Minusta on alkanut pikku hiljaa tuntua, että nyt se teollisuuden sakkaaminen vasta alkaa eli YT-rallit päässeet vasta alkuun. Talvi tulee varmaan olemaan aika karu niin työllisyyden kuin pörssinkin osalta. Koronadippi johtui vain lockdownien pelosta. Nyt kun sen myötä jälkijunassa talous alkaa kunnolla hidastua, niin todellinen karu arki alkaa paljastua. Mikähän voisi olla paras viimeaikaisia data Suomesta tai Euroopasta, jolla voisi parhaiten kuvastaa heikkenvää teollisuutta tai taloutta ja irtisanomisia. En itse ole paras tietämään, mitä kaikkea dataa ja graafeja saatavilla
Vaikeaa hahmottaa miten vahvasti lupailtu keskuspankkielvytys ja kaiken maailman tukipaketit tätä torjuvat silti. Yksittäisten firmojen osalta luonnollisesti meno voi olla kylmää (tai ainakin möyrnivää) mutta koko indeksin tasolla… eiköhän silti “Brrrrr says no” ja “TINA”?
3 tykkäystä
Esim. ostopäällikköindeksit.
Pörssiyhtiöille Eurooppa on isoin markkina, mutta on hyvä huomata että teollisuuden rooli koko taloudessa on nykyään melko rajallinen. Esim. kauppasodassa teollisuus ajautui taantumaan, kun palveluiden vetämänä talous nilkutti ihan ok eteenpäin. Suomalaisille konepajoille vahva teollisuuden kehitys olisi tietysti mieluisaa Euroopaassa.
Mutta, katsoen meidän konepajojen kursseja niin sijoittajat tuntuvat ottavan suht rauhallisesti.
5 tykkäystä
Teknologiateollisuus selvittää alaltaan tilannetta noin kuukauden välein. Tässä viimeisin, eilen julkaistu katsaus:
2 tykkäystä
Näitä käppyröitä ei ole tultua nosteltua tänä vuonna kauheasti, koska ennusteilta meni jalat alta maaliskuussa. Nyt tilanne näyttää rauhoittuneen ja -20 % on tämän vuoden kohtalo “tuloskasvussa” ja tulokset palautuu ensi vuonna +30 % nousulla ennalleen globaalisti.
Hieman normaalista poikkeava kuvio muodostumassa siis… Eiköhän tuosta 2021 ennusteesta saada vielä siivu pois, kun kuva tarkentuu mikäli vanha kaava toistuu. 
8 tykkäystä
Olen jakanut tämän aiemminkin, mutta linkit hukkuu nopeasti tähän ketjuun ja nyt kun elämme ikuista nousua ei sijoittajana ole muuta tekemistä kuin lukea blogeja ja kirjoja… 
Todella selitysvoimainen ja oivaltava kirjoitus finanssikriisin jälkeisestä maailmasta: miksi pörssit nousee vaikka talous mörnii, miten korot voivat painua negatiivisiksi, miten toiset vaurastuu ja toiset hukkuu samalla velkaan.
Kirjoitus voi olla moneen makuun pitkä, mutta se kannattaa taistella läpi: uskallan väittää että tämä ~15min sijoitus maksaa itsensä takaisin. 
25 tykkäystä
En tiedä onko pelkkää mutua vai sattumaa mutta suosituimpien ETF:ien kurssit plussalla.
Mitenköhän monen Palveluntarjoajan kk-säästöpäivä on juuri 5pv? Vai indikoiko ETF nousut että huomenna ralli ylöspäin jatkuu?
Miksei tuota voi NN ETF kk-säästö ostopäivää voi itse valita, kun rahastoissa voi…
Kaipa esim. SXR8 (sp500 etf) seuraa sp500 futuureja suurimman osan ajasta, ja jos sp500 nousee paljon euroopan mentyä kiinni, ottaa etf tuon erotuksen kiinni sitten euroopan auettua seuraavana päivänä (esim perjantaina jenkeissä noustiin paljon euroopan mentyä kiinni).
Maailman kk-säästäjät tuskin ihan kauheaa ostopainetta saavat yksinään aikaan, vaikka onhan sitä “kuunvaihdeilmiötä” yms. (mikä on laitettu vissiin enemmän eläkejärjestöjen syyksi).
Ja luulisi tuon ETF-kk-säästön olevan hankalampi esim. NN järjestää kuin rahastojen merkkaukset. ETF-kk-säästössä joudutaan ostelemaan päivän mittaan laidasta kyseiset ETFät ja sitten jakelemaan ne asiakkaiden kesken, kun taas rahastojen osalla tuo toimitus laitetaan rahastonhoitajan harteille.
Ehkä väärä ketju tälle keskustelulle, mutta ehkä tuo indikoi sitä että huomenna taas on liikettä suuntaan jos toiseen.
2 tykkäystä
Aivan huikean hyvä teksti! Kiitos linkistä :). Antaa perspektiä tulevaan erittäin hyvin.
3 tykkäystä
Olen miettinyt (sattumalta eilen) tätä LT:n kuvausta ihmiselämän rajallisuudesta ja siitä johtuvasta vääjäämättömästä säästämisen tarpeesta. Kontekstina inflaatio vs. deflaatio.
Olen aiemmin ajatellut, että keskuspankki voisi halutessaa luoda inflaatiotan, niillä on kannustin näin tehdä ja että näin ilman muuta siksi tulee käymään. Ei tarvitse kuin kopteroida tarpeeksi laajalti rahaa suoraan kuluttajille, niin johan alkavat kuluttaa. Eli puretaan kumuloitumista, annetaan lisää ostovoimaa suoraan niille, joilla sitä on vähän ja jotka laittaisivat sen eteenpäin.
Tulin siis eilen ajatelleeksi, että mitä jos nämä(kään) ihmiset eivät silti kuluttaisi? He voivat käyttää sen velan hoitamiseen, tai nyt sijoitusten ollessa muotia vaikka vain säästää saamansa rahan. Mitä sitten tehdään? En tiedä, voiko käydä niin.
Seurauksena when there is a will there is a way -uskoni inflaatioon sai kolauksen. Olen silti pro-inflaatio, mutta nyt suuremmalla epävarmuudella.
Valuuttamuutos on kertautuva, ei summautuva muutos. Siten muutos ei ole aina nettoneutraali.
Jos DAX on X (prosentteina lähtötilanteesta, esim. 190%) niin kuvaamassasi tilanteessa S&P on “lähtötilanteeseen nähden A% korkeammalla mutta B% arvokkaammalla eurolla” euromääräisesti (X+A)/(1+B).
Ostovoimasi kannalta ei ole juuri väliä, ellei X ole huikean iso tai pieni, mutta ota tämä laskennallisena harjoituksena. Tässä ei ole ollenkaan huomioitu mitään vaikutuksia mihinkään S&P ei ole sijoituskohteena DAX eivätkä valuuttamuutokset tapahdu tyhjiössä.
3 tykkäystä
Voisko joku minua viisaampi hieman auttaa, että mitä ajatella Euron vahvistumisesta vis-a-vis SP500 rynnimiseen huomattavasti Europpaa edelle?
Jos SP500 vahvistuu 10% enemmän kuin vaikka DAX, mutta Euro vahvistuisi samalla 10% enemmän suhteessa dollariin, niin onko ostovoimani kannalta oikeastaan väliä kumpaan olen sijoittanut, jos ottaisin rahat ulos nyt?
Kiinnostaako Brexit enää, vai onko menneen talven lumia. Jotain ultimaattumia tullut kai Johnsonilta.
Brexit-siirtymäkauden neuvottelut eivät etene. Johnson on laittamassa ultimaatumin neuvotteluihin tällä viikolla vaatien sopimusta ennen 15. lokakuuta. Muuten Britannia poistuu neuvotteluista kokonaan. EURGBP-kurssi liikkuu hieman alle tason 0,90.
1 tykkäys
Itse elin jo siinä käsityksessä, että no deal on lähestulkoon varmaa. Osaako joku tilanteen paremmin tunteva kertoa, mitkä olisivat no dealin käytännön vaikutukset suomalaiselle sijoittajalle? Luulisi Britannian olevan se nettohäviäjä tuossa leikissä.
3 tykkäystä
Tämä on toiseen, kolmanteenkin kertaan luettuna ihan huikea teksti.
Kuuluu osastoon: tiedät oppikirjoista teoriat, ymmärrät jotain maailman menosta, ja sitten tulee vain sinua reilusti fiksumpi kaveri joka niputtaa ja naulaa asioiden riippuvuudet ja merkitykset yhteen. Hämmentävää, teksti on vielä erittäin ymmärrettävää.
Kuiva huumori myös kukkii: “trying to colonise Mars also seems to be an excellent way to - shall we say - 'absorb a lot of capital”
4 tykkäystä
Luulisi kyllä keskivertokansalaisen, sen joka tienaa mediaanitulojen verran tai alle, ainakin aluksi buustaavan kulutusta jos helikopterirahaa sataisi tilille.
Mutta, käytin ilmaisua “luulisin” harkiten, koska voi syntyä myös toisenlaisia reaktioita.
Usein puhutaan odotuksista, ja nämä odotukset liittyvät taas rahankiertoon.
Miten?
Otetaan esimerkki. Usein kuulen yksinkertaistetun version Weimarin hyperinflaatiosta: koska keskuspankki laittoi printterin laulamaaan → hyperinflaatio. Tuo on periaatteessa totta, mutta silloin missaa yhden oleellisen seikan: rahan kiertonopeus.
Saksan markka heikkeni suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin nopeasti, koska se painoi lisää markkoja ja yritti ostaa näillä markoilla ulkomaisia valuuttoja maksaakseen sotakorvauksiaan ja tuontitavaroita. Noh, kukaan ei halunnut kaupan toisella puolella saada käteensä pian-tulevaa-vessapaperirahaa, joten ei-yllättävästi markan valuuttakurssi romahti. Tämä ryöpsähti sitten kuluttajahintoihin Saksassa, kun ulkomainen tavara kallistui huimasti. Taloudellisen tilanteen pahentuessa ja valtion ryhtyessä passiiviseen vastarintaan ranskalaisten Ruhrin miehitystä vastaan (1923-25) painamalla loputtomasti markkoja, saksalaisten odotukset muuttuivat: omista paperimarkoista piti päästä mahdollisimman nopeasti eroon, koska huomenna ne olisivat jo arvottomia! Rahan kiertonopeus räjähti, koska kaikki halusivat rahasta eroon mahdollisimman nopeasti.
Eli odotukset markan tulevasta ostovoimasta muuttuivat radikaalisti jo 20-luvun alussa, mutta etenkin 1923.
Weimarin hyperinflaatio on ääriesimerkki tästä psykologiasta, mutta ääriesimerkithän toimii hyvin luomaan raameja tämän päivän odotuksille.
Sitten nykypäivään. Inflaatio on ollut vaimeaa pitkään. Monet kulutushyödykkeet kokevat jatkuvaa hinnanlaskua esimerkiksi elektroniikassa. Näitä odotuksia vastaanhan keskuspankkikin haluaa taistella, mutta auttaisiko edes helikopteriraha?
Jo nyt poikkeuksellinen rahapolitiikka on aiheuttanut odottamattomia vastareaktioita, mistä puhutaan vähän. Epävarmuuden tunne saa ihmiset lisäämään säästöastettaan. Esim. Yhdysvalloissa säästämisaste lähti nousuun finanssikriisin jälkeen, vaikka houkutukset ja kustannukset lainata rahaa laskivat ennestään. Toisekseen, jos ennen sai korkoa vaikkapa 4 % säästötilille, tarvitsi säästää opintoihin, eläkkeeseen jne. paljon vähemmän koska korkotuotto toi osan tarvittavista säästöistä. Nyt tuo menetetty korko-osuus pitää säästää omista tuloista, ellei halua kokeilla onneaan riskisissä sijoituksissa kuten osakkeet.
Eli matalat korot eivät välttämättä laske säästämistä, vaan lisää sitä huolestuneiden kansalaisten piireissä.
Suora helikopteriraha voi aiheuttaa vastaavanlaisen huolestuneen reaktion. Varmasti osa poppoosta juo rahat pian, mutta suurin osa saattaa hyvinkin laittaa ne sukan varteen. Eihän sitä tiedä, kuinka kauan sitä helikopterirahaa oikein tulee?
Esimerkiksi Australiassa kokeiltiin ns. “cash-splashia” vuonna 2009, ristiriitaisin tuloksin: 40 % kotitalouksista kulutti rahan.
Kuten mainitsit, velkaiset kotitaloudet saattaisivat hyvinkin vain maksaa lainojaan takaisin. Tällä voi olla positiivinen vaikutus hyvinvointiin, mutta ei inflaatioon.
Toisin sanoen, sen sijaan että edes “peoples QE” nostaisi inflaatio-odotuksia, se saattaisi lisätä vain huolestuneisuuden määrää ja ironisesti rahat jäisi makaamaan tileille.
Jos edes kansalaisten kvantitatiiviseen elvyttämiseen päästään: se on monen juridisen ja poliittisen nurkan takana vielä.
13 tykkäystä
Jep, tuo teksti menee juuri tuohon kategoriaan!
Tuo Mars -heitto on, huumorin lisäksi, ihan totta: tarvittaisiin joku valtava projekti, mikä imisi tuhottoman paljon pääomaa ja aiheuttaisi taas niukkuutta.
Toinen maailmansota niittasi 30-luvun laman lopullisesti ja suoritti kulutusvoiman redistribuution millä ratsastettiin 70-luvulle asti, mutta en tiedä kannattaako ihan uutta maailmansotaakaan toivoa…
7 tykkäystä
Mutta jos ei anneta tilille rahaa vaan “valtion luottokortti”, johon on erilaiseten poliittisten päätösten (esim. ei alkoholia…) ja algoritmien mukaan ladattu ostovoimaa. Käteiseksi ei voi vaihtaa ja nollaantuu ajassa x. 
Toki joku juoppo vaihtaa talvirenkaat kahteen kossuun, mutta kauppa sekin.
14 tykkäystä
Sitten käytetään luottokortti tyhjäksi ja säästetään muista tuloista?
3 tykkäystä
Yay! 
Doh! 
4 tykkäystä
Tuo blogiteksti seurasi aika tarkkaan omaa käsitystä maailman taloudesta ja osoittaa miten omasta mielestä vasemmisto yrittää asennoitua talouteen siinä kuitenkaan onnistumatta. Tuo teksti ei kuitenkaan käynyt läpi kulttuurievoluutiota konseptina ja talouden ajurina ollenkaan, mikä ei varmaan ole terminä kovin tuttu monelle, joten avaan asiaa hyvin lyhyesti:
Kulttuurievoluution tutkimus on kulttuurin muutoksen tutkimusta, joka on rinnakkaista biologisen evoluution kanssa. Alunperin kulttuurievoluution tutkimus on lähtenyt arkeologian/antropologian puolelta liikkeelle ja tämän hetken mielenkiintoisimpia aiheita on nimenomaan innovaatioiden synty ja se, että onko kulttuurievoluutio riippuvainen biologisesta evoluutiosta vai tapahtuisiko kulttuurievoluutio joka tapauksessa. Koska nykytiedon mukaan innovaatiot lisääntyvät populaation ollessa monikulttuurinen, voidaan myös väittää, että multikulturismi on hyväksi taloudelle. Tämän takia vasemmisto ja ehkä myös talousliberaali oikeisto kannattaa multikulturismia, vaikka integraatio-ongelmia toki on. Toinen syy multikulturismille on maahanmuuton tärkeys tulevaisuudessa, kun suurin osa kehittynyttä maailmaa alkaa demografiansa puolesta sakkaamaan.
4 tykkäystä