pojat odotti, että OMXH menee kii… niin heti alkoi paukutus ja parran päristys
https://twitter.com/Fxhedgers/status/1265669233590976516?s=20
10 tykkäystä
OMX Copenhagen 25 on erittäin painottunut health care sektorille. Viime päivinä on selvästi lähdetty sille linjalle, että parhaiten korona rommissa pärjänneitä teknologia ja health care sektoria on myyty pois ja alettu ostaa osakkeita joita on lyöty enemmän.
7 tykkäystä
Tätä käännettä olen ainakin itse odotellut. Valitettavasti noi teknot (ja muut “koronavoittajat”) pomppas pohjilta niin nopeasti, että itse myöhästyin siitä junasta pääosin (pienen siivun ehdin ottaa mm. Microsoftia, mutta sekin meni nyt laitaan kun tuli ATH vastaan). Koko toukokuun on ollut sellainen olo näiden teknojen suhteen, että nyt vaan hypetetään bullerot tähän vielä mukaan nousun huipulle ja kohta otetaan korjausliikettä.
Sen sijaan tankkasin huhtikuussa finanssi- ja energiasektoreita (huom. ei öljy) (mm. Sampo, Aktia, JPMorgan, Fortum, Nextera) sekä sellaisia kaupan alan yrityksiä, jotka ei joutuneet laittamaan luukkuja kiinni (mm. Kamux & Tokmanni). Nämä ei silloin vielä ollut lähtenyt lentoon, mutta nyt jo hyvin piristynyt ja alkaisiko se isokin raha siirtyä nyt näihin jos teknonousu olisi ainakin tasaantumassa jos ei vähän korjaamassakin niin saataisiin vielä hyvä loppukiri nousulle. Toisaalta voi käydä niin, että isot teknot vetää muutakin pörssiä mukanaan alaspäin.
Alkuperäinen suunnitelmani oli, että näitä syklisempiä ja “koronakärsijöitä” (en nyt tarkoita mitään lento-/risteilijäyhtiöitä vaan esim. teollisuutta) alettaisiin tankkailla vasta loppukesästä, mutta ehkä tässä pitää aikaistaa osto-ohjelmaa kun nämäkin on jo lähtenyt liikkeelle. Tämä koko koronaromahdus on kyllä mennyt sellaisella pikakelauksella, että vaikea pysyä mukana. Olenkin jo odotellut että milloin saataisiin Usa-Kiina-jännitteiden tiimoilta taas pieni dippi niin voisi kaivaa ostohousut kaapista. Viimeiset pari viikkoa on ollut niin hurjaa nousua, ettei ole uskaltanut mitään lisäillä. 
20 tykkäystä
Tervetuloa Winstonin iltakatsauksen pariin nro. #9
Iltakatsauksessa käydään läpi päivän tapahtumat Yhdysvaltojen pääindeksien osalta sekä Helsingin pörssin kehitys. Käsittelyssä siis Dow Jones Industrial Average -, S&P 500 -, Nasdaq Composite sekä OMX Helsinki -indeksit. Mahdollisesti mukana on myös yksi tai useampi uutinen. Lopusta löytyy vielä päivän aforismi liittyen sijoittamiseen. 
Indeksit:
Tänään pörsseissä jatkettiin reipasta nousua. Indekseissä noustiin vähintään 1,45% lukuun ottamatta teknologiapainotteista NASDAQ-indeksiä. S&P 500 -indeksikin päätyi tärkeän 3000 pisteen rajan paremmalle puolelle. Pörssipäivän alussa nähtiin indekseissä pudotus miinuksenkin puolelle johtuen Yhdysvaltojen, Kiinan ja Hong Kongin välisistä kiistoista koskien itsenäisyyttä. Muuten nousuvoittoista päivää vauhdittivat edellisiltä päiviltä tutut teemat. Optimismi, talouksien avaamiset ja rokoteuutiset sekä tukipaketit tukevat nousua.
Päivän uutiset:
Uutisissa Nordnetin uusin Traders’club -jakso sekä infoa EU:n elvytyspaketista jäsenmaille ja Venäjän tämän hetkisten talouden vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin.
Päivän aforismi:
“Know what you own and know why you own it.”
21 tykkäystä
Ihmeellisen yltiöpositiivinen ajattelutapa ajaa pörssejä tällä hetkellä nousuun. Jännitteet kasvanut Kiinan ja Intian välillä, USA uhkailee kauppasodalla, talous ympäri maailmaa kuralla viruksen takia ja itse tauti niittää väkeä joka päivä. Mitä tarvitaan, että pörssit alkaa punertaa ?
3 tykkäystä
Keinosen nimipäivä siis?
Kaikki muu on vaan “taustamelua” maailman kunnailta 
6 tykkäystä
Vauhtia on tosiaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla riittänyt molempiin suuntiin. Välillä on vähän huimannut, vaikka vuoristoradasta pidänkin.
Viime päivien nopea nousu on saanut mietteliääksi. Myyminen on nyt ollut helpompaa kuin ostaminen. Pari kuukautta sitten oli toisin.
Viime kädessä näissä hommissa täytyy luottaa omaan vaistoon. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
2 tykkäystä
Bottikauppa tekee kaikesta vauhdikkaampaa. Ja parhaiten sitä tuottoa saa kun on liikettä. Eipä tuo ole isossa kuvassa rakettitiedettä; Onkos lapun kurssi korkea ja tuotto % hyvä? Myydään pois. Onkos lappu tai koko markkina kellarissa ja alemyynnissä ja kaikki ovat paniikissa että maailmanloppu on tulossa? Ostetaan laput parempaan talteen ja lähdetään siitä että oikeasti maailmanloppu ei kuitenkaan tule.
Vuoristorataa? Jee, pääsee tekemään molempia useammin. 
Ajoituksen vaikeus tietty saa kaiken tuntumaan vaikeammalta kuin se oikeasti on.
2 tykkäystä
Osakkeiden korrelaatio nousi peräti 0,8 (1 olisi täydellinen korrelaatio) keväällä. Toisin sanoen, suurin osa osakkeista liikkui lähes samaan suuntaan. Vain pieni joukko on puskenut päinvastaiseen suuntaan. Voisin kuvitella, että esim. jo pahimman kurssilaskun aikaan raketoineet Zoom ja Netflix ovat tuota joukkoa.
Tällä kertaa osakepoiminnan merkitys ei korostunut, piti osata vain arvioida koko markkinan suuntaa ja ostaa edes jotain. Pitää olla todella huono mäihä, jos oma salkku on jäänyt L-muotoiseen asentoon.
NIin kauan kun korrelaatio pysyy korkealla, on melkeinpä enemmän väliä sillä, miten lukee koko markkinaa kuin yksittäisiä yhtiöitä.
16 tykkäystä
SP500 ehkä noin. Mutta hesassa löytyy kyllä melkoisesti esimerkkejä “V”-kurssigraafeista ja “L”-kurssigraafeista.
Extreme-ääripää olisi ehkä Remedy, joka on V + raketti kiertoradalle V:n toisesta päästä.
Toisaalla vaikka Capman joka ei ole noussut koronadipin pohjista juuri lainkaan. Puhdasta L-käyrää. Rinkulat olivat myös aika L kunnes toimari pistettiin vaihtoon.
Jotain tältä väliltä on vaikkapa Nokia. Latteampi V, ja edelleen selvästi alle helmikuun tasojen.
Voisin melkeinpä väittää että tässä kohtaa voi vielä kaapia tuottoja etsimällä näitä enemmän-L-kuin-V -firmoja varsinkin hesan pörssistä ja sitten ymmärtäen miksi ei ole V-tyylin lappu. Ja sitten kauhomaan jos on perusteita uskoa että markkina ei vain vielä ole hiffannut että tämä on turhaan alekorissa.
Edit: Itseasiassa juuri tämän vuoksi tuossa aiemmin tällä viikolla tarttui Siili Solutions kassiin - vasta puoliksi toipunut dipistä ja en ainakaan itse keksinyt selvää syytä miksi. Ei mikään L mutta tämmöinen laiska V.
15 tykkäystä
Samaa mieltä, mutta kotiläksyt pitää tehdä hyvin: tässä markkinassa jos jokin ei ole noussut, siinä on todennäköisesti jotain mätää.
Itselleni tämä kertoo terveestä markkinasta. että mikä tahansa styroksiosake ei lähde nousuun mukaan (ainakaan vielä). Sijoittajat ovat selektiivisiä ja menevät selkeästi riskejä karttaen eteenpäin.
Silloin pitää tähyillä itse exitiä päin, kun muille maistuu kaikki hinnasta viis.
2 tykkäystä
Tottakai, ja olen varma että jokainen isovaihtoinen päälistan lappu joka on L-moodissa on siinä Hyvästä Syystä.
Mutta pikkufirmojen joukosta voi vielä löytyä Incappeja (joka oli juuri tämmöinen tapaus joka sitten yhtäkkiä pompsahti, tosin ehkä vähän ylilyönnin makua tuossa reaktiossa - Intia on vielä potentiaalisesti sakea koronasoppa pitkään ja riskejä on)
Arvelisin että pankit, sijoituspalveluyhtiöt ja isot konepajat ovat näitä enemmän L-tiimiläisiä. Ja kun kurkkasin muutamaa lappua niin siltä näyttää. Oma lukunsa ovat sitten Koronan Uhrit niinkuin vaikkapa Finnair ja Noho.
Niin ja sitten omassa luokassaan toisessa päässä on Elisa joka on tasainen juna jossa on pieni “glitch in the matrix” hetken aikaa… 
1 tykkäys
Ihmekkös tuo on, että populismi on nostanut päätään. Kunhan nyt isommin yhteiskuntarauha säilyisi siellä missä siitä on saatu nauttia viime aikoina tällä pallolla.
3 tykkäystä
Miten näette öljyn hinnan kehityksen nyt kun aletaan rajoituksia purkamaan? Moni osake ollut aika L muodossa🤔 nousua kesällä tapahtumassa?
Eilen saapui postissa Michael Pettisin ja Matthew Kleinin Trade Wars are Class Wars, jossa viedään argumenttia globaaleista epätasapainoista pidemmälle jyrkästi eriarvoisesta tulonjaosta johtuviksi. Jahka pääsen kirjassa pidemmälle (ensimmäiset kaksi kappaletta käytiin läpi kaupan ja finanssimarkkinan kehityksen historiaa läpi) en malta olla jakamatta tänne lisää Pettisin helmiä.
Osakkeille tällä on käsittääkseni todella paljon väliä, koska ”liika” raha hakeutuu finanssiomaisuuteen, kun sillä ei ole tarpeeksi investointikohteita ns. ”reaalitaloudessa” kun kuluttajille ei ole varaa lisätä kulutustaan.
Tällainen ajattelumalli antaa hyvän viitekehyksen miettiä pörssin ajureita sekä arvostustasoa, miksi se on mitä on.
Lisäys: liiittyen eriarvoisuuteen ja siitä kumpuavaan populismiin, tästä aiheesta myös esimerkiksi Ray Dalio on puhunut paljon.
Eriarvoisuus on monissa paikoissa samaa tasoa, kuin juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Silloin itseasiassa käsittääkseni maailmantaloutta vaivasi hieman sama tauti: karmea määrä säästöjä etsimässä epätoivoisesti sijoituskohteita. Niitä dumpattiin sitten siirtomaihin velkana jne.
Silloin myös varallisuus suhteessa BKT:hen oli huipputasoilla monessa maassa, mihin on päästy vasta viime vuosina. Tämä kuva vuorostaan Pikettyn teoksesta:
14 tykkäystä
Ei kai sitä muutakaan voi odottaa, kun yrityksistä on rakennettu omistajiensa varallisuutta kartuttavia koneita? Se on ongelma, koska näitä koneita eniten omistavat käyttävät tuotoksensa lähinnä ostamaan lisää koneita. Samalla kun ollaan tyytyväisiä USA:n omistaja-arvoa luovista koneista on hyvä muistaa, etteivät ne yritysveronkevennykset ilmaiseksi tule.
Vaikka elvytyksellä ei ole tarkoitus puffia omaisuusluokkia vaan lähinnä auttaa ihmisiä säilyttämään työnsä, tukea valtioita ym. niin kiertoon joutuva lisälikviditeetti kumuloituu joka tapauksessa. Syy ei ole varsinaisesti elvytysmuodossa, vaan näkisin minkä hyvänsä lisälikviditeetin, vaikka miten hyvin kohdennetun, kumuloituvan ennen pitkää.
Vaikka valtiot saisivat ilmaista 
-rahaa, ne käyttäisivät sen, raha kiertäisi aikansa, ja sitten 
.
Ongelma on enemmän kumuloitumisen estäminen tai purkaminen. Tässä vallankumoukset ovat perinteisesti olleet hyviä, samoin verotus. Tai ylipäätään kaikki perusteet, joilla omaisuus voidaan ottaa haltuun niitlä, jotka eivät sitä vapaaehtoisesti käytä.
Toinen vaihtoehto on vain tehdä omaisuuden kumuloimisesta vähemmän houkuttelevaa. Investointikohteethan ovat hyviä lyhyellä aikavälillä, mutta ne loppuvat joskus ja mahdollisesti lisäävät kumuloitumista pitkällä aikavälillä. Muita perinteisiä keinoja ovat mm. sosiaalisten privilegioiden kauppaaminen. Kuulostaa ehkä pahalta, mutta on Suomessakin arkipäivää.
Perinteisiä money sink -kohteita varakkaimille ovat mm. aatelisarvot ja tittelit, joita sai (tai saa) rahalla. Tämä lienee yleisin syy, miksi Suomessakin joku on vuorineuvos. Jotain tämän tapaista ovat kai myös yksityisesti rahoitetut hyväntekeväisyysjärjestöt. Yliopistot ottavat lahjoituksia vastaan, ja tarpeeksi isoa lahjoitusta vastaan saa seinälle nimikyltin. 
Astetta modernimpi tapa on myydä turvallisuutta. Euroopassa on useampi maa, johon voi esim. miljoonan nettovarallisuuden ja asunnon omistamalla tai sitoutumalla palkkaamaan ihmisiä töihin saada nk. kultaisen viisumin. Sopii vähän hämärämmissä oloissa varallisuutensa keränneelle.
Videopeleissä on monesti jokin premium currency, eli tuhat euroa voi vaihtaa yhteen gemiin?
13 tykkäystä
Onhan Capman tuottanut maaliskuun pohjaostoille 36% eli hyvin pitkälti saman kuin indeksit. Viimeisen 6kk tuotto -2.5%, mikä sekin aika linjassa indeksin kanssa.
2 tykkäystä
Hmm… Helmikuussa 2.87 euroa, pohjilla 1,54 ja nyt 1,89 - kyllä tuossa on melkoinen gäppi vielä aikaan ennen virusta. 3kk -22,5%
Pohjat oli 1.49 ja toisin kuin moni muu yritys jakanut osinkoa tänä keväänä. Kevään huippuihin toki matkaa, mutta kannattaa muistaa, että ennen huippuja oltiin noustu joku 60% viiteen kuukauteen.
1 tykkäys