Itse en ajatellut kyllä presidentinvaalien takia yhtään salkkua kevennellä. Maailman seuratuin tapahtuma ja viimeiset pari kuukautta on joka tuutista toitotettu, miten tulee ennennäkemättömän likaiset vaalit ja mitä tahansa voi tapahtua ja pörssit voi sukeltaa tavallistakin enemmän kun normaalistikin aina ennen presidentinvaaleja sukeltaa. Eiköhän tuossa syyskuun korjausliikkeessä moni kevennellyt samalla jo suurimmat presidentivaaliriskitkin. En usko, että isoja liikkeitä enää nähdään, -5% olisi jo paljon.
Enkä oikein ymmärrä, mikä olisi se skenaario, mitä ei vielä olisi suunnilleen hinnoiteltu kursseihin. Jos nyt johonkin lähes “sisällissotaan” verrattaviin levottomuuksiin mentäisiin niin sitten varmasti olisi vaikutusta, mutta yleensä ei ole ollut hyvä strategia tällaisten “tuomiopäiväennustusten” puolesta lähteä ottamaan näkemystä.
Salkku täynnä siis odottamaan sitä kuuluisaa presidentivaalien jälkeistä rallia (ja sitä ennen vielä Q3-tulosralli ja siihen päälle joulu/tammirallia )
Pitkälti samaa mieltä, mutta pakko sanoa yksi poikkilause. Käytännössähän meillä on presidentinvaaleihin useampia skenaarioita. Eihän pörssi käytännössä pysty mitenkään hinnoittelemaan jotain tiettyä skenaariota täysin oikein ilman, että joku toinen skenaario jätettäisiin pitkälti huomioitta. Nythän pörssit hakee jotain kultaista keskitietä näistä eri skenaarioista.
Itse jaoittelen nämä skenaariot binaarisesti kahteen. Epävarmuuden skenaario, tässä ollaan nyt. Ei tiedetä mitä tapahtuu ja odotetaan jotain suht pahaa mutta ei pahinta. Ja toiseksi vaalit ohi skenaario. Epävarmuus poistuu ja pörssi rallattelee.
Mustaa joutsenta ei voi odottaa ennalta joten sitä ei voi myöskään hinnoitella.
Todellisuus on tietenkin monimutkaisempi mutta keskiarvoistuu näin.
Mr. Markkina epävarma paketin suhteen ja alennusmyynnit alkoivat Ei taideta meidän aukioloaikoina tänään viisastua, mielenkiintoinen ilta tulossa. Tänään ostokset voivat olla hyviäkin vetoja, tai sitten ei
Elvytyssetin veivaus näyttää kovalta teatterilta jossa kumpikaan osapuoli ei halua näyttää antaneensa periksi, mutta kumpikin osapuoli haluaisi (omaan kotiinpäin vedetyn) paketin ennen vaaleja koska pelkää äänestäjien reaktiota.
Pelkään että kulahtaa silti koska Demokraatit saattavat laskea että ilman huikeaa lypsyä voi olla parempi odottaa vaalien yli. Mutta kumpikin puoli on jo heitellyt deadlinejä ja “pitäkää tunkkinne”-lausuntoja että tässä vaiheessa kaikki tämmöiset menevät itsellä suodattimeen ja päivittäinen “no niin taas keskustellaan”-uutisvirta on tasoa “niin, eivät vielä ole saaneet valmista”. Asiasta tasan väännetään niin kauan kunnes valmista tulee tai vaalit napsahtaa.
Nämä uutiset ovat kyllä myrkkyä juuri ennen vaaleja. Ei kai Republikaanien riveihin ala hiipiä kylmä väreily siitä, että tässä saatetaan vielä hävitä, jolloin parhaaksi toimintamalliksi valikoituu voittojen maksimointi hinnalla millä hyvänsä (ts. on ihan sama häviääkö vaalit 1 vai 10 miljoonalla äänellä)?
Sijoittajien fokus on ymmärrettävästi tukipaketeissa, mutta jos sellainen tulee joka tapauksessa vaalien jälkeen niin tukipaketti tuskin on ainoa tekijä kurssiliikkeiden takana vaikka sellaisen kuvan saa herkästi.
Yhdysvaltain talouden ja kulutuksen elpyminen ja kasvaminen ovat kyllä edelleen tärkeitä, koska muut maat tuntuvat nojaavaan autuaasti tuon maan luomaan kysyntään.
Esimerkiksi toinen aalto voi aiheuttaa sijoittajien keskuudessa otsan rypistelyä, vaikka kuinka uskoisi rokotteeseen ensi vuonna.
Toisekseen, rajun nousun jälkeen monia toimijoita saattaa houkuttaa keventää osakkeita ja ottaa voittoja kotiin. Salkunhoitajat pääsivät vasta nyt rallin kyytiin ja harva uskoo V-muotoiseen elpymiseen, mutta ei juuri kukaan myöskään talouden uutta romahdustakaan odota.
Kolmanneksi, jos hermostuneisuus palaisi markkinalle esimerkiksi likaisten vaalien myötä, niin moni saattaa nyt pyrkiä lisäämään käteisbuffereita tätä varten. Kenties se P/E 100x heiluva kasvuyhtiö ei tunnukaan niin mukavalta, jos tulevaisuus näyttäisi taas epävarmemmalta mitä se jo tällä hetkellä on.
Pieni värinä on myös normaalia. Kukaan ei tiedä, jatkuuko nousumarkkina varmasti, mutta jos katsotaan 2009 alkaneen suuren nousumarkkinan alkua tarkkaan niin huomataan, kuinka paljon värinää ja volaa silloinkin oli. Nyt kyllä huolestuttaa se, että karhujen määrä tuntuu pienemmältä kuin silloin. 2009–2015 media oli täynnä Malisen kaltaisia juttuja mikä oli jälkikäteen viisastellen täydellinen kontraindikaattori.
Mennyt ei ole tae tulevasta, historia ei toista itseään täysin ja näin päin pois, mutta kenties jonkinlaisia skenaarioita ja ajatuksia menneisyyden pohjalta voi hahmotella. Jos ei muuta niin muistuttamaan, ettei pörssi aina nouse suoraan ylöspäin kuten se on tehnyt 2009–20XX.
Käsittääkseni sijoittajille oli vaikea niellä 1942–1968 (26 vuotta) nousumarkkinan päättyminen osakkeiden korkeaan arvostukseen, taantumiin, inflaatioshokkiin sekä Hong Kongin flunssaan.
1942–1968 osakkeet tuottivat SP500:lla mitattuna n. 10 % vuodessa, mutta tuo on vain hintaindeksi eli osinkoineen tuotto olisi ollut muhkeampi. Lienee paikallaan muistuttaa, että käsittääkseni nousumarkkinan ensimmäiset vuodet meni monelta ohi koska vuorostaan sitä edeltävät 15 vuotta olivat olleet karmeita osakkeille: indeksit tekivä uudet ATH:t vuoden 1929 jälkeen vasta 50-luvulla!
Sen sijaan sijoittaminen oli (Yhdysvalloissa) valtaisassa suosiossa 1960-luvulle mentäessä: “niftty fifty” oli sen päivän FANGIt eli pysäyttämättömät isot yhtiöt johon monet parkkeerasivat rahansa. Jonkinlaisena oireena voi nähdä, että markkina pystyi tekemään vielä 70-luvun alussa uuden ATH:n, mutta sitten alkoihin kymmenen vuoden mörnintä.
Itseasiassa, kuvaaja on melko armollinen koska se ei huomio ostovoiman kehitystä (inflaatiota): tosiasiassa osakkeiden arvosta hävisi puolet kymmenessä vuodessa kiitos kahden massiivisen inflaatiopiikin. 1979 osakkeet julistettiin tunnetusti kuolleiksi.
Mitä jos emme olekaan vuodessa “99”, “2009” tai “1987” vaan 70-luvun alussa, puskemalla vanhoilla höyryillä uutta ATH:ta ja tuntemattomat uhkat ovat nurkan takana vaanimassa?
Vuosipelileikkiä ei tietysti pidä ottaa liian tosissaan, mutta mielenkiintoisia havaintoja tästäkin voi tehdä.
Q3-tuloskausi on meneillään ja koronapandemia on kiihtymisvaiheessa. Kumpi kursseja nyt ohjaa – tartunta- vai tulosluvut? Miltä näyttävät maailmantalouden suunta ja inflaatiokehitys lähivuosina? Jaksossa luodaan katsaus ammattitreidaajaksi siirtyneen Jukka Lepikön salkkuun, jonka koko on miljoonaluokassa. Millaisiin tuottoihin tämän kokoisella salkulla treidaamalla voi realistisesti päästä? Esittelyssä myös Lepikön uusi treidausstrategia.
Tiedä pitäisiköhän avata oma Threadi tälle jenkkipolitikoinnille… vaikuttaahan se rajusti kursseihin, mutta tämä taustojen uutisointi / opiskelu ei niinkään. Tässä kuitenkin kohtuu ytimekäs yhteenveto siitä mistä juuri nyt väännetään ja kohta ehkä äänestetään:
Omien empiiristen havaintojeni perusteella sijoittaminen on alkanut vahvasti popularisoitumaan. Julkkiksia tulee jatkuvasti vastaan erinäisissä sijoitusmainoksissa (esim. Paula Vesala - Taaleri ja Arman Alizad - Danske Bank). Myös näiden sijoitusmainoksien sanomat tuntuvat olevan luokkaa “rahat pörssiin ja rikkaaksi”. Töissäkin olen alkanut kuulemaan työkavereilta kertomuksia Teslan osakkeilla vaurastumisesta jne. kun vielä alkuvuodesta kiinnostus sijoittamiseen oli olematonta.
Minkälainen vaikutus “massojen” tuomalla pääomalla on markkinoihin?
Osaisiko esim @Verneri_Pulkkinen kertoa tai linkata jonkun “melkein minuutissa” -pätkän, jossa käsittelet tätä ilmiötä?