Miksi juuri arvo-osakkeissa? Holdaamalla alfan saaminen ylipäätään mistään osakkeesta perustuu kuitenkin hinnoitteluvirheeseen. Toki ajatus, että halpa arvostus TTM-lukujen valossa olisi automaattinen hinnoitteluvirhe, on väärä. Ehkäpä juuri tämä tekee monesta arvosijoittajasta roskasijoittajan.
Samalla tavalla kasvuosakkeetkin silti hinnoitellaan käytettävissä olevan tiedon avulla, ja tulevaisuus diskontataan nykyhetkeen. Kaikki tieto on ihan yhtä helposti saatavaa kuin arvo-osakkeessakin.
Kyse olisi siten molemmissa tapauksissa expectation gapista, mutta en näe, miksi kasvuosakkeilla olisi jotain edgeä informaatiomielessä. Tulevaa on vaikeampi hinnoitella kuin nykyhetkeä, mutta niin se on kaikille. Edge pitää saada muualta, ja sitten puhutaan kotikenttäedusta, seurannan määrästä ym.
Ehkäpä ei pitäisi ajatella, että kasvu voittaa, vaan että voittaja (yleensä myös) kasvaa. Pl. oman toimialan vakiintunut laatu-cashcow, jolla matsit enimmäkseen takanapäin. Näin miellän ainakin itse.
Jay Powellin haastattelu menossa 60 minutes ohjelmassa… luulisi, että haastattelu antaa ajateltavaa osakemarkkinoille. Joko kovimmat odotukset nopeasta V:stä haihtuvat indekseistä?
Ei toki koske vain arvo-osakkeita. Ehkä terminä tuo on huono, kun itse miellän arvo-osakkeen niin että yhtiön suurin kasvuvauhti on jo takanapäin ja nykyinen sekä tuleva tuloskunto on aika tehokkaasti jo tiedossa, mutta osaketta ei ole vielä hinnoiteltu vastaamaan tuloskuntoaan positiivisessa mielessä.
Sanoisin että kasvuosakkeissa tapahtuu enemmän hinnoitteluvirheitä kuitenkin siitä syystä että todellinen tuloskunto ei ole vielä konkreettisesti todistettu ja kasvun kulmakertoimeen liittyy epävarmuuksia, vaikka sitten riskit rajoittuisivatkin pelkästään yllättäviin ja odottamattomiin asioihin. Toimiala on myös tärkeä, sillä matalan kynnyksen mukaantulon toimialoilla on suurempi riski kilpailevan yhtiön ilmaantumisesta joka alkaa syödä markkinaosuutta. Lisäksi tietysti jos yhtiö näyttää konkreettisesti että tämän verran jäi viivan alle, on se helpompi ymmärtää varsinkin suuren yleisön toimesta kuin alkaa penkoa kasvuyhtiön strategiaa läpi ja selvittää, onko yhtiö todella menossa sinne mihin se väittää menevänsä. Nämä ovat omia ajatuksiani tähän liittyen🙂
Ei ainakaan vielä Yahoo financella näy josta itse noita seurailen, mutta Sepe otti pienen plussapäivän perjantain päätteeksi palaten 2850 tason päälle joten emmeköhän kuro sitä kiinni huomenna ellei jotain uutista ilmaannu joka vaatisi pulkkamäkeä🙂
Semmoinen tupakantumppi-hinnoittelu yhtään seuratummassa yhtiössä kieltämättä yleensä kertoo siitä, että hintaan on sisällytetty liikevaihdolta ja tuloskunnolta kutistuvaa tulevaisuutta ja TTM-kertoimet näyttävät siksi halvalta.
Monet näistä ovat “vanhojen pääomaintensiivisten toimialojen” hiipuvia tähtiä vieläpä, niin voin kuvitella matalan P/B:n olevan monen silmissä lähinnä merkki “value trapista”. Jotkut arvostuskertoimien perusteella koostuvat value-indeksit varmasti myös aliperformoivat kovalla kädellä ja ihan aiheestakin, kun imuroivat tumppeja!
Pitkään jatkunut matala/laskeva P/B yhdessä liikevaihdon ja EPS:n kasvun historian, koholla olevan ROEn ja matalan/laskevan P/E:n kanssa on kuitenkin yleensä hyvä. Se tarkoittaa osakkeen mörnimistä tuloskunnon paranemisesta huolimatta. Tämä on jonkun mielestä enemmän growth at a reasonable price kuin value mutta ihan sama. Semantiikkaa.
Joo, eipä helposti uskoisi suuremman kokoluokan yhtiöissä eteen tulevan tällaista tilannetta. Tai että tuleva tuloskunto on tehokkaasti tiedossa mutta että se olisi jäänyt vahingossa huomaamatta. Helsingin pörssi yllättää tässä mielessä kuitenkin positiivisesti ja viime vuosina Kamux ja Harvia ovat olleet tällaisia. Tätä profiilia vastaa myös Gofore nyt, ihan selvä arvosijoittajan valinta.
Niillä taisi P/E käydä n. 14 ja P/B:kin jossain puolessatoista. Eihän ne mitään törkymatalia olleet tyyliin SSAB/Stockmann, jotka varmasti value-indeksissä menisivät kertoimien puolesta etusijalle.
Just luin saman Twiitin. Mielenkiintoinen havainto!
Mielenkiintoinen toinen havainto kans tuossa Pettisin ketjussa, että keski- ja yläluokkaisemmat appsit ovat nähneet suurempia käyttöastetta kuin matalamman tuloluokan suosiossa olevat, mikä voi viitata siihen muuallakin todettiin asiaan että alempi tuloluokka ottaa enemmän osumaa tässä kriisissä.
Hän kyllä itsekin totesi että vaatii enemmän penkomista ennen johtopäätöksiin menemistä.
Miten minusta tuntuu että sama kaava taas toistuu, joko:
A) Jenkit vihertää kevyesti ja Eurooppa laskee tai,
B) Jenkit punertaa ja Eurooppa punoittaa potenssiin 2
Jenkkilässä siirrytään mukavasti vihreälle päivän päätteeksi mutta tänne mitään viherrystä ole odotettavissa tietenkään seuraavalle päivälle. En ole yhtään katkera jenkkiosakkeille, paras vaihtaa markkinaa
Voimassa näyttää olevan yhä puolentoista kuukauden takaisin paistinpannupalautuminen, jossa täysi palautuminen menee ensi vuoteen ja Q2-Q3 on kaikkein pahin. Tästä oli puhe pörssiromahdusketjussa 1.5kk sitten.
Tässä Astonin viestissä oli linkit BofA:n ja Morgan Stanleyn arvioista kertoviin twiitteihin ja käydyn keskustelun alku.
Mutta kyllä itseasiassa “kukaan” odotti Q3:n olevan pahempi kuin Q2.
Jay Powellin haastattelun kirjallinen versio on julkaistu. Powellin vastaukset aika hyviä.
Printer go brrr.
PELLEY: Fair to say you simply flooded the system with money?
POWELL: Yes. We did. That’s another way to think about it. We did.
PELLEY: Where does it come from? Do you just print it?
POWELL: We print it digitally. So as a central bank, we have the ability to create money digitally.
Powell: rahoitusjärjestelmä on vahva
The first is that the cause here-- we had a very healthy economy two months ago. And this is an outside event, it is a natural disaster, in effect. And that’s one big difference. In the '20s when the Depression, well, when the crash happened and all that, the financial system really failed. Here, our financial system is strong has been able to withstand this
Powell: Negatiivisesta ohjauskorosta
There’re plenty of people who think negative interest rates are a good policy. But we don’t really think so at the Federal Reserve. And I think it’s an area of real uncertainty in the central banking world.
Minä kun luulin, että keskuspankit työntää ennen näkemättömän määrän rahaa markkinoille tällä hetkellä juurikin ettei se rahoitusmarkkina kaadu. Jos se financial system olisi niin vahva kuin Powell antaa ymmärtää niin eikö olisi vähempikin riittänyt? Olisivat ostaneet vain niitä valtion velkakirjoja mikäli muuten ei olisi velkakirjat käyneet siinä määrin kaupaksi, että valtiolla olisi riittänyt varat tukea yrityksiä ja kansalaisia pahimman yli. Todellisuudessa taisi kuitenkin FEDilläkin puntti siinä määrin tutista, että tehtiin päätös ostaa niin sanotusti perseestä perämoottoriin kaikkea mitä markkinoilla oli kaupan jotta korttitalo saadaan pidettyä pystyssä.
Kiitos jakamisesta! Yleensä kannattaa tukeutua alkuperäislähteeseen, en ainakaan itse luota suomalaismedian referaatteihin
Aamun Melkein minuutissa venyi taas ja tässä muutamia nostoja tänne foorumille talteen.
Sijoittajasentimentti on edelleen surkea. Osakkeille se on jees, koska täten käteistä piisaa ottamassa koppia dipeistä, ellei tule jotain uutta ja yllättävää uutisrintamalta.
Mutta samalla Druckenmillerin ennakoima likviditeetin kuivuminen on myös mahdollista. Lähikuukausina liittovaltio hakee markkinalta reippaasti enemmän lainaa mitä Fed printtaa, mikä syö varoja mitkä muutoin voisi virrata osakkeisiin.
Ei tästä vielä isompia johtopäätöksiä voi tietysti vetää, mutta osviittaa se antanee miten toinen aalto voi jarruttaa talouden elpymistä (jos se tulee).
Shillerin CAPE eli cyclically adjusted P/E lasketaan jakamalla osakkeen hinta 10 edellisvuoden keskiarvo-EPS:llä. Tässä on käytetty modifoitua versiota siitä (“alternative version”, lisätietoa Robert J. Shillerin datasivulta Online Data - Robert Shiller). Punainen käyrä (vasen asteikko) on S&P500-osakkeiden tulostuotto vähennettynä Yhdyvaltain 10 vuoden valtionkorolla. Se kuvaa osakkeiden ylituottopotentiaalia valtionlainaan verrattuna olettaen, että tulostaso pysyy samana kuin edelliset 10 vuotta. Vihreä käyrä on indikaattorin keskiarvo vuodesta 1881 asti ja sininen S&P500-indeksi (oikea, logaritminen asteikko).
Tällä hetkellä osakkeiden ylituottopotentiaali on 2,6% joka on selvästi yli keskiarvon 1,02%. Osakkeet ovat siis tällä mittarilla halpoja. Halpuuteen vaikuttaa erityisesti pitkän koron muutokset (korkojen nousu kallistaa, lasku halpuuttaa), tulosennusteet (ennusteiden nousu halpuuttaa, lasku kallistaa) ja ennusteiden epävarmuus (sumuisuus halpuuttaa, tarkkuus kallistaa).
Powellin synkistelyt ovat olleet omiaan pitämään pitkä korko matalana, mikä lienee tarkoituskin. Korkojen nousu lisäisi valtionlainojen houkuttelevuutta ja vähentäisi riskinoton houkuttelevuutta sekä reaali- että finanssitaloudessa.
Laitoinkin linkin vastaan tulleeseen O’Shaughessy asset managementin white paperiin yritysten kroonisesta tulosten yliraportoinnista. Teesi oli, että todellisuudessa yritykset systemaattisesti raportoivat merkittävästi parempia tuloksia kuin bisnes tuottaa johtuen kirjanpitoteknisistä seikoista eikä niinkään petoksellisesta toiminnasta. Se miksi nostan kissaa pöydälle myös tässä ketjussa on se, että tuo white paper avaa myös toisenlaista näkökulmaa nykyisen arvostustason tilasta.
Lähtökohtaisesti tuntuisi, että mikäli nyt vielä napattaisiin E-komponentista siivu pois niin arvostukset olisi ihan poskettomat. Hieman yllättäen OSAM tuli kuitenkin johtopäätökseen ettei markkinat ole välttämättä niin ylihinnoiteltuja kuin voisi pintapuolisesti ajatella. Tämä johtuu siitä, että kun vertaa heidän laskemia tulosten yliraportointeja nyt ja vertaa historialliseen keskiarvoon on tämän hetken tuloksien vääristymä pitkään jatkuneen matalan inflaation johdosta pienempää kuin historiallisesti mikä oikeuttaa perinteisillä tulosmittareilla myös korkeammat kertoimet. Tässä ote itse tuosta kirjoituksesta:
Our natural reaction to the overstated earnings hypothesis is to view it as bad news for the stock market. All this time, we’ve operated under the assumption that companies in the market were earning a certain amount of money. When we find out that the amount has been systematically exaggerated, we come to wonder whether the market merits its current price, whether it’s overvalued.
…
But valuation is about relative comparisons. The implications that the overstated earnings hypothesis carries for the current market’s valuation will therefore depend on the relative severity of the overstatement across different periods of history. If earnings overstatements occurred to a greater extent in the past than they do today, then the current market’s relative valuation would be more attractive than we thought. The hypothesis would then be good news for the current market, not bad news.
…
The inflation rate today is much lower than it was in the past, which means that current earnings are less overstated and that current multiples deserve to be higher. When we compare current multiples to past averages, the current market looks expensive—but those past averages are associated with different inflationary conditions, invalidating the comparison.
Ei se toki isoa kuvaa muuta siitä, että myöskin OSAM:n paperissa johtamat mittarit myös “ennustavat” historiallisesti matalan tuoton aikaa seuraavaksi 10 vuodeksi, mikä ei välttämättä indeksisijoittajalle ole kaikista paras uutinen.
En tiedä miten määräytyy noiden ETF:ien sisältämät yritykset, mutta hyvä huomata, että VUG pitää sisällään puolet teknologiaa, joten ei ihme että tekee lähes identtistä käyrää NASDAQin kanssa.
Mielenkiintoinen havainto!
)
