Viimeisessä Traders Club-jaksossa oli juttua likviditeetistä ja siinä oli tällainen käppyrä esillä.
https://corporate.nordea.com/article/60195/week-ahead-we-were-not-brought-up-in-markets-to-be-scared-of-judges
2019- jälkeen tuo indikaattori selvästi irronnut osakemarkkinoista ja juuri nyt kuilu on historiallisen suuri.
Mietin saattaisiko yksi syy olla likviditeetin tunkeminen markkinoille repo-operaatioiden kautta tai yleisemmin ajatus/mahdollisuus siitä, että likviditeetti liikkuu nykyään markkinoille nopeammin kuin aiemmin.
REPO:t aloitettiin vime vuoden syyskuussa ja 2019 Q4 - 2020 Q1 osakkeet liikkuivat jopa päivätasolla aika tiukasti sen mukaan miten FED teki ostoja. Melkeinpä ainoat laskupäivät tuona aikana olivat ne päivät, joina FED ei myöhemmin ilmoittanut tehneensä ostoja.
Tämä havaittu päivätason korrelaatio on ristiriidassa tuon Nordean havaitseman korrelaation kanssa, jonka mukaan likviditeetti vaikuttaisi markkinaan vasta n. kalenterivuoden myöhässä. Se myös selittäisi sen miksi tällä hetkellä markkinan ja tuon Nordean likviditeetti-indikaattorin ero on näin suuri (n. 40%-yks).
Tämä ei tietenkään todista näiden kahden asian syy -yhteyttä. Lähinnä vain spekuloin havaitun Nordean kuvaajan ja markkinan muiden piirteiden mahdollisesta kausaliteetista.
–
Tutkiskelin miltä YoY-luvut näyttää jos SP500 ei liiku tämän päivän jälkeen mihinkään. Eli siis skenaariota pörssin kehittymiselle jos Nordean indikaattori pitääkin paikkaansa.
YoY-mittareissahan on kaksi komponenttia: tämän päivän hinta ja vuoden takainen.
Jo tämän päivän kurssilla ensi keväänä koronapohjien päällä saadaan 60% YoY mutta Nordean indikaattori ennustaa nousuksi vain 40%. Tuossa on siis olisi vielä 20%-yks gäppi ennustettuun ja toteumaan. Sinänsä koronapohjissa oli tietysti kova paniikki markkinoilla päällä ja ehkä kaikki normaalit säännot likviditeetistä eivät pidä.
Ensi koronakuopan jälkeen YoY SP500 laskisi tasaisesti n. 30% tasoilta n. 10% tasolle syksyyn mennessä. Tämä osuisi ihan mukavasti Nordean ennusteeseen pienellä 10% positiivisella gäpillä. Kuitenkin summa summarum Nordean ennuste ei ennusta ensi vuodelle yhtään kurssinousua ja kaikki potentiaalinen kurssinousu on ristiriidassa Nordean ennusteen kanssa. Todella vahvassa ristiriidassa on pörssin nykyinen 40%-yks gäppi ennustettuun ja toteutuneeseen YoY lukuun.
Nordean malli on historiallisesti pitänyt niin hyvin paikkaansa tulevista tuotoista ja kaikki (minä mukaanlukien) tuntuvat nyt uskovan markkinoiden tuoton tulevan vain keskuspankin tarjoaman likviditeetin kautta. Jos kykenee edes jotenkin osoittamaan ettei tämä konsensus pitäisikään paikkaansa sillä voi olla huomattavan suuri arvo.
–
Jos (huom jos) teoriani likividiteetin nopeutuneesta vaikutuksesta / repon vaikutuksesta markkinaan on totta tarkoittaa se sitä, että markkinat ovat tällä hetkellä todella riippuvaisia keskuspankkien nykyisestä rahapolitiikasta lyhyellä aikavälillä (ja varmasti myös likviditeettiä tukevasta fiskaalipolitiikasta).
Jos markkinat jotenkin parantuvat tästä riippuvuussuhteesta ja palautuvat seuraamaan Nordean mallia olisi lyhyellä aikavälillä todella suuri downside ja vuodenkin aikajaksolla pörssissä liikuttaisiin vain sivuttaiseen suuntaan nykyhinnoista. Melkein kaikki upside mukaan perustuu vain siihen odotukseen, että positiivinen gäppi indikaattorin historialliseen eroon jotenkin säilyy seuraavan vuoden ajan.
→ Seuraan itse tiukasti myös lyhyemmän aikavälin poliittisia päätöksiä joilla on vaikutusta likviditeettiin.
E: lyhyellä aikavälillä pörssiä voi tietysti myös kannattaa moni muukin asia kuin likviditeetti. Esimerkiksi euforia 
