Tarttuvuus vaikuttaa laumasuojaan vaikuttavaan tehoon. Kurkkumätä 70%, tuhkarokko 95%.
Sekä globaalissa maailmassa tietenkin ei pitäisi olla rokottamattomia alueita.
70% on tietenkin alle RNA-rokotteiden (Prozer, Moderna) 95% tehoon mutta onhan se oikein hyvä.
Voisi ajatella että enemmän kuin matalampi luku markkinoilla pitäisi painaa fakta että:
-taas on uuden tyyppinen rokote melkein maalissa ja tukee uskoa että sieltä putkesta tulee kunnon kamaa
-käytettävissä oleva rokotekapasiteetti harppaa taas hurjasti eteenpäin, ts jos Prizer saa aikaan 700 m henkilön rokotteet 2021 aikana, ja Moderna kuvitellaan sama, Astra Zeneca / Oxford varmaan ainakin samankaltaisen tai isomman luvuun
-ts voi kuvitella että rokotejonon kärkimaat (US/ EU) saavat hyvän kattavuuden jo 1h2021 aikana
Oxford/Astra rokotteesta vielä, että kahtena annoksena annettuna teho nousee 90%:
“Tutkijat selvittävät nyt rokotteen annostuksen vaikutusta tuotteen tehoon, sillä testeissä ensin vain puolikkaan ja kuukauden kuluttua kokonaisen rokoteannoksen saaneilla rokotteen teho oli noin 90 prosenttia”
Jokainen uusi rokote on “bonaria” ja varmistaa sen, ettei ensimmäinen ollut mikään poikkeustapaus. Sijoittajien haaveet normaalista talousympäristöstä vuoden 2021 loppua kohden ei näillä spekseillä jää haaveilun tasolle.
MSCI World indeksi on noussut vuoden alusta noin 8 %. Jos unohtaa maaliskuun romahduksen, tästä näyttää tulevan hyvinkin normaali vuosi tuottomielessä.
Shortsit ovat palaneet. Yleensä suuri määrä shortteja on ollut ihan ok indikaattori ostojen puolesta… Mitenköhän nyt?
Kiinan kommunistinen puolue tavoittelee maailman suurimman talouden paikkaa 2030-luvun puoleen väliin mennessä, tai sellaiseksi talous tulisi jos vuoden 2035 tavoitteeseen tuplata talouden koko päästäisiin. Kävin videolla läpi tarkemmin, miksi se tulee olemaan vaikeaa ellei mahdotonta.
Pääpointti on, että Kiinan investointivetoisessa kasvussa pää alkaa tulla vetävän käteen maan velkaisuuden paisuessa yli äyräiden. Samalla transformaatio kulutusvetoiseen malliin on vaikeaa poliittisesti, koska se tarkoittaisi tulonsiirtoja eliitiltä keskiluokalle. Kolmanneksi, hidastuva tuottavuuskasvu ja laskeva työikäinen väestö eivät ole paras kombinaatio pitkän aikavälin kasvunäkymiä ajatellen.
Indeed…
Tämän mukaan AZ -rokotekapasiteetti olisi 3 miljardia annosta…
Ja Cisionin mukaan 0,5+1=1,5 annosta antaisi 90% suojan, 2+2=4 annosta 62%
Maallikon logiikan mukaan ristiriitaista, mutta sanotaan 3mrd/1,5= 2,0 miljardin ihmisen rokotteet vuositasolla Pziferin 0,7 Mrd ja Moderna varmaan vastaava
0,7+0,7+2,0= 3,4 Mrd ihmistä, ja etusijalla rahoittajat kuten US & EU
Ihme jos ei ole markkinoille Bullish!
One dosing regimen (n=2,741) showed vaccine efficacy of 90% when AZD1222 was given as a half dose, followed by a full dose at least one month apart, and another dosing regimen (n=8,895) showed 62% efficacy when given as two full doses at least one month apart.
Kiitos jälleen erinomaisesta videosta @Verneri_Pulkkinen näitä on mukava aina katsoa. Osaatko sanoa että onko jostain saatavilla dataa esim. posti/rahtipalveluiden kuljettamista toimituksista mitä voisi peilata näihin “hätäisiin indikaattoreihin”. Nykyisin kun verkkokauppa on suuressa roolissa, niin sopisi olettaa että kappalemäärissä paketeiden kuljetuksessa voisi olla mukavannäköistä kehitystä ylöspäin kulutuksen valuessa kivijalkamyymälöistä verkon puolelle?
Jenkeissä julkaistaan sellaista CASSin rahti-indeksiä, mutta julkaisu tulee kuukausitasolle.
Ehkäpä googlen mobiliteettidata, jota kyllä käsittääkseni käytetään tuossa blumman hätäisessä indikaattorissa yhtenä osana, on yksi kuvaavimpia. Reaaliaikainen rahti-indeksi olisi kova sana, mutta se taitaa olla myös tarkoin varjeltua kilpailutietoa.
Eri skreippereillähän voi yrittää verkkokauppoja vakoilla, mutta he taitavat itse olla melko tietoisa tästä ja blokkaavat yrityksiä käsittääkseni tehokkaasti. ;D
Nordena julkaisema korttidata on myös mielenkiintoista Suomen osalta.
Toisaalta se että korkoja ohjataan poliittisin päätöksin antaa myös mahdollisuuksia tehdä liikkeistä hallitumpia. Jos korkotasoa nostetaan maltillisin portain ja ennalta arvattavasti osakekursseissa ei nähdä niin äkkinäisiä liikkeitä.
Vaikka itsellä ei ole poikkeuksellisen vahvaa luottamusta kurssien suotuisaan kehitykseen, niin siitä huolimatta osakepainoni on itselleni tavanomaista suurempi. Tämä johtuu osittain siitä että nyt salkkuun ilmestynyt “varmaa” muutaman prosentin osinkoa maksavia yhtiöitä kun sitä muutamaa prosentin tuottoa ei talletustileiltä saa. Jos talletustilien korot nousevat niin näiden yhtiöiden houkuttelevuus katoaa ja kurssit laskevat, varmaankin eniten nollakasvuiset “varmat”.
Esim. teleoperaattoreiden kurssitasot olisivat jotain ihan muuta kuin nyt jos talletustileiltä saisi vaikkapa 5% korkoa.
Osin varmastikin noin, kuten koskien Suomen asuntomarkkinaa, joka on suurelta osin sidottu lyhyisiin korkoihin, joita keskuspankit pystyvät aika helposti kontrolloimaan haluamaansa suuntaan. Osakemarkkinoilla taas keskuspankkien on hankalampaa hallita sijoittajien tuotto-odotuksia, jotka pohjaavat enemmän pitkiin korkoihin ja inflaatio-odotuksiin.
Eli vaikka keskupankit pitäisi ohjauskorkonsa nollissa, niin inflaatio-odotusten noustessa pitkät korot markkinalla nousee. Keskuspankit voi toki vaikuttaa tuohonkin tukiostoilla ja esim. Yield-Curve-Controllilla, mutta tuollakaan ei voida täysin kontrolloida sitä markkinan tuotto-odotusta, jota inflaatio tosiaan nostaisi. Toki monet yritykset pystyisivät siirtämään tuota inflaatiota sitten hintoihinsa, mutta ne jotka eivät voisi olisivat tuossa sitten pulassa (Esim. hintasäännellyt utilityt, monet REIT:it pitkillä soppareilla, kasvuteknot, joiden kasvu ei nousisi inflaatiota vastaavasti jne.).
Eli nähdäkseni markkinat tulee aikanaan inflaatio-odotusten kasvaessa toimimaan rationaalisesti/epärationaalisesti oman mielensä mukaan riippumatta siitä mitä keskuspankit ohjauskorkojensa kanssa tekee. Keskuspankit pystyvät tosin tekemään valtioiden bondeista ja muista tukiostamistaan papereista kelvottomia sijoituskohteita, jolloin sijoittajien on pakko laittaa rahansa johonkin muualle.
Politiikka, johon viittasin ja, josta olen huolissani onkin enemmän valtioiden harjoittaman finanssipolitiikan puolella. Eli, jos valtiot saavat jättimäisillä vajeillaan lopulta inflaation aikaan, niin miten asia sitten aikanaan ratkaistaan? Kuka “maksaa” inflaation hillitsemisen? Inflaatiotahan voidaan silloin sitten hillitä lisäveroilla, koronnostoilla, tai käänteisellä QE:llä.
Disclaimerina en suosittele kenenkään hyödyntävän näitä pohdintoja omissa sijoituspäätöksissään. Itsekin pohjaan päätökseni yksinkertaisempaan malliin.
Ei ne uskaltaneet sitten Jamie Dimonia ehdottaa. Olisi voinut Demokraattien toinen siipi hieman repiä pelihousuja siinä vaiheessa. On muuten hyvin vanhainkotimainen meno tuolla, kun Yellen 74, Kerry 76, ja Biden 78. Blinken vaikuttaa jo nuorelta näihin verrattuna.
The U.S. stock boom has its roots in tactics that fund managers, small savers and Robinhood traders alike have applied over the past decade:
Don’t hide from markets by hoarding cash.
Keep hold of your investments, and returns will follow.
When there’s a crisis, buy.
—————>
Jenkkien osakebuumin taustalla on matalat korot ja osakerahastojen, pienten osakesijoittajien ja Robinhood -treidaajien yhteinen malli toimia:
ole markkinoilla, älä istu kassan päällä!
vaali ja hoida sijoituksiasi, tulosta tulee
kriisi on oston paikka!
——> ikiliikkujan kaltainen kierre ylös!
That news eased investors’ concerns about a drawn-out period of uncertainty and added more steam to a recent rally that has been spurred by promising results from poten-tial coronavirus vaccines.
——>sijoittajat uskovat Bidenin hallinnon ottavan ohjat sujuvasti, talouden nousuun 2021 ja rokotteiden ansiosta elämän palaavan normaaliin
Goldman sees the S&P 500 potentially ending next year at 4300, supported by a bounce-back in earnings and economic activity. JPMorgan Chase & Co. forecasts the S&P 500 will jump to 4000 by early next year, a 10% advance from Tuesday’s close, with a path to around 4500 by the end of 2021.
Tämän kaiken bulleroinnin keskelle voisin laittaa juuri löytämäni lievästi karhuisen artikkelin:
“I continue to expect the S&P 500 Index to lose two-thirds of its value over the completion of the current market cycle. That loss would not even breach historical valuation norms, but it would at least bring our estimates of long-term expected S&P 500 returns closer to their historical average, in contrast to the negative 10-12 year prospects we observe at present. Nothing in our investment discipline requires that outcome, but I do expect it.”
Lyhyellä aikavälillä valuaatioilla ei tarvitse tietysti olla mitään merkitystä, mutta onhan noi ihan mielenkiintoisia käppyröitä ja tilastoharjoituksia.
En tiedä onko tässä mitään uutta kenellekään, enkä ole missään mielessä pätevä arvioimaan osaako kyseisen kommentin kirjoittaja asiansa vai ei, mutta fiksummat täällä voivat saada siitä enemmän irti jos aihe sattuu kiinnostamaan.
Yritän itselleni palauttaa aina mieliin, että historiallisesti rajut rallit eivät ole mikään poikkeus vaikka ei niitä ihan joka vuosi nähdäkään. Tässä on nykyinen maaliskuusta lähtenyt ralli sinisellä sekä 2009 ja 1982 nousumarkkinoiden ensimmäiset askeleet mustalla ja harmaalla. Luonnollisesti rajut rallit venyttävät arvostuksia ja aiemmissa tapauksissa rallia on seurannut volatiilimpi jakso. Näitä esimerkkejä voisi kaivaa enemmänkin, mutta eiköhän nuo kaksi vie jo viestin perille (esim. 1933 pörssi nousi melkein pystysuoraan 100 %, tosin olihan se laskenut 90 % ennen sitä…).
Pörssiralli on tasaväkinen: varsinkin pienyhtiöt ovat ottaneet kiinni isot viime kuukausina. Tämä näkyy hyvin myös siinä, että samalla painolla rakennettu indeksi on ATH:ssa kuten myös viralliset markkina-arvoin painotetut indeksit.
Sijoittajien haaveet normaalista talousympäristöstä vuoden 2021 loppua kohden ei näillä spekseillä jää haaveilun tasolle.
Sitähän tarvitaan…
