Ei myöskään pelko. Kannattaa tutkia omistamiaan yrityksiä, että onko osake nyt liian kallis vai ei ja mitkä ovat yrityksen tulevaisuuden näkymät ja asiantuntijoiden arviot ja tavoitehinnat.
1 tykkäys
Tässä muutama muu chartti aamun videolta. Olen viime aikoina tykännyt hieman enemmän nostaa riskejä esiin, koska nyt bull-argumentteja tulee ovista ja ikkunoista ja riskeistä huutelu kuulostaa idiotismilta. Vielä kuukausi sitten asiat oli toisin päin. 
Ei tässä välttämättä enää romahdella lisää, mutta samalla en ainakaan henk.koht oli ultrainnostunut osakkeiden lisäostoista (mieli toki voi muuttua uusien faktojen myötä nopeasti suuntaan tai toiseen).
Thomas Callumilta poimin muutaman mielenkiintoisen chartin globaalista pankkien lainanannosta: luottostandardit ovat kiristyneet merkittävästi, eli firmat eivät saa rahoitusta kovin helposti. Näin siis siitä huolimatta, että keskuspankit melkein aseella uhkaavat pankkeja lainaamaan innokkaammin (kuten @Helel juuri totesi, narulla ei voi työntää!).
Credit spreadit spurgulainoissa eivät ole myöskään kauheasti kaventuneet:
Ja, yleensä kireämpi tilanne rahoituksessa on tapahtunut taantuma-aikoina, jolloin pörssilläkään ei ole kovin mairittelevasti mennyt.
Tottakai, tässä on vähän munakana-ongelmaa: nuo vain sattuvat samaan aikaan, eivätkä ole välttämättä seurauksia toisistaan.
Silti, kireä rahoitus vaikeuttaa etenkin pienten ja keskisuurten firmojen toimintaan mikä taas heijastuu konkursseina oikeaan talouteen. Pörssiyhtiöt tällä hetkellä kylläkin näyttävät rahoitusta saavan, ei siinä.
Jos nuo chartit pahenee, pitänee nostella kulmakarvoja enemmän.
6 tykkäystä
Itse veikkaan, että noustaan vielä parisen kolmisen viikkoa SP500:ssa yli 3000 pisteen tai jopa lähelle ATH lukemia ja sitten toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa alkaa rommaamaan, kun tilanne ei jenkeissä etenekään toivotusti parempaan suuntaan
1 tykkäys
Pakko myöntää, etten ihan kaikkia 6000 viestiä lukenut läpi, joten voi olla vanhaa asiaa / tyhmä kysymys, joka on jo käsitelty.
Onko jotain dataa/näkemystä siitä, että miten pitkään TINA kelpaa perusteluksi, jos reaalitalous johtaa siihen, että yritysten tulokset tippuisivat merkittävässä määrin negatiivisiksi. Ja mitä tämä tarkoittaa isossa mittakaavassa vs. yhtiökohtaisesti.
Monet elvytysohjelmat työntävät rahaa enemmän laina/finanssipuolelle, ei niinkään kuluttajan kukkaroon. Kuten tässäkin ketjussa on mainittu, nyt meillä on osin skitsofreeninen tilanne, jossa pankit saavat ennätyshalpaa rahaa mutta kiristävät lainanantoa kuluttajille. Jos kuluttajakysyntä ei toivu, niin paljonko FED/EKP:n lainanosto-ohjelmat sitten oikeasti auttavat?
Miten sijoittajakäyttäytyminen muuttuu, jos yritykset muuttuvan rahanpolttokoneiksi mutta koroistakaan ei saa mitään ja raaka-aineiden kysyntä menee alas yhtä matkaa kuluttajakysynnän kanssa? Tuleeko TINAsta peli, jossa katsotaan, kuka uskaltaa viimeiseksi ostaa perustelulla “kyllä se vielä nousee” sen sijaan että enää voidaan uskoa tulosten elpymiseen järkevällä ajalla.
8 tykkäystä
Aiheellinen kysymys! Osakkeet ovat yhä halpoja, kun ottaa huomioon korkotason. Luotan kuitenkin siihen, että näillä tasoilla käteisen vapauttaminen isompiin peliliikkeisiin maksaa mahdolliset menetettävät lisänousut aikanaan korkoineen. Eli kevennys on puhtaasti spekulatiivinen.
3 tykkäystä
Hämmentäviä aikoja eletään kaikinpuolin En muista koska, jos ikinä ollaan eletty mitään vastaavaa läpi. Mielipiteet seuraavasta liikkeestä voi vaihdella tunnin sisällä suuntaan jos toiseen. Yhtenä hetkenä järki käskee tyhjentämään koko pajatson, toisena lisäämään, kolmantena ollaan suu auki ja ihmetellään. TA on toiminut itselleni erittäin hyvin, kun kaikki muu on täysin sumun peitossa. Siispä luotan siihen myös jatkossa, niin kauan kun parempaa ei ole. Itse veikkaan että ainakin tulevat päivät, mahdollisesti viikotkin noustaan enemmän kuin lasketaan. Mitään aivan kovin isoja laskuja tai nousuja tuskin tulee ellei markkinoita yllätetä positiivisella tai negatiivisella uutisella, jota ei ole osattu ennakoida.
5 tykkäystä
Tähän ei taida olla kenelläkään dataa, koska TINA on niin tuore ilmiö ja akronymi, mutta näkemyksiä piisaa sitäkin enemmän.
Käsittääkseni TINA vaatii kaksi asiaa taakseen, kuten maaliskuussa huomasimme: a) niin matalat korot, ettei osakemarkkinalle tule sitä isommasta velkakirjamarkkinasta todellista vaihtoehtoa ja b) yritysten tulokset pitää olla suht vakaita ja ennustattavia. Negatiivisella korolla varustettu velkakirja tuottaa osakkeita paremmin, jos tulokset romahtaa. 
Tuo ehto a täyttyy paremmin kuin koskaan aiemmin, mutta ehto b… No yksittäisissä osakkeissa jotka immuuneja näkyy jo ATH hinnoittelua mutta koko pörssin osalta sanoisin, että tuossa on kysymysmerkki.
8 tykkäystä
Eiköhän osakkeissa tosiaan ole odotuksena tuloksen tekeminen ja vieläpä kasvattaminen. Nyt ollaan Euroopassa sikäli eri tilanteessa kuin tähän asti, että enää ei narulla pelkästään työnnetä vaan myös vedetään. Valtiot lisäävät menojaan tuntuvasti, mitä ei tähän asti talouskuri-euroopassa ole tehty. Amerikassahan valtio on elvyttänyt keskuspankin rinnalla koko ajan enemmän tai vähemmän.
Mutta valtioiden vetoavullakin tietysti pyritään kulutuksen tervehdyttämiseen - onnistumisesta olen pessimistinen. Uudet ATH jenkeissä tullaan tekemään, Euroopassa ehkä ei. Mutta en usko sen tapahtuvan suoraviivaisesti. Jos mennään liian suoraan liian ylös, voihan seuraavaksi alkaa shortata (nykyistä enemmän).
1 tykkäys
Hyviä kysymyksiä. Näkemyksiä on, mutta varmuutta ei tietenkään.
TINA kelpaa perusteluksi niin kauan, kuin keskuspankkipolitiikka sen sallii. Keskeinen riski mielestäni on, että keskuspankeilla on helppo tie rikkoa TINA ja aloittaa inflaation kasvu sillä hetkellä, kun MMT otetaan laajemmin käyttöön. Tällä tarkoitan ilmaisen rahan injektointia (ei-velaksi vaan “lahjaksi”) suoraan reaalitalouteen kuluttajille ja hallituksille. Se laimentaisi varallisuuskeskittymiä, antaisi reaalitalouden yrityksille määrällisesti tuloskasvua, lisäisi inflaatiota ja pakottaisi korkoja maltilliseen nousuun. Keskuspankeilla olisi jopa kiusaus tehdä näin auttaakseen velkaantuneita valtioita hoitamaan velkaansa inflaation kautta. Maltillisesti totta kai.
TINAn voisi rikkoa myös joku fiskaalikonservatiivi keskuspankkiiri, joka haluaisi rankaista velallisia old-school. Tällöin mentäisiin ensin alas syvään ja sitten vähitellen ylös. Tätä kai pitävät todennäköisenä ne tuomionpäivän profeetat.
Nykyinen rahatalous muistuttaa mielestäni virtuaalitalouksia, joissa varallisuudesta on “ylitarjontaa” ilman, että se aiheuttaa inflaatiota. Tämä johtuisi siitä, että varallisuus on hyvin keskittynyttä eikä levinnyt laajalle reaalitalouteen. Kaikki on silloin halpaa paitsi se, joka on äärimmäisen himoittua varakkaimpien kesken ja josta he ovat valmiit maksamaan.
No OK, tämä on tyhmä vastaus mutta tiivistää yllä olevan: TINA kelpaa niin kauan kuin se kelpaa.
Niin kauan kun nykytilanne jatkuu, mielestäni kannattaa kuunnella, mitä @Verneri_Pulkkinen sanoo.
6 tykkäystä
En tiedä, jotenkin tuntuu siltä, että skenaariossa, missä lockdowneja joudutaan uudelleen laittelemaan pystyyn, samalla kun Q2 tulosjulkistukset masentaa mieltä, on vaikea nähdä kurssien jatkavan ylöspäin. Ennemminkin näkisin paluuta nykyisiin tai hieman alempiin tasoihin, ei välttämättä uusiin pohjiin. Vaikka TINA olisikin voimissaan, voisiko volyymi yksinkertaisesti vain laskea ja markkina mörniä sideways-markkinan oloisesti alhaisella tasoilla ennenkuin valoa parannuskeinosta alkaa todella tulla.
Toki jos uskoo koronan olleen tässä niin silloin suunta lienee pääasiassa ylöspäin. Itse kyllä en osaa kuvitella kick-backitöntä kesää/loppukesää.
2 tykkäystä
Korkomarkkinan ollessa mikä se on ja yhdistettynä pankkien (ainakin näennäisesti) kireähköinä pysyneisiin luotonmyöntöpolicyihin, oma odotukseni on, että rahoituksen tarpeessa olevilta yhtiöiltä tullaan näkemään kasvavassa määrin osakeanteja. Tämän suhteen uskon, että syksyllä tullaan näkemään useampiakin. Lisäksi ajatusketjua jatkamalla, uskoisin, että montaa yhtiötä kiinnostaisi osakkeen listaaminen pörssiin, jotta tämä rahoitusväylä aukenisi paremmin. Tämä on ehkä mahdollista, mikäli listautumista tavoittelevan yhtiön tarina tukee tätä riittävästi. Edelleenkään akuutissa kassakriisissa listautumista ei kannata tavoitella, mutta kasvumoottoriksi kyllä.
No jos tuon ostaa, niin sitten erinäköiset kasvurahoittajat, joilla on salkussaan potentiaalisia listautujia, voisivat menestyä jatkossakin “ihan ok”. Tuntematta yhtään ko. yhtiöitä tai niiden salkkuyhtiöitä, tarkoitan esim. Capmanin tai Panostajan tyyppisiä toimijoita.
2 tykkäystä
Tämä olis ainaki minulle kaikkea muuta kuin rauhaa tällaisen koronadipin aikaan. Olis todella vaikea ostaa niitä omia suosikkeja takaisin jos kaikki olis noussut esim 10-20% ja Inderesin tavoitehinnatkin olis ylitetty sillä aikaa kun kyttäilee ilman osakkeita (jos iso kevennys on suurin osa salkusta).
Minulle tuo rauhaa se, että ne on nyt salkussa. Jos käy alhaalla niin käykööt. Kyllä ne laatufirmat sieltä lopulta nousee. Jos taas tuo 20% nousu tapahtuu ilman osakkeita niin joutus odottamaan tympääntyneenä kenties monta kuukautta laskua. Jos sitä ei koskaan tulis niin ei muuta kuin nöyränä osakkeet kalliimmalla takaisin. Ei ole sen huolen arvoista saada jotain osaketta muutamaa prosenttia halvemmalla jos tuuri sattuu käymään. Kuulostaa lähinnä uhkapeliltä.
8 tykkäystä
Samaa mieltä, jos lockdownien paluut on uusi realiteetti kesän jälkeen. Pörssin nykyarvostuksessa voisi sanoa olevan jonkinlaisia optimistisia oletuksia sisällä, ettei näin kävisi. Jos näin siis kävisi, olisi vaikea nähdä miksi pörssi ei laskisi ellei Fed tietysti sano että SP500 2500 pisteen alle ei mennä tai muuten imuroidaan kaikki osakkeet
Yksinkertaistaen: tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta kun SP500 oli päälle 2200 pisteen oli pörssin kyky ottaa vastaan negatiivisia uutisia jokseenkin parempi tulevaisuutta ajatellen, kuin nyt 2900 pisteessä.
Jep, eriarvoisuuden eli just ton varallisuuden keskittymisen vaikutuksia ei pohdita liikaa sijoittajien parissa.
Tätä keskustelua on varmasti vaikea seurata jos ei ole lukenut aiempia viestejä, mutta vaikka nykytilanne tuntuu monelle ällistyttävältä, niin toisaalta nollakorot ja korkealla liehuvat pörssit loksahtavat hyvin paikalleen kun miettii pääoman “ylitarjontaa”, eriarvoisuutta, väestörakennetta jne.
6 tykkäystä
Kieltämättä itselle on tullut olo, että ymmärrän millä säännöillä markkina toimii ja melkein kukaan muu ei, koska ne ei pelaa videopelejä. Tosi outoa. 
Videopelien kanssa olen menetellyt niin, että en ole liittynyt peliin liian myöhäisessä vaiheessa, koska varallisuus on kumuloitunut ja huipulle pääseminen on vaikeaa.
Tietääkö kukaan toista serveriä tätä elämää varten?
6 tykkäystä
Tämän puute on tunnetusti iso bugi - eipä löydy moista. Toinen on tämä hiton permadeath-moodi jota ei saa pois päältä. 
6 tykkäystä
Erittäin tärkeä pointti. Mielenrauha tulee hyvin erilaisista asioista. Joillekuille tilillä tuottamattomana lojuva raha aiheuttaa stressiä, toisille taas mielenrauhaa. Itselleni käteinen edustaa optiota: kun minulla on käteistä, voin sijoittaa tilaisuuden tullen tuhansiin eri sijoituskohteisiin, joita minulla ei vielä ole. Kun omistan 20 pörssiosaketta mutta en käteistä, joudun reagoimaan ensin myymällä niistä mitä omistan. En ole parhaimmillani sellaisessa päätöksenteossa, joten en halua joutua siihen tilanteeseen.
7 tykkäystä
Toki juuri tuollaisen vastauksen nykytilanne “ansaitsee”.
Tästä voikin sitten jatkospekuloida, että onko kokomarkkinan kattava TINA -liike niin vahva, että se kantaa mukanaan myös heikompia yrityksiä johonkin asti vai alkavatko osakkeet käyttäytymään realistisesti per osake mieluummin kuin per markkina?
Onko muuten kukaan törmännyt dataan, miten listaamattomien yritysten arvostus / rahoitus on käyttäytynyt tässä tilanteessa. IT-maailmassa näin arvion, että start-uppien valuaatiot olisi ottanut osumaa jonkun verran. Jos korot/raaka-aineet/muut ei ole vaihtoehto, eikö osan TINA-rahasta pitäisi ohjautua myös pörssin ulkopuolisiin yrityksiin? Tai jos kaikki TINA -raha on vain listatuissa osakkeissa kiinni, niin eikö tässä silloin ole menossa tuolileikki jossa musiikki toki soi vielä iloisella nuotilla?
3 tykkäystä
Itse en tässä tilanteessa edes harkitse takaisin 100% käteiseksi siirtymistä. Sen sijaan veivaan tarpeen mukaan käteispainoa hieman suuntaan tai toiseen ja pidän huolta että on merkittävä käteispuskuri jotta voi ottaa koppia jos tulee isompi notkahdus pörssiin talouden yskähtelyn vuoksi. Sen sijaan paljon enemmän pistän paukkuja yksittäisten osakkeiden seurantaan. Tämä on nyt sitä “kaikki putos”-rommauksen jälkeistä aikaa jossa pelkkä indeksin seuraaja saa muruja ja aktiivinen osakepoimija voi kerätä isojakin tuottoja (tai turskapinoja…) koska volatiliteettia edelleen on ja eri firmat ja eri alat selviävät tilanteesta eri tavalla.
12 tykkäystä
Vaikka me puhutaan aina yleisellä tasolla “pörssi menee ylös, alas, kaikki nousee jne.” niin itseasiassa terveyden merkki markkinalla on sen tiukka selektiivisyys, kuten laadukkaisiin teknopumppuihin sijoittaneet ovat saaneet huomata ilokseen ja P/B:n perusteella maailmaa tiirailevat arvosijoittajat surukseen. Pörssissä voi olla keulimista, mutta selkeästi sellaista tilannetta ei ole että mikä tahansa kelpaa.
Sama koskee niin näennäisesti halpoja kriisiyhtiöitä (kotipörssistä esimerkkinä Stockmann) kuin ennen kalliita kasvuyhtiöitä jotka eivät ole pystyneet lunastamaan odotuksia (esimerkkinä vaikkapa Basware).
6 tykkäystä