Yhtälailla voisi kysyä kuka uskaltaa olla poissa pörssistä keskuspankkien likivditeettiruiskeen sekä mahdollisesti toimivan rokotteen laukaiseman “oikean talouden” helpotusrallin edessä (en tiedä kuinka paljon osakkeet jo hinnoittelevat sitä). Mielestäni löytyy ainekset useamman vuoden nousukauteen, jossa osakkeiden kuplautumiseenkin on suurehko mahdollisuus.
Vastasin kyselyyn 100%, koska 95% ei ollut valittavissa. Osakepaino on seilannut vuosia 90-110% välissä riippuen hieman löytyykö hyviä kohteita. Tällä hetkellä käteistä on kertynyt Talenomin arvostustason takia, lisäkeventelyt sitten vasta ensi vuonna.
PS. Verneri repii maanantaina pelihousunsa kun hieno ketju on floodattu tukkoon🤫
LAMA on ollut poliittisesti epäkorrekti ja kielletty sana jo pitemmän aikaa. Vielä viime vuosituhannella lama määriteltiin kahdeksi negatiiviseksi Q:ksi eli puoli vuotta riitti laman julistamiseen. Kyllä lamassa ollaan ja syvällä lamassa ollaankin. Älkää kertoko kenellekään, ettette syyllistyisi laman ja epätoivon lietsontaan. Tai ainakin siirtäkää vastuu yhdelle Juurikille.
Olisiko kuvaavampi gallup, että paljonko on osakepainosi suhteessa normaaliin sijoitusasteeseesi? Esim. itselläni on nyt 80 %, mutta varmaan suurimman osan ajasta ollut yli 100 %. Monilla treidaamista harrastavilla taas ei varmaan ikinä ole yli 50 %:in.
The biggest question, however, is whether now that the resistance trendline has been broken, does Wilson think it’s time to take profit or go even longer. The answer is two-fold.
As Wilson writes in Morgan Stanley’s latest “Sunday Start” note, his target over the next 12 months is another 10% upside in the S&P, “as earnings continue to surprise on the upside, thanks to better top-line growth next year combined with extraordinary operating leverage – a typical feature of the first year coming out of a recession.”
However, at the same time, he also cautions that in the near term he sees the risk of yet another drawdown in stocks, which would be the third 10% correction since September. This will be catalyzed by the market’s realization of the “bad news” that “the vaccine won’t be ready for mass distribution for another 3-4 months as case counts and deaths increase.” Still, once this small correction is in the rearview mirror, which perhaps may even trigger additional Fed easing during the Dec FOMC meeting when the Fed is expected to extend the maturity of its TSY purchases, Wilson remains “a steadfast bull on a 12-month view in terms of both the earnings outlook and the market.”
…
This means that " the real opportunity next year for investors is likely to take place below the surface in smaller-cap stocks that have greater sensitivity to what is likely to be a very strong economic recovery. Along these same lines, financials, consumer services, materials, industrials and cyclical technology stocks should do best."
Bottom line, 10% upside to stocks from here, or roughly in line with expectations from Goldman and JPM, however the upside will take place not under the leadership of the mega tech names which benefited from plunging real rates, but on the back of cyclical names.
Huomenta ja mukavaa alkanutta viikkoa foorumille! Pörssien suunta oli aamulla Aasiassa nousukulmassa, ja USA:ssa lupailtiin ensimmäisiä rokotteita mm. terveydenhuollon henkilökunnalle jo joulukuun puolivälissä. Kirjoitin makrokommenttiin tänään siitä, että pohja loppuvuoden talousennusteille mureni parissa kuukaudessa koronan toisen aallon vuoksi ja mm. EKP joutuu heittämään Q4-ennusteensa romukoppaan. Toisesta aallosta ei kuitenkaan odoteta samanlaista kurimusta kuin ensimmäisestä. Alla olevasta kuvasta (lähde TS Lombard) näkyy hyvin, kuinka suuriksi vaikutukset arvioidaan eri talouksissa. Yleisesti negatiivinen vaikutus jää alle puoleen verrattuna ensimmäiseen vuosipuoliskoon. Euroopassa pahimpia kärsijöitä olisivat tämän mukaan Ranska ja Espanja. Mielestäni suurin epävarmuustekijä tässä on USA, jossa vaikutukset voivat olla tätä arviota suurempia, jos pandemiaa ei saada pian hallintaan ja tukipakettineuvottelut takkuilevat vielä ensi vuoteen.
IS:n jutussa jo otsikossa vähän pelottavankin kuuloisia lausahduksia:
“Korkojen uusi normaali”
“Maailmassa, jossa korot ovat jopa pysyvästi alhaalla, ei velka tunnu enää samalta.”
Pitkässä juoksussa tämä korkotaso onkin mielestäni yritysten tuloskasvun jälkeen toiseksi ratkaisevin asia pörssien suuntaan tästä eteenpäin. Nykyinen bull-markkinahan on saanut nauttia koko ikänsä laskevista koroista ja arvostuskertoimien kasvusta ja näin etenkin 2008 jälkeen. Nyt korot on viety nollille ja kurssinousun tarttisi tulla sieltä tuloskasvusta.
Todella hankalahan nyt on tosiaan korkojen nousua nähdä, kun on vielä esimerkkinä Japanit ja Eurooppakin jo kohtuu pitkään, mutta jos rahan painaminen jatkuu hervottomana, niin itse ainakin uskon, että kyllä se inflaatio sieltä lopulta saadaan tulemaan. Nouseeko korot sitten inflaationkaan myötä on hyvä kysymys, koska bondi/osake/kiinteistömarkkina voisi romahtaa korkojen noustessa, eikä tuollaisen todennäköisesti annettaisi tapahtua. Itsekin pidän todennäköisempänä, että ei nouse tuosta syystä johtuen, mutta pidän toisaalta mahdollisena myös sen, että nousee, koska nousustahan kärsisivät enimmäkseen rikas väki ja tavallista kansaa voitaisiin tukea MMT rahalla tarpeen mukaan. Politiikka tulee siis ratkaisemaan asian, mistä en tykkää yhtään.
Onnea vaan heille, jotka lähtee tästä tilanteesta all-in osakkeisiin mukaan - toivon että olette oikeassa, koska itsekin lyön 60% painolla vetoa sen puolesta (Ja oma asunto velkoineen huomioiden paino itse asiassa menee yli 100%:n.)
Tämän mukaan ei olisi RNA rokotteen tehoa. Mutta tuskin näillä on markkinaliikkeisiin vaikutusta, kun teho on kuitenkin hyvä ja toimivia rokotteita on tullut hyvää vauhtia.
Edit:
AstraZeneca Study Finds Its COVID-19 Vaccine Effective, With One Regimen Showing 90% Efficacy – MarketWatch
AstraZeneca (AZN.LN) said its COVID-19 vaccine candidate met its primary endpoint showing protection from COVID-19 occurring 14 days or more after receiving two doses of the vaccine. One dosing regimen showed vaccine efficacy of 90% when AZD1222 was given as a half dose, followed by a full dose at least one month apart, and another dosing regimen showed 62% efficacy when given as two full doses at least one month apart. No serious safety events related to the vaccine have been confirmed. AstraZeneca will now immediately prepare regulatory submission of the data to authorities around the world that have a framework in place for conditional or early approval.
Jos Oxfordin rokote tarjoaa suojan yli 70% rokotetuista niin sekin on erinomainen tulos. Kausi-influenssarokotteilla vastaava luku on tutkimusten mukaan keskimäärin 40%.
Tarttuvuus vaikuttaa laumasuojaan vaikuttavaan tehoon. Kurkkumätä 70%, tuhkarokko 95%.
Sekä globaalissa maailmassa tietenkin ei pitäisi olla rokottamattomia alueita.
70% on tietenkin alle RNA-rokotteiden (Prozer, Moderna) 95% tehoon mutta onhan se oikein hyvä.
Voisi ajatella että enemmän kuin matalampi luku markkinoilla pitäisi painaa fakta että:
-taas on uuden tyyppinen rokote melkein maalissa ja tukee uskoa että sieltä putkesta tulee kunnon kamaa
-käytettävissä oleva rokotekapasiteetti harppaa taas hurjasti eteenpäin, ts jos Prizer saa aikaan 700 m henkilön rokotteet 2021 aikana, ja Moderna kuvitellaan sama, Astra Zeneca / Oxford varmaan ainakin samankaltaisen tai isomman luvuun
-ts voi kuvitella että rokotejonon kärkimaat (US/ EU) saavat hyvän kattavuuden jo 1h2021 aikana
Oxford/Astra rokotteesta vielä, että kahtena annoksena annettuna teho nousee 90%:
“Tutkijat selvittävät nyt rokotteen annostuksen vaikutusta tuotteen tehoon, sillä testeissä ensin vain puolikkaan ja kuukauden kuluttua kokonaisen rokoteannoksen saaneilla rokotteen teho oli noin 90 prosenttia”
Jokainen uusi rokote on “bonaria” ja varmistaa sen, ettei ensimmäinen ollut mikään poikkeustapaus. Sijoittajien haaveet normaalista talousympäristöstä vuoden 2021 loppua kohden ei näillä spekseillä jää haaveilun tasolle.
MSCI World indeksi on noussut vuoden alusta noin 8 %. Jos unohtaa maaliskuun romahduksen, tästä näyttää tulevan hyvinkin normaali vuosi tuottomielessä.
Shortsit ovat palaneet. Yleensä suuri määrä shortteja on ollut ihan ok indikaattori ostojen puolesta… Mitenköhän nyt?
Kiinan kommunistinen puolue tavoittelee maailman suurimman talouden paikkaa 2030-luvun puoleen väliin mennessä, tai sellaiseksi talous tulisi jos vuoden 2035 tavoitteeseen tuplata talouden koko päästäisiin. Kävin videolla läpi tarkemmin, miksi se tulee olemaan vaikeaa ellei mahdotonta.
Pääpointti on, että Kiinan investointivetoisessa kasvussa pää alkaa tulla vetävän käteen maan velkaisuuden paisuessa yli äyräiden. Samalla transformaatio kulutusvetoiseen malliin on vaikeaa poliittisesti, koska se tarkoittaisi tulonsiirtoja eliitiltä keskiluokalle. Kolmanneksi, hidastuva tuottavuuskasvu ja laskeva työikäinen väestö eivät ole paras kombinaatio pitkän aikavälin kasvunäkymiä ajatellen.
Indeed…
Tämän mukaan AZ -rokotekapasiteetti olisi 3 miljardia annosta…
Ja Cisionin mukaan 0,5+1=1,5 annosta antaisi 90% suojan, 2+2=4 annosta 62%
Maallikon logiikan mukaan ristiriitaista, mutta sanotaan 3mrd/1,5= 2,0 miljardin ihmisen rokotteet vuositasolla Pziferin 0,7 Mrd ja Moderna varmaan vastaava
0,7+0,7+2,0= 3,4 Mrd ihmistä, ja etusijalla rahoittajat kuten US & EU
Ihme jos ei ole markkinoille Bullish!
One dosing regimen (n=2,741) showed vaccine efficacy of 90% when AZD1222 was given as a half dose, followed by a full dose at least one month apart, and another dosing regimen (n=8,895) showed 62% efficacy when given as two full doses at least one month apart.
Kiitos jälleen erinomaisesta videosta @Verneri_Pulkkinen näitä on mukava aina katsoa. Osaatko sanoa että onko jostain saatavilla dataa esim. posti/rahtipalveluiden kuljettamista toimituksista mitä voisi peilata näihin “hätäisiin indikaattoreihin”. Nykyisin kun verkkokauppa on suuressa roolissa, niin sopisi olettaa että kappalemäärissä paketeiden kuljetuksessa voisi olla mukavannäköistä kehitystä ylöspäin kulutuksen valuessa kivijalkamyymälöistä verkon puolelle?
Jenkeissä julkaistaan sellaista CASSin rahti-indeksiä, mutta julkaisu tulee kuukausitasolle.
Ehkäpä googlen mobiliteettidata, jota kyllä käsittääkseni käytetään tuossa blumman hätäisessä indikaattorissa yhtenä osana, on yksi kuvaavimpia. Reaaliaikainen rahti-indeksi olisi kova sana, mutta se taitaa olla myös tarkoin varjeltua kilpailutietoa.
Eri skreippereillähän voi yrittää verkkokauppoja vakoilla, mutta he taitavat itse olla melko tietoisa tästä ja blokkaavat yrityksiä käsittääkseni tehokkaasti. ;D
Nordena julkaisema korttidata on myös mielenkiintoista Suomen osalta.
Toisaalta se että korkoja ohjataan poliittisin päätöksin antaa myös mahdollisuuksia tehdä liikkeistä hallitumpia. Jos korkotasoa nostetaan maltillisin portain ja ennalta arvattavasti osakekursseissa ei nähdä niin äkkinäisiä liikkeitä.
Vaikka itsellä ei ole poikkeuksellisen vahvaa luottamusta kurssien suotuisaan kehitykseen, niin siitä huolimatta osakepainoni on itselleni tavanomaista suurempi. Tämä johtuu osittain siitä että nyt salkkuun ilmestynyt “varmaa” muutaman prosentin osinkoa maksavia yhtiöitä kun sitä muutamaa prosentin tuottoa ei talletustileiltä saa. Jos talletustilien korot nousevat niin näiden yhtiöiden houkuttelevuus katoaa ja kurssit laskevat, varmaankin eniten nollakasvuiset “varmat”.
Esim. teleoperaattoreiden kurssitasot olisivat jotain ihan muuta kuin nyt jos talletustileiltä saisi vaikkapa 5% korkoa.
(Ja oma asunto velkoineen huomioiden paino itse asiassa menee yli 100%:n.)
Sijoittajien haaveet normaalista talousympäristöstä vuoden 2021 loppua kohden ei näillä spekseillä jää haaveilun tasolle.
