Kovasti rallaa euro ja markkinalla ilmeisesti luottoa että Euroopan tukipaketit saadaan läpi. Merkel taisi heittää että menee syksyyn, oma näkemys että tuskin edes silloinkaan koska sen verran on nieltävää tuossa.
US-painotteinen oma salkku ottaa tästä hetkellisesti hittiä euroissa mitattuna. Uskon kyllä että jahka Euroopan päätöksenteon jäykkyys tulee taas ilmi, nähdään liikettä toiseen suuntaan.
Koronapandemian yllättäessä tuho on juuri kuten sanoit, kaiken tuhoa. Mutta esim. finanssikriisissä 2008, eurokriisissä 2011 ja pandemian aloittamalla hitaan kasvun aikakaudella luovan tuhon ei annettu tervehdyttää rakenteita tarpeeksi akuutin vaiheen jälkeen. Akuutissa vaiheessa tarvitaan sekä rapo- että fiskaalielvytystä suhdannekuopan tasoittajaksi, mutta varsinainen kasvu pitää saada aikaan yksityisellä pääomalla vaikka rahan tarjontaa vähennettäisiinkin. Ei keskuspankkien tahto tietenkään ole heikentää talouden rakenteita, mutta kevyt raha- ja finanssipolitiikka taloudellisella nousukaudella johtavat siihen.
Samat toimet jotka ovat hyviä lyhyellä tähtäimellä ovat huonoja pitkällä. Taantumassa julkisen kulutuksen pitää kasvaa, mutta vain sen aikaa että pahin on ohi. Lyhyellä tähtäimellä vaikkapa GM:n tai Macy’sin päästäminen konkurssiin olisi kova isku, mutta sen ansiosta talous olisi jatkossa entistä vahvempi.
Näissä “Mikä on salkkusi osakepaino?” yms kysymyksissä niin haetaanko nimenomaan osakesalkun osakepainoa vai koko sijoitusomaisuuden osakepainoa? Osakesäästötilini sisällöstä 98% on tällä hetkellä osakkeissa, mutta ETF puolella vastaava luku on vain 7%. Yhteensä koko sijoitusomaisuudesta osakkeissa on siis 26%.
Moni käsittää asian varmasti eri tavoin. Minä käsitän tämän kysymyksenä, paljonko pörssiin (tai vastaavaan paikkaan) sijoitettavasta omaisuudestasi on sillä hetkellä käteisenä. En ottaisi huomioon muita sijoituksia (asunnot, metsä, yms yms.) tässä pohdinnassa.
Itselleni miellän käteispainon välittäjillä sekä pankeissa olevan rahasumman osuudeksi koko potista (osakkeet/ETF yms. + välittäjillä olevat rahat + pankin rahat), pois lukien ne pankin rahat, joita en aio sijoittaa.
Riippuu tilanteesta. Kun rommataan niin valitse pienempi prossa, kun noustaan niin suurempi.
Itse ainakin puhun molemmista, pitkäaikaissijoitukset on ikiholdissa mutta Nordnetin kikkareet on kaikki pelissä. Järkevämpää olisi puhua osakesalkun osakepainosta nyt kun mietin.
Tuli aiemmin pohdittua, että vallankumous voisi olla potentiaalinen vaihtoehto purkamaan tämän likviditeetillä höystetyn rallin. Tuli tämän johdosta tutkittua vallankumousten syntyä ja niiden taustalla on yleensä kolme syytä:
Taloudellinen kehitys (huonompaan) lisää vaatimuksia uudistuksiin ja saa tietyt ryhmät tyytymättömäksi heidän taloudellisesta voimasta. Tässä ollaan jo aika ääripäässä, työttömyys, tuloerot suuria ja taloudellinen näkymä enemmän kuin heikko.
Hallintotapa. Vaalivuosi, korona politisoitu, osavaltiot eriytyneet Trumpin hallinnosta ja syyllisiä etsitään aina vastakkaisesta leiristä.
Valtion tehottomuus vastata ongelmiin. Avun kohdentaminen rahallisesti ei ole mennyt aivan ongelmitta ja osavaltioiden avaaminen tartuntatapausten lisääntyessä voi heittää oman lusikkansa soppaan.
Aika paljon negatiivisia merkkejä noiden puolesta löytyy. Mikään näistä ei ole kuitenkaan itsessään synnyttänyt levottomuuksia, vaan yleensä jokin ulkoinen faktori on ollut laukaisevana tekijänä, jonka jälkeen muut taustasyyt ovat tulleet enemmän esille.
Tämä + lisääntyvät koronatapaukset USA:ssa, niin herää vähän samanlaiset epäilykset jättää osakkeita viikonlopun yli salkkuun, kun oli maaliskuun alkupuolella. Turhan paljon voi tapahtua ja upside melko vähäinen. Lisätään vielä tämä, kun ohimennen liittyy asiaan. Voi kannustaa yhä suurempiin myynteihin pörssien sulkeutuessa:
Mellakat Usa:ssa voi laajeta koko maanlaajuisesti. Maaperä on nyt valitettavan otollinen. Siihen korona, työttömyys, rahattomuus ja poliittiset riidat. Ryöstelyt ym. voi revahtaa kunnolla. Voi USA!
Ongelma tässä onkin lähinnä se, että yksityistä pääomaa ei välttämättä kiinnosta tulla kulutetuksi, jos siitä ei ole mitään hyötyä sen omistajille. Kyllähän talouskasvu ja tuottavat investoinnit motivoivat, ja itsekin toivottaisin tervetulleiksi. Asia ei vain välttämättä ole helposti autettu. Talouskasvu auttaisi kaikkeen kyllä.
Keskuspankkia ei kiinnosta mikään yksittäinen yritys, kunhan kaikki ei mene kerralla. EKP pyrkii tukemaan lähinnä (Etelä-Euroopan) valtioita, ettei niille kävisi pahasti. Samalla vain roiskuu vähän joka suuntaan. Euroopassa meillä on ollut aika krooninen kriisitila valtioiden taseessa.
Varsinkaan FEDillä ei ole ongelmaa päästää Macy’siä konkurssiin. Vastahan JCP meni. Toki tuo on vain esimerkki.
Tuo Lepikön kirjoitus on paljon parempi, mitä otsikko antaa ymmärtää*. Kannattaa lukea.
*Kahden kuukauden nousun jälkeen on vielä melko aikaista puhua vuosikymmenen ostopaikasta, joskin ymmärrän itsekin joka päivä otsikoita väsäävänä paineen houkuttelevan klikkiotsikon / älyllisesti rehellisen, mutta tylsän otsikon, välillä tasapainottelun kanssa.