Trumpin loppunäytös talouteen ennen estradilta poistumista?
Osin varmastikin noin, kuten koskien Suomen asuntomarkkinaa, joka on suurelta osin sidottu lyhyisiin korkoihin, joita keskuspankit pystyvät aika helposti kontrolloimaan haluamaansa suuntaan. Osakemarkkinoilla taas keskuspankkien on hankalampaa hallita sijoittajien tuotto-odotuksia, jotka pohjaavat enemmän pitkiin korkoihin ja inflaatio-odotuksiin.
Eli vaikka keskupankit pitäisi ohjauskorkonsa nollissa, niin inflaatio-odotusten noustessa pitkät korot markkinalla nousee. Keskuspankit voi toki vaikuttaa tuohonkin tukiostoilla ja esim. Yield-Curve-Controllilla, mutta tuollakaan ei voida täysin kontrolloida sitä markkinan tuotto-odotusta, jota inflaatio tosiaan nostaisi. Toki monet yritykset pystyisivät siirtämään tuota inflaatiota sitten hintoihinsa, mutta ne jotka eivät voisi olisivat tuossa sitten pulassa (Esim. hintasäännellyt utilityt, monet REIT:it pitkillä soppareilla, kasvuteknot, joiden kasvu ei nousisi inflaatiota vastaavasti jne.).
Eli nähdäkseni markkinat tulee aikanaan inflaatio-odotusten kasvaessa toimimaan rationaalisesti/epärationaalisesti oman mielensä mukaan riippumatta siitä mitä keskuspankit ohjauskorkojensa kanssa tekee. Keskuspankit pystyvät tosin tekemään valtioiden bondeista ja muista tukiostamistaan papereista kelvottomia sijoituskohteita, jolloin sijoittajien on pakko laittaa rahansa johonkin muualle.
Politiikka, johon viittasin ja, josta olen huolissani onkin enemmän valtioiden harjoittaman finanssipolitiikan puolella. Eli, jos valtiot saavat jättimäisillä vajeillaan lopulta inflaation aikaan, niin miten asia sitten aikanaan ratkaistaan? Kuka “maksaa” inflaation hillitsemisen? Inflaatiotahan voidaan silloin sitten hillitä lisäveroilla, koronnostoilla, tai käänteisellä QE:llä.
Disclaimerina en suosittele kenenkään hyödyntävän näitä pohdintoja omissa sijoituspäätöksissään. Itsekin pohjaan päätökseni yksinkertaisempaan malliin.
Nyt on tulossa erittäin kovaa osaamista ministeriksi jenkeissä - antaa hyvää signaalia pörsseille:
Tuskin ainakaan vaikeuttaa treasuryn ja Fedin välistä yhteistyötä tuo valinta. Sitähän tarvitaan…
Ei ne uskaltaneet sitten Jamie Dimonia ehdottaa. Olisi voinut Demokraattien toinen siipi hieman repiä pelihousuja siinä vaiheessa. On muuten hyvin vanhainkotimainen meno tuolla, kun Yellen 74, Kerry 76, ja Biden 78. Blinken vaikuttaa jo nuorelta näihin verrattuna.
Se olisi sitten Dow +30k ja härkäily jatkuu kuumana. Joko tässä nyt vedetään joulupukkirallia vai vieläkö se on tulossa tähän päälle.
The U.S. stock boom has its roots in tactics that fund managers, small savers and Robinhood traders alike have applied over the past decade:
Don’t hide from markets by hoarding cash.
Keep hold of your investments, and returns will follow.
When there’s a crisis, buy.
—————>
Jenkkien osakebuumin taustalla on matalat korot ja osakerahastojen, pienten osakesijoittajien ja Robinhood -treidaajien yhteinen malli toimia:
-
ole markkinoilla, älä istu kassan päällä!
-
vaali ja hoida sijoituksiasi, tulosta tulee
-
kriisi on oston paikka!
——> ikiliikkujan kaltainen kierre ylös!
That news eased investors’ concerns about a drawn-out period of uncertainty and added more steam to a recent rally that has been spurred by promising results from poten-tial coronavirus vaccines.
——>sijoittajat uskovat Bidenin hallinnon ottavan ohjat sujuvasti, talouden nousuun 2021 ja rokotteiden ansiosta elämän palaavan normaaliin
Goldman sees the S&P 500 potentially ending next year at 4300, supported by a bounce-back in earnings and economic activity. JPMorgan Chase & Co. forecasts the S&P 500 will jump to 4000 by early next year, a 10% advance from Tuesday’s close, with a path to around 4500 by the end of 2021.
Tämän kaiken bulleroinnin keskelle voisin laittaa juuri löytämäni lievästi karhuisen artikkelin:
“I continue to expect the S&P 500 Index to lose two-thirds of its value over the completion of the current market cycle. That loss would not even breach historical valuation norms, but it would at least bring our estimates of long-term expected S&P 500 returns closer to their historical average, in contrast to the negative 10-12 year prospects we observe at present. Nothing in our investment discipline requires that outcome, but I do expect it.”
Lyhyellä aikavälillä valuaatioilla ei tarvitse tietysti olla mitään merkitystä, mutta onhan noi ihan mielenkiintoisia käppyröitä ja tilastoharjoituksia.
En tiedä onko tässä mitään uutta kenellekään, enkä ole missään mielessä pätevä arvioimaan osaako kyseisen kommentin kirjoittaja asiansa vai ei, mutta fiksummat täällä voivat saada siitä enemmän irti jos aihe sattuu kiinnostamaan.
Muutama chartsi aamun videolta.
Jos joltain on mennyt salavaivihkaa huomaamatta, niin Neste on nyt arvokkain suomalainen pörssiyhtiö. Biopolttoaineet ne kannattaa!
Yritän itselleni palauttaa aina mieliin, että historiallisesti rajut rallit eivät ole mikään poikkeus vaikka ei niitä ihan joka vuosi nähdäkään. Tässä on nykyinen maaliskuusta lähtenyt ralli sinisellä sekä 2009 ja 1982 nousumarkkinoiden ensimmäiset askeleet mustalla ja harmaalla. Luonnollisesti rajut rallit venyttävät arvostuksia ja aiemmissa tapauksissa rallia on seurannut volatiilimpi jakso. Näitä esimerkkejä voisi kaivaa enemmänkin, mutta eiköhän nuo kaksi vie jo viestin perille (esim. 1933 pörssi nousi melkein pystysuoraan 100 %, tosin olihan se laskenut 90 % ennen sitä…).
Pörssiralli on tasaväkinen: varsinkin pienyhtiöt ovat ottaneet kiinni isot viime kuukausina. Tämä näkyy hyvin myös siinä, että samalla painolla rakennettu indeksi on ATH:ssa kuten myös viralliset markkina-arvoin painotetut indeksit.
Hypeä, hypeä! Sähköautot, kryptot ja vety rakeroivat pystysuoraan ylöspäin.
OMXHPI ylitti tänään pre-korona huiput.
Hussman on ollut niin kauan karhu kuin muistan.
Ei silti diskreditoida sen perusteella. Tämän pointin nostaminen on enemmän kuin paikallaan tässä tilanteessa:
“The one reality that you can never change is that a higher-priced asset will produce a lower return than a lower-priced asset. You can’t have your cake and eat it. You can enjoy it now, or you can enjoy it steadily in the distant future, but not both – and the price we pay for having this market go higher and higher is a lower 10-year return from the peak.”
– Jeremy Grantham, CNBC, November 12, 2020
Monet tälläkin foorumilla ovat nuoria, 20-40 vuotiaita joilla on edessä vielä jokunen vuosikymmenen osakkeisiin säästämistä. Nykyinen tilanne pörssissä on surkein mahdollinen, mitä eteen voi säästäjälle sattua. Kun pörssi nousee nopeammin kuin tulokset, se tarkoittaa että syömme huomisen kakkua jo tänään: huomenna on tyytyminen vähempään.
Tuo marginaaleilla adjusteerattu P/E on mielenkiintoinen konsepti.
Mitenkähän tämä on kun miettii vähän tarkemmalla jaolla, nythän tietyt sektorit (ja eräät isolla painolla olevat yhtiöt) ovat dominoineet tuottoja jo pidemmän aikaa. Eli suomeksi: onko koko markkina yleisesti ottaen tuossa tilanteessa vai vääntääkö nämä tietyt jättiyhtiöt ja teknologiasektori tuloksia muun pörssin ollessa terveemmällä pohjalla?
Puhuin yleisellä tasolla. Tottakai aina pörssin pinnan alla erot ovat suuria. Jopa teknologiasektorin sisällä arvostukset heittelevät laidasta laitaan.
Kotipörssissäkin meillä on Nestettä ja Qt:ta vastaan Wärtsilä tai konepajat yleensä, Nordea yms. joukko mitkä eivät ole kovin hehkeitä, joskaan niihin ei ole hinnoiteltukaan ihan mahdottomuuksia.
Ihannehan olisi, että pörssi olisi kautta linjan kohtuullisesti hinnoiteltu jotta voisi tankata edukkain kurssein, mutta sehän olisi liian helppoa silloin.
Pystyisitkö @Verneri_Pulkkinen hieman avaamaan selkosuomella tuota margin adjusted P/E -käsitettä? Olen kyllä englannintaitoinen, mutta vaikka kuinka tavaan tuota graafissa olevaa selitystä, ei vain avaudu meikäläiselle.
Jos ymmärsin oikein, tuon pääpointti on tuoda PE10:ssä (Shillerin P/E eli P/E laskettuna kymmenen vuoden tulosten keskiarvolla korjattuna inflaatiolla) esiin yritysten marginaalien paksuus. Tässä tapauksessa sitä katsotaan yritysten voittona suhteessa BKT:hen.
Ja siitä syvemmälle kun haluaa mennä pitäisi penkoa tuo Hussmannin vanha kirjoitus.
Ok, kiitos. En tajunnut, että tuo P/E10 viittaa Shillerin P/E-lukuun. Nyt aukesi käsite jo paremmin.
Koulun soveltavalla kurssilla, joka perehtyy sijoittamiseen ja markkinaan tuli vastaan kysymys: Mikä on tilanne markkinoilla ja miksi? Tässä minun vastaukseni ja ajattelin, että se kuuluu tähän ketjuun.
(pieni korjaus tuo Metso Outotec pudotus pitäisi olla 10%, eikä 18%
![:face_with_monocle: :face_with_monocle:](https://emoji.discourse-cdn.com/facebook_messenger/face_with_monocle.png?v=12)
Hyvä kirjoitus.
Oma karhumainen näkemys vahvistuu. Työyhteisessä on ollut viime päivinä jonkin verran keskustelua sijoittamisesta, joka sinällään on hyvä asia. Viimeisimpänä kuulin, että toisessa toimipisteessä eräs henkilö on saanut tai saamassa hyvät voitot Norwegian lentoyhtiön osakkeella. Ostanut osaketta “halvalla” muutaman sentin hinnalla ja nyt osake on kuulema noussut jo monta senttiä. Osake kuulema palaa kohta “vanhalle” tasolle.
Vai onko tämä kaikki silmälumetta, kun kohta kaikki ajattelevat, että korjausliike on ihan kohta tulossa ja nousu senkuin vain jatkuu?
Itsekin laitoin Norskiin aivan uhkapelipanoksen, jonka voin huoletta vaikka hävitä. Vaikka kuinka talous elpyisi, en takaisi että Norski tuolta tunkiostaan helpolla nousee, on sillä sen verran ollut vaikeuksia jo entuudestaan.
Luulen, että monelle bullerolle panos on aivan liian suuri. Eikä tahdota ymmärtää yrityksen tilannetta. Se vielä puuttuisi, kun saataisiin lyhyellä aikavälillä hype päälle ja vähän ajan päästä vapaapudotus tonttiin. Siinä sitä taas monen sijoittajan into osakkeisiin vietyä vähäksi aikaa.