Samaa mieltä tästä ja laajentaisin tuon sijoittamiseen yleensäkin. Silloin tällöin jokin teesi voi osoittautua oikeaksi ja kantaa jopa vuosia. Mutta siitäkin huolimatta pidän parempana perehtyä useaan ajatusmalliin ja niiden perusteluihin. Pysyy mieli avoimena ja helpommin huomaa, jos jokin teesin osa ei enää päde.
Covid-19 on saanut ansaitusti valtavan huomion ja siitä seuranneet keskuspankkitoimet ovat ehkä sokaisseet sijoittajat. En ole vielä löytänyt arvioita siitä, kuinka pitkään voimallista rahan painamista voidaan jatkaa ennen kuin tämä kääntyy osakesijoittajaa vastaan. Mikään ei jatku loputtomiin.
Itse haen laajempaa näkemystä megatrendeistä. Sitran megatrendiraportti on ajatuksia laajentavaa luettavaa. https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
Näen tärkeänä pyrkimyksenä ymmärtää itse megatrendien taustoja. Tällöin pystyn nostamaan sieltä itselleni ideoita sijoittamiseen ja tällä perusteella voin valita sijoituskohteita seuraavalle vuosikymmenelle. Tämä ajatustyö on jatkuvaa ja on jokaisen tehtävä itse. Tässäkin haluan korostaa, että parempi valita talliinsa useampi hevonen ja seurata aktiivisesti hevosen kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Näistä lähtökohdista keskustelu pörssien suunnasta edustaa ajallisesti lyhyttä 1-6 kk aikajannettä. Sekin on mielenkiintoista ja lähinnä ratsastan 1-6 kk aikajänteellä vallitsevilla hype/fomo-osakkeilla ja indeksien treidauksella. Tämä ketju on tarjonnut siihen arvokkaita ideoita. Kiitos kirjoittajille ja kaikille Hyvää Juhannusta!
11 liikettä kiinni = prosentti jenkkiosakkeiden arvosta pois. On se ihme lafka tuo Apple.
Tosin perään tuli lisää hubaa tuon risteilyfirmojen osakkeita kurmottaneen uutisen myötä että jenkkisatamista operoivat risteilyt ovat holdissa Syyskuun 15. päivään asti, eli ei ihan heti ollakkaan taas seilailemassa m/s Koronalingolla.
Haluatko avata ajatteluasi hieman tarkemmin, eli miten arvelet toiseen (tai uudelleen kiihtyvään ensimmäiseen) aaltoon reagoitavan?
En kysy tätä siksi, että olisin välttämättä eri mieltä yllä mainitusta argumentista, vaan siksi, että pidin itse aiempia lockdowneja epätodennäköisinä juuri tuosta syystä - ja olin väärässä. Sinulla taas oli helmikuussa harkittuja argumentteja negatiivisen skenaarion puolesta - ja olit oikeassa. Nyt kiinnostaakin kuulla ”why the 2nd time is different”.
Isojen maiden johto on päättänyt selvästi että talouden peppu ei kestä lockdowneja jotka jatkuisivat vielä kuukausia, jopa vuoden.
Joten ne puretaan.
Tämän jälkeen ihmiset itse päättävät ovatko lockdownissa. Joissain tilanteissa (rahaa ei ole, duuni ei jousta) kun työttömyyskorvaus loppuu vaihtoehtoja ei ole, mutta hekin voivat pysyä poissa ravintoloista ja leffoista jne. joka pienentää riskiä. Avoin kysymys on kuinka kauan ja kuinka iso prosentti tekee näin. Talouden luvut riippuvat tästä aika paljon, tosin uskon silti että kulutus vain siirtyy sen sijaan että se kokonaan romahtaisi. Ravintolarahat sun muut viihdemenot meneekin vaikkapa tietokonepeleihin tai kodin paranteluun tms.
Riskejä on, mutta selvästi toivotaan että talous toipuisi ja rokote ehtisi pelastamaan isommalta katastrofilta, mutta kuolleita tulee ruma määrä maailmanlaajuisesti.
”Corona fundamentals” edelleen tässäkin, eli ts. viruksesta on opittu lisää. Ei vielä kaikkea, mutta sanotaanko ”riittävästi”, että voidaan poissulkea ne kaikista synkimmät WHO:n ym. helmikuun skenaariot. Nyt tiedetään karkeasti miten virus vaikuttaa eri maissa (erityisesti länsimaissa) ja WHO:n arviossa kuolleisuus olisi noin 0.3% luokkaa (kts. Lepikön tuorein blogipostaus jonka tänne linkitin). Tällä ei tietysti ole tarkoitus vähätellä traagisia ihmiskohtaloita, vakavista oireista kärsineitä ym. Eli puhun tässä varsin laveasti koko väestöpohjan näkökulmasta tarkoituksella (kokonaiskuva).
Lockdownien vaikutukset talouteen globaalisti on nyt nähty. Päättäjät ovat saaneet nyt käyttöönsä dataa, kuinka nopeasti näin suuret lockdownit tuhoavat talouden. Lisäksi alkaa olla viitteitä siitä, että eri maat ja yhtiöt ovat kärsimässä pysyvistä taloudellisista vahingoista. Mm. Suomen osalta näköpiirissä voi olla uusi menetetty vuosikymmen talouskasvun osalta.
Yhteiskunnan kokonaisetu. Em. seikkojen pohjalta päättäjät joutuvat punnitsemaan talous vs. säästetyt ihmishenget (erityisesti 70v+ ikäryhmissä). On nähtävissä, että nuoremmat sukupolvet (=tämän päivän yhteiskuntaa ja eläkkeitä pyörittävä sukupolvi) joutuu kärsimään lockdowneista suhteettoman paljon vs. iäkkäät ikäryhmät. Kuten helmikuussakin (jolloin p-rstuntumani vahvasti indikoi indekseihin laskettelua), on nyt yhtä vahva p*rstuntuma myös toiseen suuntaan, eli päättäjät ymmärtävät lockdownien taloutta tuhoavan mittakaavan. P-rstuntumani siis suomeksi sanoo, että päättäjät tulevat toimimaan yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Huom. Helmi-maaliskuussa yhteiskunnan kokonaisedun mukaista saattoi olla lockdowneihin siirtyminen, KOSKA viruksen todellista vaarallisuutta väestötasolla ei vielä tunnettu.
Kuvailemani yhtälö ei ota huomioon ihmisten kollektiivista laumakäyttäytymistä ja kulttuurieroja. Lisäksi Jossain maissa riskiryhmäläisten osuus on edullisempi tilanteen kannalta kuin toisissa. Jossain maissa, kuten ”land of the free and brave” eli USAn konservatiiviset osavaltiot, kuluttajat eivät näytä välittävän niin paljoa viruksen leviämisestä ym. Esimerkki: meidän suomalaisten on varmasti vaikea ymmärtää, miksi Trump ym. huutelevat jopa testauksen vähentämisen puolesta tai laiminlyövät laajaa maskien käyttöä ym. Tämä selittyy osin kulttuurilla. Isommissa maissa meininki on enemmän ”rapatessa roiskuu”, kunhan isot rattaat pyörivät vrt. Suomen holhousyhteiskunta. Tämän muuttujan osalta sijoittajan kannattaa seurata keskeisimpiä talouden mittareita. Itse painottaisin kovastikin ensi viikon kuluttaja-PMI:tä kesäkuun osalta. Se auttanee hahmottamaan miten tämä kuluttajakäytös on kesäkuussa lähtenyt palautumaan.
Ps. mediassa on tällä hetkellä erittäin paljon koronaviruksen politisointia, pelottelua ym. joten itse katson nyt näitä talousmittareita enemmän kuin otsikoiden revittelyä suuntaan tai toiseen. Twitterin epidemologit tottakai kauhistelevat nyt leviävää virusta, koska ovat th-ammattilaisia ja näin kuuluu tehdä. Se ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa tuosta kuluttajakäyttäytymisestä (=kulttuuri), joka on taas SIJOITTAJAN LYHYEN AIKAVÄLIN kannalta olennaisempaa.
Mitä sijoittajan pitkään aikaväliin tulee: Itse olen ratkaissut koronaongelman osakepoiminnalla ja hyvällä sijoitussuunnitelmalla. Poimin siis kriisinkestäviä yhtiöitä sellaisella rahalla, jota en tarvitse elämiseen. Tämä antaa mielenrauhaa epävakaina aikoina. Korona tulee aikanaan menemään ohi ja siihen liittyvä epävarmuus poistumaan. Pitkällä aikavälillä epävarmat ajat ovat usein paras hetki ostaa osakkeita, eikö vain?
Minulla on vähän tunne, että hitusen liikaa on osakkeissa, mutta kun alkaa salkkua perata, ei tee mieli erityisesti myydäkään. Olen itse varautunut pidättäytymään nyt joksikin aikaa lisä ostoista ja valmius vivuttaa maltillisella velkavivulla takaa jonkinlaisen ostovoiman, jos isommin lasketaan.
Heti postaukseni jälkeen Netanyahu on eri mieltä. Hyvä huomata, että tuossa maassa taas turvallisuuskulttuuri (safety, security) on kaikilla iskostettu selkärankaan ja on ihan päivittäistä elämää mm. turvallisuuspoliittisista syistä johtuen. En tekisi siis Israelin mahdollisista lockdowneista vielä globaalin tason johtopäätöstä itse
Voi olla, että jonkilainen paine lockdowneihin tulee muuallakin kun päästään tilanteeseen, että ICU kapasiteetti on ylitetty. Vaikea sellaistakaan tilannetta on länsimaissa hyväksyä, että sairaalat täynnä corona-potilaista eikä esim sydänkohtauspotilaille tai kellekään muulle ole tilaa. Siinä voi yhteiskuntarauha järkkyä ja hoitohenkilökuntakin voi olla vähemmän tyytyväisiä (lakkoja?)
Hieman tuohon Lepikön videoon ja kirjoitukseen liittyen: mielestäni on väärin ajatelle, että suurempaa droppia ei voi enää tulla, koska lockdowneja “ei vain voida enää tehdä”.
Vaikka tuo väite sinällään varmaan paikkanasa pitääkin, niin talous voi ottaa vielä suurta hittiä, vaikka virallisia lockdowneja ei tehtäisikään. Jos tästä nyt saataisiin aikaan vakavakin “2. aalto”, niin ihmisten kulutuskäyttäytminen todennäköisesti muuttuisi selvästi. Myös yritysten investoinnit menisivät erittäin todennäköisesti jäihin.
Eri asia sitten on, että tuleeko tuollaista vakavaa tilannetta enää uudestaan (jenkeissä näyttää jo suhkot pahalta). Itse en usko että uusia pohjia enää nähdään, mutta kyllä se mielestäni on mahdollista ilman uusia sulkujakin.
Kukahan Masse-sedän sijoitusopasta nykyään päivittää? Tai osaa ainakin sen sanasta sanaan
Masse-setä, FA, Fortum, Sampo, Qt, Kamux, Talenom jne.
Edit: Mitähän liputettavaa tässä Astonille täydet pisteet antavassa viestissä oli?? Todella outoa liputtelua … Joka tapauksessa Aston siis lukee sedän ajatukset jo ennalta, joten Aston voi joskus hyvin tuurata sedän sijoitusoppaan päivityshommissa Hyvää Jussinjatkoa kaikille tasapuolisesti
Lepikkö lienee oikeassa siinä, että markkinoita ei heiluta virus, vaan viruksen vastatoimista seuraava talouden hyytyminen. Oivallus siitä, ettei viruksen leviäminen laske markkinoita ole kovin kiinnostava ollut enää pariin kuukauteen.
Talouden hyytyminenkin on vähäinen seikka kuitenkin, jos siitä ei seuraa järjestelmäkriisiä ja pysyvää vahinkoa. Nyt elvytys ja tuet näyttävät sen suuntaisilta, että maaliskuun pahimmat pelot voi näillä näkymin unohtaa. Muussa tapauksessa menetetään vain määrätyn ajan, esim. vuoden. Tällä hetkellä laajempi hinnoittelu on nähdäkseni aika lailla tämän mukainen.
Markkinathan voivat toki laskea selvästikin lyhyellä aikavälillä. Jos nyt saataisiin tietää hyvissä ajoin, että vaikutukset jatkuvat huomattavasti ennakoitua pidempään, saatettaisiin päätyä tilanteeseen, jossa osakkeita ei yhtäkkiä taas halutakaan omistaa. Lockdownejahan ei tarvita, jos ihmiset päättävät itse rajoittaa kulutusta. Silloin lasku voisi olla syvääkin. Ihan pieni yllätys tuskin riittää, koska lähtökohtaisesti kaikki ovat tajunneet nykyisen tilanteen epävarmaksi ja jollain tasolla huomioineet käänteiden mahdollisuuden. Tähän saattaisi yltää myös viruksen muuttuminen ärhäkämmäksi tai elvytyspolitiikan katkeaminen ennakoimattomasti. Jos totuus paljastuu kuitenkin vasta hiljalleen eikä yllättäen, silloin vain mörnitään paikoillaan ajan yli.
Olisi kuitenkin luontevaa laskea liukumalla vähän Q2 tuloksia kohti jo pelkästään siksi, että moni näyttää odottavan huonojen tulosten ja huonontuvien virusnäkymien laskevan kurssia. Silloinhan tietysti ennen julkkaria on enemmän myyjiä kuin ostajia. Vahvan nousun jälkeen heikkoja käsiä on enemmän. Tämän sanominenhan ei toisaalta ole sen ihmeellisempää kuin että “markkina laskee joskus vähän”.
Todennäköisimpänä olisi kai silloin pidettävä “kengurumarkkinaa” tai loivaa laskua, koska ajureita on molempiin suuntiin. En taida olla yksin ajatuksieni kanssa, koska VIX on ollut viime viikon 35-40 huiteilla kun se kävi jo lähempänä 20:kin. Tämä on vähän itseään toteuttava ennustuskin, koska jos moni ajattelee näin, lyhyemmällä tähtäimellä sijoittavista useampi haluaa myydä.
Omalla kohdalla aion pyrkiä löytämään kannattavasti kasvavia yhtiöitä kohtuuhintaan, kuten normaalistikin.
Tilanne on siinä mielessä selkeämpi tällä hetkellä, vaikka toinen aalto tulisi kuinka kovana, niin talouden täyteen pysähdykseen ei enää yksiselitteisesti varaa. Lisäksi kuolemat ovat vähentyneet edelleen länsimaissa, vaikka tartuntatapauksia onkin tullut enemmän viime aikoina. Olisi mielenkiintoista nähdä datasta, että kuinka moni viimeisen parin kuukauden aikana tartunnnan saanut on ikäluokassa 20-50.
Ja jos oikein haluaa leikkiä viisasta niin korkeat tartuntamäärät, kunhan kuoleissuus laskee edelleen, on hyvä asia. Sitä kuuluisaa rokotetta ei nyt kaikilla kuitenkaan olla antamassa, joten on tietyllä tavalla hyväkin asia, että laumasuoja leviää nuorten ja hyväkuntoisten keskuudessa.
S&P500:ssa on nähtävillä suurin nettoshorttimäärä yhdeksään vuoteen. Vastaavanlainen tilanne on ollut kuitenkin yksi parhaista paikoista olla myymättä osakkeita tai jopa pilkkiä aliarvostetuiksi jääneitä helmiä. Alla olevassa hieman raskaassa whitepaperissä yritetään valottaa miksi markkinan laajamittainen shorttaus aiheuttaa yleensä positiivisen markkinareaktion. Jätän referoinnin tällä kertaa suosiolla väliin.
Alla olevista kuvista on havaittavissa, että shorttausinto leviää markkinoille yleensä myöhässä. Nykyisillä kasvavilla short-positioilla turvattaneen myös long-positioita epävarmassa markkinaympäristössä rajun kurssinousun jälkeen (hedge).
Jos ajoittamisen yrittäminen pörssissä kiinnostaa, niin viimeinen kuva kertoo pörssin keskiarvoisista päiväkohtaisista liikkeistä viimeisen 70 vuoden ajalta. Korona toki muokkasi ”perussykliä” tämän vuoden osalta, mutta perusperiaate käynee selväksi. Esimerkiksi kuukausisäästöohjelman mukaiset ETF- ja rahasto-ostot voi olla järkevämpää ajoittaa kuun puolen välin jälkeen, eikä kuun vaihteeseen, eli kannattanee toimia tässäkin hieman toisin kuin suurin osa sijoittajista. Historian mukaan joulupukkiralli muuntautuu sujuvasti tammiralliksi, alkaen joulukuun puolessa välissä ja kestää tasaisesti koko tammikuun. Lokakuun lopun joskus toistuvasta nousurallista ei ole kannattanut jäädä paitsi varsinkaan viime vuonna. Kuun viimeinen päivä on myös historian perusteella mukavampi omistaa osakkeita kuin olla ilman. USA:n presidentinvaalit ovat tänä vuonna taas erityisen mielenkiinoiset ja vaalivuosien historiallisiin pörssiliikkeisiin löytyy paljon tarkempaa dataa. Historian avulla ennustaminen pitää mielen virkeänä.
Urheiluvedonlyönti on alkanut palautumaan kesän aikana, kun eri lajien sarjoja availlaan. Arvion mukaan pörssimarkkinoille koronan seurauksena pakotetut vedonlyöntitaustaiset uhkapelaajaluonteet palaavat takaisin omien lajiensa pariin ja vähentävät pörssivedonlyöntiä, jolloin varsinkin tietyissä hypeosakkeissa volatiliteetti pienenee oleellisesti ja +50-100% toistuvat päivänousut vähenevät. Koronan aikaan vetoa sai lyödä etupäässä virtuaaliurheilusta, (sentti)osakkeista ja Ruotsin raveista, joista ainakin kahdessa viimeisimmässä vaihdot olivat selvästi kohollaan. Oma lukunsa oli vielä nettislotit ja niiden osakkeet.
Teksti on ote omasta sijoituspäiväkirjasta. Oma mielipide pörssin ja oikean talouden tulevasta suunnasta päivittyy päivittäin. (Kuvat on poimittu Twitteristä)
Tervetuloa Winstonin iltakatsauksen pariin nro. #26
Iltakatsauksessa käydään läpi päivän tapahtumat Yhdysvaltojen pääindeksien osalta sekä Helsingin pörssin kehitys. Käsittelyssä siis Dow Jones Industrial Average -, S&P 500 -, Nasdaq Composite sekä OMX Helsinki -indeksit. Mahdollisesti mukana on myös yksi tai useampi uutinen. Lopusta löytyy vielä päivän aforismi liittyen sijoittamiseen.
Indeksit:
Oikein hyvää alkavaa juhannuksen jälkeistä viikkoa foorumilaiset! Toivottavasti kaikilla oli hauskaa, ylilyöntejä ei sattunut ja nyt on jo palauduttu viikonlopusta Tänään indeksit olivat Yhdysvaltojen puolella hienoisessa nousussa, kun elpymistoiveet siivittivät kursseja nousuun reilun ja vajaan prosentin verran. Helsinki otti kiinni USA:n perjantaista laskua ja näin ollen päätyi negatiiviselle puolelle noin prosentin laskun jälkeen.
“Risk and time are opposite sides of the same coin, for if there were no tomorrow there would be no risk. Time transforms risk, and the nature of risk is shaped by the time horizon: the future is the playing field.” – Peter L. Bernstein
Onko nämä neuvonantajat tyhmiä vai tahallaanko manipuloi pörssejä näillä lausunnoilla? Ensin heitetään raflaava lausunto ja kohta suurinpiirtein sanotaan, että se oli vaan “vitsi” Tämä tyyppi tietysti osti dipistä omaan salkkuun futuureja
Tänään indeksit olivat Yhdysvaltojen puolella hienoisessa nousussa, kun elpymistoiveet siivittivät kursseja nousuun reilun ja vajaan prosentin verran. Helsinki otti kiinni USA:n perjantaista laskua ja näin ollen päätyi negatiiviselle puolelle noin prosentin laskun jälkeen.
Tämä tyyppi tietysti osti dipistä omaan salkkuun futuureja 