Tervetuloa Winstonin iltakatsauksen pariin nro. #11
Iltakatsauksessa käydään läpi päivän tapahtumat Yhdysvaltojen pääindeksien osalta sekä Helsingin pörssin kehitys. Käsittelyssä siis Dow Jones Industrial Average -, S&P 500 -, Nasdaq Composite sekä OMX Helsinki -indeksit. Mahdollisesti mukana on myös yksi tai useampi uutinen. Lopusta löytyy vielä päivän aforismi liittyen sijoittamiseen.
Indeksit:
Tänään indekseissä lähdettiin liikkeelle melko varovaisesti. Helsinki avasi laskuun USA:n indeksien sukeltaessa eilen loppupäivästä. Yhdysvalloissakin edettiin varovaisissa tunnelmissa Trumpin tiedotustilaisuuteen asti. Koskaanhan ei voi tietää, mitä Trump on keksinyt ihmisten pään menoksi…
Tiedotustilaisuudessa ei kuitenkaan maailmaa mullistavia argumentteja esitetty, ja indeksit lähtivätkin tämän jälkeen nousuun. Dow päätyi hienoisesti miinukselle teknologiaindeksi NASDAQ:n ollessa suurin nousija.
Kun katsoo joidenkin foorumilaisten tuottoprosentteja tästä korona ajalta niin rohkenen olla eri mieltä otsikon kanssa. Pulkkinen on myös päässyt artikkelin loppuun mukaan eilisellä kommentillaan osakkeiden korrelaatiosta
Megacap Growth -osakkeet (kuten Apple, Amazon, Netflix, NVIDIA jne.) saavat rakkautta:
Hyvä haasto konsensuksesta, että tämä ralli olisi ”vihattu”.
Ihmettelen itsekin jatkuvasta dissonanssia siitä, että sijoittajat ostavat pää märkänä osakkeita ja kaikissa kyselyissä enemmistö on karhuja tai pitää tätä ”idioottirallina”. Raha puhuu enemmän kuin sanat😅
Osakkeiden välinen korrelaatio vain tarkoittaa, että ne liikkuvat samaan suuntaan. Jos yksi osake nousee kolmessa kuukaudessa +50% ja toinen +30%, on korrelaatio korkea. Jos taas yksi nousee +20% ja toinen mörnii +0%, on korrelaatio matala. Jos yksi on +10% ja toinen -10%, se on negatiivinen.
Kaikissa tapauksissa poiminnasta on saatu sama hyöty euromääräisesti, eli jos molemmat ovat nyt X euroa, niin jakson lopussa toinen on 0.2X euroa enemmän. Onhan ylituotto suhteellisesti vähäisempää, jos vertailutuotto kasvaa paljon, mutta hyödyt ovat tallella. Edes täydellinen korrelaatio ei tarkoita, etteivät jotkut osakkeet tuottaisi paremmin kuin toiset. Jos yksi nousee joka päivä n. prosentin ja toinen kaksi, korrelaatio niiden välillä liki 1.
Artikkeli lähinnä muistutus, ettei suomalaisella sijoitusskenellä ole perusteetkaan hallussa. Salkunrakentaja ei sentään pyydä rahaa sisällöstään, mutta oikeastaan sen pitäisi maksaa lukijoilleen.
Heitän lisää suolaa perään: Karthagogin toipui kovasta suolauksesta lopulta…
Tuo on kieltämättä harmi, koska moni sijoittaja haluaa lukea sijoittamisesta nimenomaan suomeksi.
Itse luen melkein kaikki englanninkielisistä lähteistä (paitsi tietysti firmojen oma materiaali tai Inderesin analyysit), koska suomenkieliseen sijoitusmediaan ei voi luottaa ja joutuu kuitenkin tarkistamaan faktat alkuperäisestä lähteestä. Tuplavaiva. Täältä harvemmin löytyy sijoittamisen uraauurtajia tai omaperäisiä ajatuksia. Tässä ei ole mitään vikaa, koska suomalaisia sijoittajia on vähän, pörssi on pieni ja sijoitusskene on kunnolla kukkinut vasta hetken. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että jos haluaa olla ns. ”kehityksen kärjessä” pitää lähteet hankkia usein anglo-amerikkalaisesta maailmasta.
Lisäys: Suomessa on tottakai muutamia kommentaattoreita ja sijoittajia jotka ajattelevat itsenäisesti, pysyvät ajassa kiinni ja antavat perusteltuja näkemyksiä ja olen varma, että vuosien saatossa tällaisia syntyy lisää kun sijoittaminen yleistyy ja sen taso nousee.
Aiheesta kukkaruukkuun, Shilleriltä terve muistutus pandemian pidemmän aikavälin vaikutuksista talouteen. Esimerkiksi luottamuksen pysyessä painuneena kasvanut säästäminen ja bisnesten epävarmuus heijastuu työttömyyteen ja kulutukseen.
Koska 1918–1920 pandemian vaikutus talouteen oli mieto (on myös melkein mahdoton erotella, mikä vaikutus talouteen oli samaan aikaan päättyneellä ensimmäisellä maailmansodalla…), kaivetaan artikkelissa taas vuosien 1929–1940 esimerkki. Samaa pointtia on täälläkin nostettu, että pienen helpotuksen jälkeen 1930 keväällä ei todellakaan tajuttu, mitä edessä makasi.
Terveitä muistutuksia, vaikka ei mitään mullistavaa.
Toi korrelaatio(kertoimen) käytön mielekkyys on kyllä mielenkiintoinen aihe. Ilmeisesti usein käytetään tuottojen (Pearsonin) korrelaatiota jaksolla ja aloin pohtimaan mikäli toimisi paremmin hinnoilla koska ne eivät sentään mene negatiivisiksi.
Äkkiseltään hinnan käyttö olisi mielestäni järkevämpää kuin päiväkohtaisen prosenttimuutoksen. Päiväkohtaisen muutoksen käyttö altistaa outliereille, eli jos yhtenä päivänä osake pomppaa tai romahtaa, se ei korrelaatiokertoimessa havaintojen massassa näy, mutta lopulliseen tuottoon kyllä vaikuttaa. Hinnoistakaan laskettu korkea korrelaatio ei silti tarkoita, että osakkeet tuottavat samalla tavalla.
Sinänsä havaintojen positiivisuus tai negatiivisuus ei korrelaatiota haittaa. Se on kuitenkin vain normalisoitu kovarianssi, eli sen voi laskea kaikille luvuille kunhan vaihtelua on.
Sitten et voi laskea päiväkohtaisella muutoksella, jos joka päivä muutos on täsmälleen sama, eli vaikka osake A nousee 1% ja osake B nousee 2%. Tällöinkin hintaa voi silti käyttää.
Video liittyen vuoden 1929 pörssiromahdukseen, en tiedä onko joku tämän tänne jo postannut. Samankaltaisuuksia löytyy tähän koronan aiheuttamaan romahdukseen yllätävän paljon liittyen sijoittajien sentimenttiin ja yleiseen taloudentilaan. En osaa kuitenkaan sanoa ovatko kaikki videon väittämät täysin oikein.
Katsoin just tossa, että esim. jenkeissä AAA corporate bond yieldit tulleet parissa kuukaudessa reippaasti alas. Keskuspankin suorat ja epäsuorat (ETF) tukiostot nostavat hintaa ja alentavat keinotekoisesti yieldejä. Saattaa syntyä keinotekoisesti pumpattu markkinapoikkeama, jossa markkina ei enää hinnoittele riskiä.
Minusta konsensus suhtautuu nousumarkkinaan kuin keski-ikäinen nuorison touhuihin. Mikä ei vastaa “silloin kun minä (olin osakemarkkinoilla) nuorena”, sille puistelee helposti päätään ja hymähtää ylemmyydentuntoisesti. Etenkin jos pihlajanmarjat roikkuvat korkealla…
Kuten kirjoitit, rahaa puhuu. Enemmistön demokraattinen äänestystulos on huono mittari epädemokraattisilla markkinoilla, joissa äänestetään pörssin suunnasta. Tarkoitan konkreettista äänivaltaa: ennen wanhaan ei rahvas roudannut hiekkaa äänestyspaikan lattialle ja veroäyrillä sai enemmän äänivaltaa.
Osakemarkkinoilla tuo äänestyskäytäntö on yhä voimassa. Planktonparvet voivat liikuttaa isoja valaita ympäri meriä, mutta osakemeressä planktonparven on parempi seurata valaita. Tätä olen yrittänyt oppia toipuvana (osake)setämiehenä.
Näinpä. Maailma muuttuu ja pörssi siinä mukana. Viimeiset kymmenen vuotta on tuntunut, että avoin mieli ratkaisee enemmän kuin suoranainen kokemus edelliseltä “helpoilta” vuosikymmeniltä kun taloustieteen oppikirjat toimivat jne…
Täällä usein ihmetellään pörssin käytöstä: miten pörssi voi nousta keskellä suurta inhimillistä katastrofia? Jos jätetään keskustelu rallin kestävyydestä isossa kuvassa sikseen, kaivoin muutaman historiallisen esimerkin missä pörssi nousi vastoin pahoja uutisia.
Otetaan suomalaisille tuttu 1990-luvun lama. Todennäköisesti dramaattisin kriisi Suomessa sitten 40-luvun, jonka arvet näkyy vieläkin.
Pörssi otti solidaarisesti dunkkuun ja juppien haaveet sulatettiin 70 % romahduksessa. Markan kelluttaminen syksyllä 1992 laukaisi kuitenkin kovan rallin ja vuoteen 1994 mennessä pörssi oli noussut jo +250 %. Työttömyys oli tässä vaiheessa 17 %! Lama päättyi virallisesti 1993, mutta kriisin sulattelu kesti pitkälle 90-luvulle valtionvelka tasoittui vasta 2000-luvulla.
Nyt puhuttaa myös mellakat. Yhdysvalloissa on tämän tästä rajuja mellakoita, kuten tästä Wikipedian listauksesta näkee.
60-luku oli erityisen levoton mustien taistellessa itselleen oikeuksia ja Vietnamin sodan aiheuttaessa isoja protesteja. Vuodet 1967-68 olivat erityisen levottomia.
Ensiksi haluan sanoa että kirjoituksiasi on joka kerta mahtavaa lukea. Joka kerta ei viitsi painaa tykkää nappia, vaikka pitäisi.
Mitä mieltä olet sijoitusten hajautuksista? Omasta mielestäni korrelaatio on ollut pitkään ihan sama, vaikka olisi kyse syklisistä tai defensiivisistä osakkeista. Omasta mielestäni tämä on melko outoa.
Toki myönnän että kulmakertoimissa on hiukan vaihtelua, mutta omasta mielestäni tämä johtuu vain ja ainoastaan kaupankäynti-robottien setupeista.
Antti Saari kirjoittaa hyvin Nordean Viikkoraportissa:
Markkinat eivät ole seonneet
Monet sijoittajat miettivät, ovatko markkinat seonneet, kun kurssit elpyvät hurjaa kyytiä, vaikka talous ja tulokset ovat historiallisen heikoissa kantimissa. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kurssiliikkeet teollisuudenalojen ja yhtiöiden välillä ovat erkaantuneet selvästi. Nämä erot ovat taas täysin johdonmukaisia tulosnäkymien muutosten kanssa. Keskuspankkien historiallinen elvytys on mahdollistanut kurssien elpymisen palauttamalla sijoittajien luottamuksen ja sitä kautta estämällä rahoituskriisin syntymisen. Samalla sijoittajille on tehty selväksi, että rahapoliittista tukea tulee lisää, jos sille on tarvetta. Myös hallitukset ovat tehneet parhaansa estääkseen elinkelpoisten yritysten konkursseja, mikä auttaa aikanaan myös tulosten elpymistä jatyöpaikkojen palautumista.
Sijoittajien synkistely tukee kursseja
Viimeaikaista kurssinousua ei turhaan kutsuta historian vihatuimmaksi. Sijoittajakyselyistä käy ilmi, että hämmentävän moni on jäänyt rannalle kurssien noustessa. Moni saattaa käyttää tulevia kurssilaskuja tilaisuuksina hypätä kyytiin, mikä vaimentaa kurssilaskuja ja tuo osakkeille entisestään nostetta. Niin ikään korkealla kieppunut markkinoiden pelkokerroin on laskemassa tasolle, joka innostaa algoritmeihin pohjaavia sijoittajia mukaan. Tästä näkökulmasta pörssikursseilla on edelleen tilaa nousta, kunhan talousnäkymät eivät heikkene nykyisestä. Tämä riski on kuitenkin yhä olemassa. Tällaisessa ympäristössä sijoittajan kannattaa pitää huoli, että oman salkun painotukset eivät pääse karkaamaan kovin kauas pitkän aikavälin suunnitelmasta.
Itse en kummiskaan kovin montaa houkuttelevaa osaketta tällä hetkellä löydä, joita olisi syytä lisätä. Toisaalta, salkussa olevien arvostuskertoimia ei kummiskaan tarvi niellä hampaita purren.
Itseä jaksaa hämmentää nämä ‘väärin noustu’-kommentit. Onko sellaisen sanojilla salkku täynnä Elisaa, Konetta, Keskoa ja Orionia, vai mistä näkemysero johtuu? Ymmärrän varsin hyvin, että huonojen ja hyvien osakkeiden eriytymiseen on hyvät perustelut. Minä en kuitenkaan pysty allekirjoittamaan väitetää osakkeiden perusteettomasta noususta. Otin tähän muutaman ei niin pienen suomalaisen yhtiön ja vilkaisin osakkeen kurssikehitystä lähivuosilta:
Nokia on viimeksi ollut näin halpaa 6,5 vuotta sitten
Wärtsilä on viimeksi ollut näin halpaa 8,5 vuotta sitten
Cargotec on viimeksi ollut näin halpaa 7 vuotta sitten
Nordea on ollut kerran näin halpaa 8 vuoden aikana
Outokumpu on viimeksi ollut näin halpaa 8 vuotta sitten
Nokian renkaat on viimeisen 9 vuoden aikana ollut kerran tällä tasolla
Sampo on ollut näin halpaa 7 vuotta sitten
Konecranes on ollut näin halpaa 7,5 vuotta sitten
Telia on kerran viimeisen 8 vuoden aikana ollut näin halpaa
Fiskars oli viimeksi näin halpaa 9 vuotta sitten
!Näissä “halpaa” tarkoittaa siis osakekurssia, ei suhteellista edullisuutta.
Kaippa se “väärin noustu” ajattelu tulee siitä, kun talouslukemat on ja lomautukset päällä jne. Pörssit irtaantunut 'reaali’taloudesta, niinkuin vernerikin paljon sanonut. Toisaalta, avattiinhan tuossakin sitä mitä sinäkin. Täytyy vaan muistaa, että pörssit katsovat eteenpäin - ei nykyhetkeen! Jos tämä unohtuu, voi moni sanoa tätä laittomaksi nousuksi ( tai jos on jäänyt junasta ).
Täältä harvemmin löytyy sijoittamisen uraauurtajia tai omaperäisiä ajatuksia. Tässä ei ole mitään vikaa, koska suomalaisia sijoittajia on vähän, pörssi on pieni ja sijoitusskene on kunnolla kukkinut vasta hetken. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että jos haluaa olla ns. ”kehityksen kärjessä” pitää lähteet hankkia usein anglo-amerikkalaisesta maailmasta.
ja lomautukset päällä jne. Pörssit irtaantunut 'reaali’taloudesta, niinkuin vernerikin paljon sanonut. Toisaalta, avattiinhan tuossakin sitä mitä sinäkin. Täytyy vaan muistaa, että pörssit katsovat eteenpäin - ei nykyhetkeen! Jos tämä unohtuu, voi moni sanoa tätä laittomaksi nousuksi ( tai jos on jäänyt junasta 
).