En tiedä onko tämä joku kertaluonteinen rapsa Aktialta vai toistuva julkaisu, mutta mainio paketti heidän näkemyksestään vuodeksi eteenpäin.
9 tykkäystä
IS:n jutussa jo otsikossa vähän pelottavankin kuuloisia lausahduksia:
“Korkojen uusi normaali”
“Maailmassa, jossa korot ovat jopa pysyvästi alhaalla, ei velka tunnu enää samalta.”
Pitkässä juoksussa tämä korkotaso onkin mielestäni yritysten tuloskasvun jälkeen toiseksi ratkaisevin asia pörssien suuntaan tästä eteenpäin. Nykyinen bull-markkinahan on saanut nauttia koko ikänsä laskevista koroista ja arvostuskertoimien kasvusta ja näin etenkin 2008 jälkeen. Nyt korot on viety nollille ja kurssinousun tarttisi tulla sieltä tuloskasvusta.
Todella hankalahan nyt on tosiaan korkojen nousua nähdä, kun on vielä esimerkkinä Japanit ja Eurooppakin jo kohtuu pitkään, mutta jos rahan painaminen jatkuu hervottomana, niin itse ainakin uskon, että kyllä se inflaatio sieltä lopulta saadaan tulemaan. Nouseeko korot sitten inflaationkaan myötä on hyvä kysymys, koska bondi/osake/kiinteistömarkkina voisi romahtaa korkojen noustessa, eikä tuollaisen todennäköisesti annettaisi tapahtua. Itsekin pidän todennäköisempänä, että ei nouse tuosta syystä johtuen, mutta pidän toisaalta mahdollisena myös sen, että nousee, koska nousustahan kärsisivät enimmäkseen rikas väki ja tavallista kansaa voitaisiin tukea MMT rahalla tarpeen mukaan. Politiikka tulee siis ratkaisemaan asian, mistä en tykkää yhtään.
Onnea vaan heille, jotka lähtee tästä tilanteesta all-in osakkeisiin mukaan - toivon että olette oikeassa, koska itsekin lyön 60% painolla vetoa sen puolesta 
(Ja oma asunto velkoineen huomioiden paino itse asiassa menee yli 100%:n.)
8 tykkäystä
Tämän mukaan ei olisi RNA rokotteen tehoa. Mutta tuskin näillä on markkinaliikkeisiin vaikutusta, kun teho on kuitenkin hyvä ja toimivia rokotteita on tullut hyvää vauhtia.
Edit:
AstraZeneca Study Finds Its COVID-19 Vaccine Effective, With One Regimen Showing 90% Efficacy – MarketWatch
AstraZeneca (AZN.LN) said its COVID-19 vaccine candidate met its primary endpoint showing protection from COVID-19 occurring 14 days or more after receiving two doses of the vaccine. One dosing regimen showed vaccine efficacy of 90% when AZD1222 was given as a half dose, followed by a full dose at least one month apart, and another dosing regimen showed 62% efficacy when given as two full doses at least one month apart. No serious safety events related to the vaccine have been confirmed. AstraZeneca will now immediately prepare regulatory submission of the data to authorities around the world that have a framework in place for conditional or early approval.
3 tykkäystä
Jos Oxfordin rokote tarjoaa suojan yli 70% rokotetuista niin sekin on erinomainen tulos. Kausi-influenssarokotteilla vastaava luku on tutkimusten mukaan keskimäärin 40%.
8 tykkäystä
Tarttuvuus vaikuttaa laumasuojaan vaikuttavaan tehoon. Kurkkumätä 70%, tuhkarokko 95%.
Sekä globaalissa maailmassa tietenkin ei pitäisi olla rokottamattomia alueita.
70% on tietenkin alle RNA-rokotteiden (Prozer, Moderna) 95% tehoon mutta onhan se oikein hyvä.
Voisi ajatella että enemmän kuin matalampi luku markkinoilla pitäisi painaa fakta että:
-taas on uuden tyyppinen rokote melkein maalissa ja tukee uskoa että sieltä putkesta tulee kunnon kamaa
-käytettävissä oleva rokotekapasiteetti harppaa taas hurjasti eteenpäin, ts jos Prizer saa aikaan 700 m henkilön rokotteet 2021 aikana, ja Moderna kuvitellaan sama, Astra Zeneca / Oxford varmaan ainakin samankaltaisen tai isomman luvuun
-ts voi kuvitella että rokotejonon kärkimaat (US/ EU) saavat hyvän kattavuuden jo 1h2021 aikana
8 tykkäystä
Oxford/Astra rokotteesta vielä, että kahtena annoksena annettuna teho nousee 90%:
“Tutkijat selvittävät nyt rokotteen annostuksen vaikutusta tuotteen tehoon, sillä testeissä ensin vain puolikkaan ja kuukauden kuluttua kokonaisen rokoteannoksen saaneilla rokotteen teho oli noin 90 prosenttia”
9 tykkäystä
Tuota AZ:n rokotetta on muuten varastoissa paljon enemmän kuin muita rokotteita eli niitä päästään laajasti työntämään enemmän jakeluun.
Loistava tulos ja nopeuttaa pandemian loppua.
++++++
15 tykkäystä
16 tykkäystä
Jokainen uusi rokote on “bonaria” ja varmistaa sen, ettei ensimmäinen ollut mikään poikkeustapaus. 
Sijoittajien haaveet normaalista talousympäristöstä vuoden 2021 loppua kohden ei näillä spekseillä jää haaveilun tasolle.
Muutama chartsi aamun videolta.
MSCI World indeksi on noussut vuoden alusta noin 8 %. Jos unohtaa maaliskuun romahduksen, tästä näyttää tulevan hyvinkin normaali vuosi tuottomielessä.
Blumman hätäiset tasoittuu:
Shortsit ovat palaneet. Yleensä suuri määrä shortteja on ollut ihan ok indikaattori ostojen puolesta… Mitenköhän nyt?
Kiinan kommunistinen puolue tavoittelee maailman suurimman talouden paikkaa 2030-luvun puoleen väliin mennessä, tai sellaiseksi talous tulisi jos vuoden 2035 tavoitteeseen tuplata talouden koko päästäisiin. Kävin videolla läpi tarkemmin, miksi se tulee olemaan vaikeaa ellei mahdotonta.
Pääpointti on, että Kiinan investointivetoisessa kasvussa pää alkaa tulla vetävän käteen maan velkaisuuden paisuessa yli äyräiden. Samalla transformaatio kulutusvetoiseen malliin on vaikeaa poliittisesti, koska se tarkoittaisi tulonsiirtoja eliitiltä keskiluokalle. Kolmanneksi, hidastuva tuottavuuskasvu ja laskeva työikäinen väestö eivät ole paras kombinaatio pitkän aikavälin kasvunäkymiä ajatellen.
22 tykkäystä
Indeed…
Tämän mukaan AZ -rokotekapasiteetti olisi 3 miljardia annosta…
Ja Cisionin mukaan 0,5+1=1,5 annosta antaisi 90% suojan, 2+2=4 annosta 62%
Maallikon logiikan mukaan ristiriitaista, mutta sanotaan 3mrd/1,5= 2,0 miljardin ihmisen rokotteet vuositasolla Pziferin 0,7 Mrd ja Moderna varmaan vastaava
0,7+0,7+2,0= 3,4 Mrd ihmistä, ja etusijalla rahoittajat kuten US & EU
Ihme jos ei ole markkinoille Bullish!
One dosing regimen (n=2,741) showed vaccine efficacy of 90% when AZD1222 was given as a half dose, followed by a full dose at least one month apart, and another dosing regimen (n=8,895) showed 62% efficacy when given as two full doses at least one month apart.
4 tykkäystä
Kiitos jälleen erinomaisesta videosta @Verneri_Pulkkinen näitä on mukava aina katsoa. Osaatko sanoa että onko jostain saatavilla dataa esim. posti/rahtipalveluiden kuljettamista toimituksista mitä voisi peilata näihin “hätäisiin indikaattoreihin”. Nykyisin kun verkkokauppa on suuressa roolissa, niin sopisi olettaa että kappalemäärissä paketeiden kuljetuksessa voisi olla mukavannäköistä kehitystä ylöspäin kulutuksen valuessa kivijalkamyymälöistä verkon puolelle?
3 tykkäystä
Lievästi myönteistä dataa Saksan teollisuudesta. Ei ole koronan toinen aalto rokottanut ihan niin paljoa kuin olivat ajatukset.
11 tykkäystä
Jenkeissä julkaistaan sellaista CASSin rahti-indeksiä, mutta julkaisu tulee kuukausitasolle.
Ehkäpä googlen mobiliteettidata, jota kyllä käsittääkseni käytetään tuossa blumman hätäisessä indikaattorissa yhtenä osana, on yksi kuvaavimpia. Reaaliaikainen rahti-indeksi olisi kova sana, mutta se taitaa olla myös tarkoin varjeltua kilpailutietoa.
Eri skreippereillähän voi yrittää verkkokauppoja vakoilla, mutta he taitavat itse olla melko tietoisa tästä ja blokkaavat yrityksiä käsittääkseni tehokkaasti. ;D
Nordena julkaisema korttidata on myös mielenkiintoista Suomen osalta.
6 tykkäystä
Hyvä että linkkaat näitä, mutta voisitkohan jatkossa laittaa linkin juttuun ja lyhyen oman selostuksen pääsisällöstä? 
Nordea ei näistä niin tarkka aina ole mutta esim. mediaa harmittaa jos jutut kopioi suoraan tänne. Nuo täyslainaukset ovat monesti myös pitkiä.
18 tykkäystä
Toisaalta se että korkoja ohjataan poliittisin päätöksin antaa myös mahdollisuuksia tehdä liikkeistä hallitumpia. Jos korkotasoa nostetaan maltillisin portain ja ennalta arvattavasti osakekursseissa ei nähdä niin äkkinäisiä liikkeitä.
Vaikka itsellä ei ole poikkeuksellisen vahvaa luottamusta kurssien suotuisaan kehitykseen, niin siitä huolimatta osakepainoni on itselleni tavanomaista suurempi. Tämä johtuu osittain siitä että nyt salkkuun ilmestynyt “varmaa” muutaman prosentin osinkoa maksavia yhtiöitä kun sitä muutamaa prosentin tuottoa ei talletustileiltä saa. Jos talletustilien korot nousevat niin näiden yhtiöiden houkuttelevuus katoaa ja kurssit laskevat, varmaankin eniten nollakasvuiset “varmat”.
Esim. teleoperaattoreiden kurssitasot olisivat jotain ihan muuta kuin nyt jos talletustileiltä saisi vaikkapa 5% korkoa.
1 tykkäys
Trumpin loppunäytös talouteen ennen estradilta poistumista?
8 tykkäystä
Osin varmastikin noin, kuten koskien Suomen asuntomarkkinaa, joka on suurelta osin sidottu lyhyisiin korkoihin, joita keskuspankit pystyvät aika helposti kontrolloimaan haluamaansa suuntaan. Osakemarkkinoilla taas keskuspankkien on hankalampaa hallita sijoittajien tuotto-odotuksia, jotka pohjaavat enemmän pitkiin korkoihin ja inflaatio-odotuksiin.
Eli vaikka keskupankit pitäisi ohjauskorkonsa nollissa, niin inflaatio-odotusten noustessa pitkät korot markkinalla nousee. Keskuspankit voi toki vaikuttaa tuohonkin tukiostoilla ja esim. Yield-Curve-Controllilla, mutta tuollakaan ei voida täysin kontrolloida sitä markkinan tuotto-odotusta, jota inflaatio tosiaan nostaisi. Toki monet yritykset pystyisivät siirtämään tuota inflaatiota sitten hintoihinsa, mutta ne jotka eivät voisi olisivat tuossa sitten pulassa (Esim. hintasäännellyt utilityt, monet REIT:it pitkillä soppareilla, kasvuteknot, joiden kasvu ei nousisi inflaatiota vastaavasti jne.).
Eli nähdäkseni markkinat tulee aikanaan inflaatio-odotusten kasvaessa toimimaan rationaalisesti/epärationaalisesti oman mielensä mukaan riippumatta siitä mitä keskuspankit ohjauskorkojensa kanssa tekee. Keskuspankit pystyvät tosin tekemään valtioiden bondeista ja muista tukiostamistaan papereista kelvottomia sijoituskohteita, jolloin sijoittajien on pakko laittaa rahansa johonkin muualle.
Politiikka, johon viittasin ja, josta olen huolissani onkin enemmän valtioiden harjoittaman finanssipolitiikan puolella. Eli, jos valtiot saavat jättimäisillä vajeillaan lopulta inflaation aikaan, niin miten asia sitten aikanaan ratkaistaan? Kuka “maksaa” inflaation hillitsemisen? Inflaatiotahan voidaan silloin sitten hillitä lisäveroilla, koronnostoilla, tai käänteisellä QE:llä.
Disclaimerina en suosittele kenenkään hyödyntävän näitä pohdintoja omissa sijoituspäätöksissään. Itsekin pohjaan päätökseni yksinkertaisempaan malliin.
6 tykkäystä
Nyt on tulossa erittäin kovaa osaamista ministeriksi jenkeissä - antaa hyvää signaalia pörsseille:
9 tykkäystä
Tuskin ainakaan vaikeuttaa treasuryn ja Fedin välistä yhteistyötä tuo valinta. 
Sitähän tarvitaan…
21 tykkäystä
Ei ne uskaltaneet sitten Jamie Dimonia ehdottaa. Olisi voinut Demokraattien toinen siipi hieman repiä pelihousuja siinä vaiheessa. On muuten hyvin vanhainkotimainen meno tuolla, kun Yellen 74, Kerry 76, ja Biden 78. Blinken vaikuttaa jo nuorelta näihin verrattuna.
10 tykkäystä