaadita korkojen nousua, vaan että korot vain eivät laske enää ja että muut rahahanat menevät kiinni vähitellen. Jos korot nousisivat, se olisi korkealle arvostukselle laskupainetta.

Arvostuskertoimien puolesta vaihtoehtoisia sijoituskohteita on läntisessäkin maailmassa paljon piensijoittajalle. Suurpääoma ei niitä välttämättä voi mielekkäästi ostaa.

3 tykkäystä