Onko näihin lukemiin mitään muuta infoa? Ilmeisesti jotku lukemat on parempia kuin on ennustettu 
No siis noissa tweeteissähän oli toteutuneet, ennusteet (est) ja edelliset (prev) luvut. Eli GDP-luvut vähän ennustuksia paremmat, työllisyysluvut vähän ennustuksia huonommat.
Syyskuu-efekti ollut tilastoissa keskimäärin lievästi negatiivista osakkeille. Syyskuulle ajoittuu osakkeiden myyntejä eri syistä.
- Since 1950, the Dow Jones Industrial Average (DJIA) has averaged a decline of 0.8%, while the S&P 500 has averaged a 0.5% decline during the month of September.
- The September Effect is a market anomaly, unrelated to any particular market event or news.
- The September Effect is a worldwide phenomenon; it doesn’t only affect U.S. markets.
- Some analysts consider the negative market effect may be attributable to seasonal behavioral bias as investors make portfolio changes to cash in at summer’s end.
Investing in September: Why Some Say It's the Worst
1 tykkäys
Tuolla poliittisilla päätöksillä ja algoritmeilla tarkoitin kortin ja sen arvon jakamista valikoidusti, mahdollisimman hyvin maalitettuna jotta suurin osa menee kiertoon. Eli alimmat tuloluokat kansaa saa eniten, jossain kohtaa kulkee raja minkä yläpuolella nuollaan näppejään…
Sivutuotteena saattaa saada yhteiskuntarauhaa ja hyvinvointia, tasa-arvoa. Lapsille iloa elämään.
Kuulun tulojeni puolesta ylimpään kymmenykseen.
Edit: Meni hiukan ohi ketjun otsikosta, mutta hyvinvointiyhteiskunnan suunta vaikuttanee pörssiin 
3 tykkäystä
Tämä oli kyllä varsin erinomainen lukupätkä! Vahva lukusuositus. Sisälsi monia sellaisia ajatuksia, joita itsekin olen miettinyt ja myös pari uutta mielenkiintoista näkemystä. Voi olla, että näistä on ollut ketjussa jo aiemmin keskustelua, mutta en voinut vastustaa nostamasta tuolta paria mielenkiintoisinta ajatusta (niitä tulikin vähän useampi kuin aluksi oli tarkoitus 
).
In other words, contrary to policymaker belief, there is no scarcity of supply of borrowable funds - there is actually a lack of demand.
In other words, access to finance ceases to be the constraining factor; it is not that companies lack access to capital, but rather they do not have a sufficient number of worthwhile capital projects to invest in.
Tätä ajatusta olen itsekin jo useamman vuoden toistellut: Maailmassa on niin paljon rahaa, ettei kukaan enää tiedä mihin sen kaiken tunkisi. Tämä on näkynyt monella tapaa: yritysten valuaatiot on nousseet samalla kun korot on laskeneet samalla kun yritysten buy-backit on nousseet kun ei ole investointikohteita samalla kun IPOihin kaadetaan ennätysmääriä rahaa jnejne.
the prime mover of the debt/housing bubble was not consumers’ desire to borrow, but instead the push factor of excessive global savings, which created huge demand for yield assets that had the effect of pushing down rates and promoting the relaxation of credit standards that induced people to borrow.
Low but still positive long rates of say 0.2% also make a tonne of sense when you realise banks have a zero risk-weight on government bond holdings, and can fund those purchases at -0.5%, or at worst, 0.0%. They are doing that, however, because there is no consumer or business demand for credit capable of absorbing their excess cash reserves. They have no where else to put the money .
Varsinkin tämä jälkimmäinen ajatus oli tietynlainen “eye-opener”. Lepikkökin on puhunut tästä, että miksi joku sijoittaisi (reaalisesti) tappiollisiin valtionlainoihin, mutta saattaa hyvin sijoittaa jos rahaa on saatu (vielä isommalla) negatiivisella korolla, jolloin tuosta jää jopa (nimellinen) tuotto. Nämä vain lisää esimerkkejä siitä miten pääomaa on niin paljon, että kukaan ei tiedä enää mihin sitä oikein tunkisi.
Tästä seuraa myös itseään ruokkiva kierre:
- Markkinoilla on paljon pääomaa ja sitä pumpataan sinne koko ajan lisää
- Pääomaa tungetaan joka paikkaan, joka nostaa kohteiden arvoa.
- Sellainenkin raha, joka ei vielä ollut pääomamarkkinoilla huomaa, että tuollahan se raha tuottaa, jolloin sellaisetkin pääomat, jotka olisi voitu investoida (huonolla tuotolla koska ei kasvua) ohjautuvat pääomamarkkinoille.
And the truth is, as high as asset prices have gone so far, it is not inconceivable that we could end up with the biggest asset bubble of all time the way things are going - eclipsing even the dot.com bubble (as I argued here). It seems to be a logical outcome should the current trajectory continue, as rates go to zero or below, and the huge excess of liquid savings desperately seeks out any and all sources of cash flow return, driving asset prices to the stratosphere.
Tätä sykliä voidaan jatkaa kauankin niin, että tulevat tuottovaatimukset voivat painua koko ajan vain alemmas ja alemmas ja lähestyä jopa nollaa.
Aside from the factors discussed above, the need for new capital investment is generally driven by three factors: (1) population growth; (2) the emergence of new technologies that are capital intensive to roll-out; and (3) the actual roll-out of #2.
Tuo (1) on asia, jota mielestäni aivan liian vähän korostetaan kun puhutaan talouskasvusta, taloushan kasvaa lähes “automaattisesti” kun tuotteille on joka vuosi enemmän ostajia kuin edellisenä vuotena. Tämän kehityksen kääntyminen tuottaa erityisiä haasteita tulevaisuudessa kun väestö alkaa vähentyä, jolloin joka vuosi tuotteille on vähemmän ostajia. Käännöshän on monissa maissa jo tapahtunut. Tuottavuuden pitäisi parantua merkittävästi, jotta negatiivinen väestönkasvu saataisiin selätettyä positiiviseksi talouskasvuksi. Tästä ei ole ollut näkyvissä merkkejä.
Toinen pointti on tuo 2/3 ja siinä erityisesti tuo “capital-intensive”. Nykyiset innovaatiot (digitalisaatio) skaalautuvat helposti ilman suuria pääomia ja investointeja. Ei tarvita raaka-aineita, ei tehtaita ja tuotantolaitteita jne. Sijoittajalle tämä on hieno juttu, mutta reaalitaloudelle ei niinkään.
all you really have to do is consider how much capital Warren Buffet or Charlie Munger could have accumulated had they passed away aged 65, and compare how much they have actually accumulated at ages 85-95.
Yksi mielenkiintoinen tähän liittyvä näkökulma on myös omaisuuden kasautuminen. Kun edelliset ikäpolvet ovat vuosikymmeniä kartuttaneet omaisuutta, joka jatkossa periytyy eteenpäin usein vain yhdelle tai kahdelle lapselle, on seuraava sukupolvi jo valmiiksi vauras. Eikä tässä tarvitse isän olla Buffet, vaan ihan tavallinen keskiluokkainen suomalainenkin suurten ikäluokkien edustaja voi helposti antaa perintönä useita satoja tuhansia euroja ja jos sattuu asuneen PK-seudulla niin asunto mukaan lukien voidaan puhua helposti 7-numeroisesta omaisuudesta.
Samalla kun varallisuus kasvaa niin monien kulutushyödykkeiden hinnat laskevat jatkuvasti, mikä entisestään pienentää euromääräistä kulutusta. Kulutuselektroniikka on tästä hyvä esimerkki: yksi talous ostaa yhden television, tänään se käyttää siihen 300€ (50" UHD) kun 10 vuotta sitten olisi pitänyt käyttää tuplat, jotta olisi saanut sellaisen boksin joka edes näkyy sohvalle saakka. Viimevuosina esim. televisioiden hinnat on laskeneet n. -15%/vuosi ja vastaavaa kehitystä on monella muullakin saralla, mikä on omiaan aiheuttamaan deflatorista painetta ja vähentämään kulutusta.
Tähän voi vielä lisätä sellaisia megatrendejä kuten vihreys, joka johtaa vähentyneeseen kulutukseen, pienempään uusien raaka-aineiden tarpeeseen kierrätyksen kautta jne.jne.
markets have gone up not because people are wildly bullish, but because investors have increasingly been dragged - kicking and screaming - into stocks as there has been no where else to obtain a reasonable return, as bond yields have plumbed new lows.
Ei niin, että minua olisi pitänyt raahata osakkeisiin, mutta ennemminkin niin, että nyt pitää sijoittaa kaikki mahdollinen, koska tuottoprosentit tulevat keskipitkällä aikavälillä laskemaan isosti, joten nyt on viimeisiä hetkiä tehdä vielä kunnon tuottoja. Talouskasvu tulee todennäköisesti olemaan laihanlaista keskipitkällä aikavälillä ja kurssien nousu perustuu isoilta osin rahan määrän ja likviditeetin kasvuun. Koronasta ei vielä tullut sitä stoppia tälle nykyiselle menolle kun keskuspankit päätti, että tanssi vielä jatkukoon. Tarkoitus on istua mukana niin pitkään kun kurssien trendi on kohti koillista ja kun musiikki joskus (vuosien, vuosikymmenen?) päästä lakkaa niin pitää vain olla hereillä istumaan nopeasti niille jäljille jääville tuoleille.
33 tykkäystä
Matias Möttölän tuoreesta kolumnista poimittua:
GMO:n seitsemän vuoden ennustukset veikkaavat Yhdysvaltain suurten yhtiöiden osakekurssien laskevan 5,6 prosenttia vuotta kohden 2020–2027. Mistään muualta ei ole luvassa kunnon tuottoja kuin kehittyvien maiden arvo-osakkeista. Siellä taas riskiä on rivisijoittajalle enemmän kuin tarpeeksi.
Karulta näyttää myös yhtiön näkemys korkomarkkinoista. Dollarisijoittaja voi odottaa Granthamin ja kumppanien mukaan tuntuvia tappioita seuraavat vuodet valtioiden joukkovelkakirjoista.
Moni muu firma saattaa päätyä samankaltaisiin lukemiin, mutta pistää silti asiakkaiden rahoja amerikkalaisiin osakkeisiin ja perinteisille bondimarkkinoille, koska ei halua poiketa liikaa markkinoiden valtavirrasta.
1 tykkäys
GMO on ennakoinut heikkoja tuottoja USA-osakkeille muistaakseni viimeiset viisi vuotta. Heillä on hyviä juttuja ja argumentteja, mutta mallissa lienee jokin pielessä… Joskus kyllä varmasti koittaa ajanjakso, kun osakkeet tuottavat heikosti.
Mutta liittyen täällä nostettuihin pointteihin tuon LT3000 blogin kirjoituksen pohjalta, tuntuu monelle meistä (taidamme olla kyllä suht pieni joukko joka ajattelee näin ) olevan todennäköisempää, että tuottovaatimukset laskevat ja omaisuusluokat paisuvat liikasäästöjen maailmassa, kunnes käy ns. “marxit”* ja pääoma ei tuota juuri mitään, varsinkaan riskit huomioiden. Tämä muuten selittäisi hyvin pörssien jatkuvan nousun viime aikoina, vaikka olisi helppo keksiä monia syitä täysin päinvastaiseen kehityskulkuunkin.
*Tämä siis huumorina Marxin ennustuksista, ei ideologisena kannanottona
Tietysti, jos lähtee tuota skenaariota pelaamaan täysillä täytyy miettiä riskejä, kuten vastoin odotuksia iskevä inflaatio mikä saisi korot nousemaan, muut yllättävät riskit mitkä tuhoaisi pääomia ja nostaisi tuottovaatimuksia, uudet keksinnöt jne.
Lisäys 1: Monet selittävät poikkeuksellista pörssinousua puhtaasti keskuspankeilla ja likviditeetillä, mikä on osatotuus, mutta ehkäpä tuo LT3000:in blogi selittää tehokkaammin taustoja, miksi keskuspankit tekevät mitä tekevät. Ja ilman niitäkin ajauduttaisiin samaan tilanteeseen: taustalla on isompia rakenteellisia tekijöitä, kuten demografia tai eriarvoisuus.
11 tykkäystä
Kuulostaa vain myyntipuheelta . “Arvosijoittajien porukka”, joiden mielestä markkina hakeutuu aina keskiarvoon. Heidän mielestä tuottoa saa jatkossa vain - no tottakai arvo-osakkeista, mutta itse ei kannata lähteä sijoittamaan vaan jätä se ammattilaisille - eli anna rahasi meille.
Ehkä he ovat oikeassa, ehkä eivät. Ainakin melko varmoja ovat - onko se sitten hyvä vai huono enne.
6 tykkäystä
Muistatteko keväältä, kun kehittyvien maiden vanhoja velkoja annettiin anteeksi koronan varjolla? Tämä ei näy vaikuttaneen ihmisten uskoon rahajärjestelmää kohtaan. Ja kirjoitit @Helel kevään aikana pariinkin otteeseen Modern Money teoriasta. Se oli omaan korvaan hyvin mielenkiintoista teorisointia.
Pohdin mikä estäisi velkojen kasautuessa niiden anteeksi antamisen ja tappioiden kirjaamisen keskuspankkien taseeseen? Tällä hetkellä länsimaiden velkojen anteeksi antaminen kuulostaa absurdilta, mutta miten kriisin potentiaalisesti pitkittyessä?
2 tykkäystä
Eikö suomen velastakin ala suuri osa olla keskuspankki rahaa?
Olisiko teillä hetki aikaa puhua pörssien suunnasta?
Näyttää siltä, että dippi on tältä erää ohi, ja pörssien suunta taas ylöspäin.
4 tykkäystä
Siltä vähän näyttäisi. Aika syvältä dipistä sai vähän kauhottua ja nyt taas alkaa olla rahat kaikki män… Ja salkkukin alkaa olla vihreällä tälle päivää!
1 tykkäys
Mitähän numeroita te seuraatte? Vai onko mulla vaan 15min viive?
S&P 500 (OANDA) Tradingviewissä on se mitä pääasiassa katson yleissuunnan osalta.
(ilmainen reaaliaikainen)
Tottakai ollaan edelleen miinuksella vs. edellinen päivä koska avattiin niin alhaalta. Tässä lähinnä katsotaan sitä suuntaa.
Miinustahan tuo näyttää, niin en nyt näe miksi dippi olisi ummessa? Päivän päätteeksi katsotaan uusiksi. Oma odotus on, että mennään viikko pari näitä parin pinnan tiputuksia.
1 tykkäys
Yleisindeksit Nasdaq ja SP500 ovat alkutipahduksen jälkeen nousseet koko USAn pörssipäivän. Itse tarkkailen livenä Infrontin ruudulta, löytyvät toki monesta nettipalvelustakin reaaliaikaisena.
1 tykkäys
Ei olekaan dippi ummessa, ei niin kukaan ole väittänyt. Kyse on suunnasta, joka näyttää kääntyneen selvään nousuun.
Kyllä tässä mielestäni alkaa olla merkkejä että oikenee (5min kynttilöillä, eli luonnollisesti vielä tovin jos toisenkin saa jännittää että miten loppupäivä menee)
Sen verran tekee tähän mieli kommentoida, että minulla on kaikki sektorit punaisena NYSE:ssä.
Nuo mainitsemasi indexit oli 1H:lla ylimyytyjä, joten on luonnollista, että jokin pomppu avauksessa silloin nähdään eli saadaan 1H LH tehtyä. Tämän jälkeen vasta nähdään, mihinpäin tästä edetään. Mutta ei tämän enempää tähän ketjuun TA:sta.
13 tykkäystä
Pistätkö TA ketjuun lisää, kiitos?
1 tykkäys