Ihan hyviä huomioita sinulla. Toisaalta jos (sinunkin arvostamaasi) parven älyyn luotetaan, niin kolme neljästä vastaajasta tuntuu uskovan, että nousumarkkina on lähestymässä loppuaan. Eikä ehkä juuri siksi enää olla läheskään all-in -mielellä mukana.
3 tykkäystä
Jenkkilässä ennustellaan, että Sepe kipuaa elokuun loppuun mennessä 3,250.
3 tykkäystä
Tässä muutama chartti aamun videolta, mitä täällä ei vielä ole. 
Ultimaattinen Buffett-indikaattori, eli kaikkien maailman pörssien markkina-arvo. Yhteensä maaliskuusta asti jatkunut pörssiralli on tuonut osakkeisiin yli 15 biljoonaa (biljoona= tuhat miljardia) dollaria lisää arvoa. Globaali BKT oli ennen koronakriisiä noin 90 biljoonaa dollaria, eli vielä ollaan alle 100 % suhdeluvun joka on aiemmin ollut kattona pörssille kuten graafista näkee.
Luonnollisesti yli ajan tuo suhdeluku nousee, kun isompi osa yhtiöistä listautuu pörssiin mutta se toimii silti hyvänä realiteettien muistutuksena, koska globaalista BKT:sta ne pörssiyhtiötkin ekstraktoi omat voittonsa. Tuo ei ole nyt häkellyttävän korkea, mutta tuostakin näkee hyvin miten lyhyt mutta herkullinen ostopaikka maaliskuu oli. 
Vaikka koronavirus tuntuu olevan jo “last season” juttuja sijoittajille, kannattaa tylsästi pitää mielessä että uusia todettuja tapauksia tulee edelleen ennätysmäärä päivässä. Nämä kylläkin alkavat painottua latinalaiseen amerikkaan, ja maailmantaloudelle oleellisin eli Yhdysvallat on nähnyt jo viikkoja laskevaa trendiä. Toinen aalto on edelleen konkreettinen uhka.
Viimeisinä herkullisin. Pääosin kotitalouksien hallussa oleva M2-raha jenkeissä räjähtää katosta läpi (% vuosimuutos).
Yleensä likviditeetti valuu osakkeisiin, ennemmin tai myöhemmin…
13 tykkäystä
Saksasta odotettua parempaa vähittäiskauppadataa 
7 tykkäystä
Panokset kovenee
Viimeisen parin viikon aikana ollut otsikoita joissa Kiina uhitellut ainakin USAn, Kanadan, Australian, Intian ja Taiwanin kanssa. Taitaa kansan keskuudessa kuplia jonkin verran, kun pitää näin kovasti ärhennellä ja yrittää viedä huomiota pois kotimaan asioista.
17 tykkäystä
Samaa seurannut, että Kiina vetänyt tanssikengät jalkaan ja uhittelee koko maailmalle. Varmasti osansa tähän ärhentelyyn tuo syytteet koronaviruksen levittämisestä ja huonosta tilanteen hoitamisesta. Nyt sitten yritetään “pelastaa” kasvoja kansan silmissä ärhentelemällä vähän kaikille.
6 tykkäystä
Yksittäistä syytä ei ole eikä kotimainen yleisö ole millään tavalla merkittävin tekijä. Kiina on pantu samanaikaisesti monelta suunnalta selkä seinää vasten eikä se ole tottunut olemaan siinä tilanteessa. Tulemme näkemään paljon arvaamattomamman Kiinan lähitulevaisuudessa; se pyrkii tekemään strategisia siirtoja sumuverhoa hyödyntäen, mutta aivan keskeisin intressi on puolueen ote vallankahvasta, sen eteen uhrataan tarvittaessa mitä vain, talouskin.
2 tykkäystä
Kiina on enenevässä määrin uusi Neuvostoliitto. Näen länsimaiden ja Kiinan välillä samoja kylmän sodan merkkejä, kuin oli N-liiton kanssa. USA:lla saattaa olla painetta ottaa samat metodit käyttöön kuin kylmässä sodassa: sanktiot, kauppsaarrot, heikkojen naapurimaiden taloudellinen (ja sotilaallinen?) tukeminen, jenkkiyhtiöiden tukeminen, mikäli vetävät tuotantoaan pois Kiinasta jne.
3 tykkäystä
En näe että tuota “puolueen otetta vallankahvassa” mikään ulkopuolinen taho voisi ottaa pois. Näen sen juuri niin, että oma kansa sen voi puolueen voi kaataa jos siihen jokin ylipäätänsä pystyy. Siksi Kiinan pitää näyttää mahtiaan omalle kansalle ja viedä huomiota pois kotimaan ikävistä asioista.
Toki ulospäin Kiina haluaa näyttää vahvalta ja Kiinaa varmasti kiinnostaa esimerkiksi, mitä muut maat lehdistöissään siitä kirjoittavat. Siksihän niitä trollitehtaitakin on. Mutta näillä ärhentelytoimilla ei kyllä saa mitään goodwilliä tai positiivista sanomaa ulkomaiden medioissa. Ei edistetä positiivista Kiina-kuvaa, enkä tiedä ajatteleeko nyt useampi kuin aikaisemmin Kiinan ulkopuolella oleva, että onpas se mahtava ja voimakas, kunnioitan Kiinaa enemmän.
Siksi näenkin, että nyt uhrataan Kiinan kuvaa maailmalla, jotta Kiina näyttäisi nimenomaan vahvemmalta kiinalaisten silmissä → ja puolue pysyisi paremmissa asemissa.
6 tykkäystä
Äh, tulee kyllä jotenkin paha olo katsoessa tätä pörssien irtaantumista reaalimaailmasta. Varsinkin tuo meno jenkkilässä on irvokasta.
Työttömiä ennätysmäärä. Sosiaaliturva on surkea. Suurella osalla kansasta ei ole säästöjä, koska elämä on jatkuvaa kädestä suuhun elämistä. Samaan aikaan rikkaat rikastuvat ja keskiluokka vaurastua pörssien palautuessa ennätysmäisten tukiaisten seurauksena. Olen hieman jopa ihmeissäni, ettei USAssa riehuta enempää. Onko Trump jopa rauhan tae vallassa ollessaan? Hänen tukijansa lienevät niitä tyhjäpäisimpiä aseintoilijoita. Ai hemmeddi Hillary ois presidentti kyllä kovilla ja liipasinsormi jengillä herkässä.
“Ei ole muita mahdollisuuksia, firmat kaatuu niin kaikilta menee duunit, eläkejärjestelmä on sidottu talouskasvuun, plaaplaa”. Näin varmaan onkin. Tuntuu kuitenkin siltä, että tässä korotetaan vielä kerran sitä kuilun reunaa jolta pudotaan kun systeemi tukehtuu setelikoneen paperiin.
Ei huvita seurata markkinaa, melkein hävettää kun salkussa vihertää.
Bootatkaa tää peli.
26 tykkäystä
Pörssin “moraalittomuus” on kaksiteräinen miekka. Joitakin se ällöttää, toisaalta se pakottaa katsomaan asioita tasapainoisesti ja rationaalisesti laskelmoiden. Kyllä pörssikin ottaa osumaa, jos enemmistöllä menee elämä täysin vihkoon.
Pörssi reflektoi yritysten voittoja ja lyhyellä välillä sentimenttiä ja likviditeettiä: se ei ole mikään moraalipuntari.
Pörssi on vain yksi eriarvoisuuden ilmentymä, jonka syyt on syvemmällä talouden rakenteissa.
14 tykkäystä
Kyllä kyllä. Nämä rakenteet kaipaisivat perusremonttia, mutta millaista? Aika ja evoluutio näyttävät.
3 tykkäystä
Taiwan on kova pala vallata. Maassa on käytännössä kaksi paikkaa, mihin voi tehdä isomman maihinnousun. Taiwanin armeija on viime vuosina keskittynyt isojen ja näyttävien laivojen sijaan rakentamaan puolustusta niin, että maan valtaaminen on mahdollisimman kallista hyökkääjälle (paljon laivantuhoajaohjuksia, loputon bunkkeriverkosto jne.). Kiina uhittelee, mutta konflikti olisi kallis.
Yhtä kaikki, kun Kiinan tarve pullistella kaikkialle kasvaa se tekee maailmasta arvaamattoman.
Neuvostoliitto/USA-konflikti oli selkeä, nyt liikkuvia osia ydinaseineen on Kiina, USA, Pakistan, Intia, Yhdysvallat jne jne…
8 tykkäystä
Osakkeita ajaa ylös arvostus eli erittäin korkea tuotto-odotus verrattuna valtionkorkoon. Arvostusmielessä ajurina on siis diskonttokoron lasku eikä niinkään talouden toipumisnäkymät. Väitän, että toipumisnäkymät ovat edelleen sumuin peitossa ja ennusteissa laskuvaraa reilusti. Toinen ajuri on likviditeetti. Pääsääntöisesti ihmiset jotka omistavat osakkeita ovat saaneet pitää työpaikkansa. Lyhyellä aiikavälillä tarjonnan ollessa rajoittunutta lockdownien vuoksi osakesijoittajille jää vieläpä entistä enemmän käytettäväksi osakkeisiin. Lisäksi managed money on siirtynyt suuressa määrin käteiseen eli vaikka ihmiset vetäisivät rahojaan pois ammattilaisten hoitamista rahastoista ja vastaavista, money managerien ei tarvitse myydä osakeomistuksiaan kovin herkästi.
Eriarvoisuuden kasvu kuitenkin pitemmän päälle rajoittaa talouskasvua, koska köyhän rajakulutusalttius on paljon suurempi kuin rikkaan (tulojen nousu kasvattaa köyhän kulutustasoa ja lasku vähentää sitä lähes 1:1, mutta rikkaalla ei näy kulutuksessa juuri mitenkään).
Osakkeiden arvostus asettuu aikanaan tasolle, joka ottaa huomioon kituliaan kasvun, nollainflaation ja (lähes) nollakoron sekä totuttua enemmän riskipreemiota. Osalle yhtiöistä tullaan sallimaan 40 ylittäviä p/e-lukuja vaikka ne eivät kovin nopeasti kasvaisikaan.
Kuluttajien tilanteen heikkeneminen johtaa ajan mittaan siihen, että “the winner takes it all” hiipuu. Ns. voittajayhtiöt eivät voi loputtomiin ylläpitää talouskasvua ostamalla toistensa tuotteita. Pääoma ei voi kertyä roopeankkamaisesti yksien ja samojen holveihin, sen täytyy kiertää.
Luovaa tuhoa keskuspankit valitettavasti jarruttavat. Ihan kuin suhdannevaihtelua ei haluttaisi sallia ollenkaan, vaikka se kuuluu kapitalismiin perustavanlaatuisena ilmiönä. Keskuspankit reagoivat nopeasti ja oikein akuuttiin kriisiin, mutta tällä menolla epäterveet rakenteet eivät pääse koskaan muuttumaan.
15 tykkäystä
Ei kai pörssikurssien liikehdintä varsinaisesti lisää tai vähennä kansalaisten koronasta johtuvaa kärsimystä? Toki epäsuhta vertailtaessa tekee kärsimyksestä sietämättömämpää, ja yhteinen kurjuus siedettävämpää absoluuttisesta kurjuudesta riippumatta.
Maailmassa ei ole yhtään enempää tai vähempää omistettavaa riippumatta sen omaisuuden numeerisesta arvostustasosta rahalla mitattuna. Tai jos onkin, vaihtelu ei johdu arvostustason muutoksista, vaan jonkin tuhoutumisesta tai syntymisestä.
Omaisuuden kumuloituminen pitää vain katkaista. Meritokraattinen ihanne olisi varmaankin mahdollisimman progressiivinen perintöverotus. Tästä harva tykkää, mutta perintö on varmaankin ainoaa omaisuutta, jota kukaan ei itse ansaitse edes osaksi. Tavalliset ihmiset monesti vastustavat sitä, koska se ei ole tarpeeksi progressiivinen ja kohtelee epälikvidiä omaisuutta epäreilusti. Ja juuri tätähän kansa omistaa, eli asunnot, maatilat, veneet ym. Sitä ei tarvitsisi paljonkaan fiksata, kun lopputulos olisi ihan hyvä.
Omaisuuden piilottaminen ja perintöveroshoppailu on ollut tähän asti helposti mahdollista, mutta mitä sähköisemmäksi ja globaalimmaksi maailma tulee, sitä mahdottomammaksi tämä käy.
Positiivinen skenaario on varsin hyvä(?). Kumuloituminen purkautuu tai loppuu lopulta, koska hyvin pieneksi käyvä rikkaiden joukko on liian vähäväkinen puolustamaan omaisuuttaan. Olisipa hienoa saada ensimmäinen kerta, kun selvitään tästä ilman väkivaltaa.
7 tykkäystä
Olen samaa mieltä, että ikuisesti tämä kehitys ei voi jatkua. Tämä on oma ison debatin aihe, miten
a) eriarvoisuus vaikuttaa talouteen (esim. nostaa säästämisastetta)
b) yhteiskuntaan ja sen vakauteen (esim. lisää populismia)
c) eriarvoisuus korjautuu? Reformeja? Tulonsiirtoja?
Sijoittajille isoja kysymyksiä. On monia rakenteellisia ja teknologisia tekijöitä, miksi eriarvoisuus on noussut voimakkaasti sitten 80-luvun globaalisti.
2 tykkäystä
Mielenkiintoa tälle illalle tiedossa Trumpin myötä. Tietääkö joku monelta tiedotustilaisuus on btw?
Pohdittavaa:
- Jos Trump ilmoittaa vain yksittäisiin henkilöihin kohdistuvista sanktioista, katsovat markkinat varmaan asian positiivisesti?
- Onko Trumpin agendalla sytyttää kauppasota uudestaan pahemmaksi? Vaaleihin on alle 6kk.
Noh arvaamaton kaveri… tuntuisi vain, että helposti kaivaa itselleen kuoppaa vaalien osalta, jos pörssit dyykkaavat USA:n mahdollisten pakotteiden takia kunnolla… tässähän on kuitenkin kyse Kiinan “sisäpoliittisesta” asiasta enemmän, joten olisiko vastaus sitten koko kauppasodan eskalointi… en jaksa uskoa… voin olla väärässä…
Toki USA taisi jo ilmoittaa häätävänsä kiinalaiset opiskelijat, joilla yhteyksiä Kiinan armeijaan
4 tykkäystä
Tässä mielenkiintoinen artikkeli (kärsimättömille hiukan pitkä…). Valaisee tulevaisuutta taloushistorioitsijan näkemänä. Uusliberalismin loppu? Esimerkkinä nuoriso, joka tutkimusten mukaan ajatusmaailmaltaan huomattavasti “sosialistisempi” kuin esimerkiksi Reaganin aikana.
3 tykkäystä
Tossa Ankelon mainio kirjoitus jenkkipörssin meiningistä.
Kuinka kauan voitonjakoa pystytään velkarahalla tykittää?
2 tykkäystä
Tämä on tavallaan totta. Tai seuraus onkin, mutta kuvaamasi asiantila on mielestäni pikemminkin valitettava sivuvaikutus kuin keskuspankkipolitiikan tavoite.
Suurin osa tuhosta ei ole luovaa tuhoa, vaan pelkkää tuhoa. Keskuspankit ensisijaisesti haluavat vakautta mm. valtiotasolla, ja siinä sivussa myös luova tuho niukentuu. Kun likviditeettiä on ylenmäärin, sitä riittää myös sellaisille, joille normaalioloissa ei ikinä pitäisi riittää. Kuitenkin muistaen 1930-luvun, uskon keskuspankkien valinneen pienemmän pahan. Toki vieläkin parempia keinoja niillä mielestäni olisi käytössä, mutta ei rahapolitiikasta sen enempää. 
Tietyssä mielessä esim. zombie-yritysten olemassaolo ei ole yksin keskuspankkien syytä. Esim. se Valoe. Jokuhan sille työntää rahaa aina uudessa osakeannissa, eikä se joku ole keskuspankki kuin korkeintaan välillisesti.
Loppuviimein luova tuho olisi tehokkaampaa, jos ihmiset olisivat fiksumpia. Tässä voi tapahtua muutos, nimittäin ilmaista ja rajatontakaan rahaa ei ole pakko antaa kaikille. Esim. valtion ei ole mikään pakko jakaa vastikkeettomia tukiaisia, vaan voisi vaatia omistusosuuksia yrityksistä vastineeksi. Sen ensimmäinen velvollisuus on kuitenkin huolehtia kansalaisten edusta, ei osakkeenomistajien. Yritysten säilyminen ja työllisyys on molempien etu, pääoman laimeneminen taas vähän eri juttu.
Suomen valtio ei tätä osaa, mutta Norjan ja Ruotsin kyllä. USA taas on valtion antiteesi ja toimii kansalaisiaan vastaan tässä mielessä.
2 tykkäystä