Jep, varmasti jotkut vety ja EV-putiikeista tulee pärjäämän hyvin, suuri osa sortuu jossain vaiheessa. Voittajan veikkaaminen on, no veikkaamista. Facebook, Google ja Amazon on pärjänneet varsin mukavasti, samoihin aikoihin perustetuista kilpailijoista suurin osa ollut vainaina pitkään, osa pärjännyt vähemmän tai enemmän kelvollisesti.
1 tykkäys
Voiko mielestänne sähköautoja verrata polttomoottoriautoihin? Siis teknologia on hyvin erilaista, mutta onko niiden valmistus, käyttö, ostaminen tai ajaminen lopulta niin erilaista? Ts. miten saavuttaa kilpailuetu muihin? Polttomoottoriautomarkkina ei ole todellakaan mikään winner takes it all, vaan katteiden ja yksinkertaisten asioiden kanssa kaikki painivat. Facebook, Amazon ymv. ovat aidosti erilaista bisnestä kuin aiemmat alat. Applenkaan asema ei taida perustua niinkään puhelimeen, vaan Apple storeen ymv. palveluun?
Eli nähdäkseni sähkö- tai vetyautojen pitäisi olla teknologisesti niin haastavia, etteivät muut pysty niitä tekemään, jotta voisivat saavuttaa kilpailuedun. Eikä tämäkään välttämättä tarkottaisi mitään lottovoittoa. Maailmalla on jonkin verran firmoja, jotka ovat täysiä edelläkäviöjitä teknologiassa ja kyllä ne ihan hyvin pärjäävätkin, mutta eivät mitään täysiä rahantekokoneita silti ole. Nimittäin, jos teknologia on niin haastavaa, että siinä voi saavuttaa tällaisen edun kilpaillulla markkinalla, niin sen kehittämisen täytyy olla äärimmäisen kallista. Esimerkiksi käynee vaikka TSMC (jolla on lähes monopoli) tai ASML (jolla on täysi monopoli). Nämä joutuvat tuuttaamaan niin paljon rahaa tuotekehitykseen, että se syö suurelta osin tuotot.
Toinen vaihtoehto on, että niiden pitäisi pystyä kehittämään jonkinlainen alusta, joka olisi käytössä pelkästään heidän autossaan ja joka takaisi kilpailuedun sitä kautta. Tesla kai ainakin yrittää tätä? Tämä voisi onnistuessaan kieltämättä olla sellainen asia, joka saisi koko markkinan yhden tai kahden pelaajan kentäksi. Tosin näkisin, että koska auto on enemmän käyttöesine, kuin viihdevempele, niin sen osalta tällainen olisi vaikeampaa, vaikka mistäpä minä tiedän.
Joka tapauksessa ilman tällaista alusta- tai softamonopolia en näe mitenkään mahdollisena, että joku toimija veisi markkinan ja tekisi paljon rahaa. Ja jos homma viedään alustalla, niin silloin on melko toissijaista, että miten teknisesti edistyneitä autot ovat. Eihän esim. Applen puhelimet ole teknisesti ylivertaisia muihin nähden, päinvastoin ne ovat tyypillisesti vuoden tai pari jäljessä raudan ja monen muun ominaisuuden osalta.
9 tykkäystä
Alat ovat toki muuttuneet, mutta kyllä niillä oli etenkinalkuaikoina ihan ominaisuuksiltaan vastaavia kilpailijoita. Sattuma, ajoitus ja tuuri ratkaisivat syystä tai toisesta, että niistä tuli jättiläisiä ja muille jäi murusia.
Kiitos viestistä, tämä selkeyttää asiaa huomattavasti. En todellakaan olisi arvannut että kukaan näitä multibaggereitä kutsuu huippuosakkeiksi, sen takia halusin tietää kontekstin.
Plug löytyy myös suurimpana omasta salkusta. Jos tästä puhalletaan ilmat pihalle (-50%), niin ei paljoa hetkauta, koska olen silti päässyt nauttimaan reippaasta arvonnoususta. Enemmän varmaan niitä korkeammilla hinnoilla mukaan lähteneitä instikoita vituttaa.
2 tykkäystä
Käsittelyssä nyt 2000$ apushekkien lähettäminen 600$ sijaan. Tämä tulee liikuttamaan stonkseja suuntaan tai toiseen. Tekisi mieli ostaa spekulatiiviset satsit tänään dipanneita SPAC:eja koska eiköhän tuo mene läpi.
3 tykkäystä
Toki. Hain erilaisuudella sitä, että jos ensi vuonna tulisi joku täysin uusi ennennäkemätln hologrammileivänpaahdinsuihku, jonka äivan kaikki haluavat, niin se olisi silti kulutustavaraa ja siten vain uusi tuote kulutusmarkkinoille. Tällä markkinalla kukaan ei ole tainnut ikinä vallata edes puolta?
Sen sijaan aiemmin luettelemani firmat olivat nähdäkseni aidosti erilaisella toimialalla, jotenne pystyivät poikkeuksellisesti viemään niin suuria markkinaosuuksia. Ts. autot, asunnot, perinteinen kulutustavarakauppa, jne. ei mikään ole ns. winner takes it all tyylinen markkina, mutta alustatalous vaikuttaa siltä. Kilpailu on aluksi kovaa, mutta lopulta vain paras selviää. Verrattuna vaikka autoteollisuuteen, jossa kilpailu on myös kovaa, mutta lopulta 10 parasta selviää. Uskon sähköautojen menevän näin.
2 tykkäystä
Eipä mennyt näköjään läpi 2000$. Tässähän oli näytelmä taas Trumpin turvatessa omaa suosiotaan tietäen ettei potti mene senaatissa läpi.
2 tykkäystä
Kysymys oli siitä antaako senaatti 100 % kannatuksen isommalle shekille, ilman äänestystä. Lopputulos oli siis tiedossa jo etukäteen.
Tulevat päivät mähmitään sitä miten ja koska varsinainen äänestys asiasta pidettäisiin, jos pidetään. Ensi viikolla keskeneräiset asiat menevät silppuriin ja senaatti aloittaa uuden vuoden puhtaalta pöydältä.
3 tykkäystä
Tänään on Helsingin pörssissä vuoden viimeinen kaupankäyntipäivä, joten vuoden tuottoja aletaan pian naulaamaan oveen. Trinhillä oli kattava kuvaaja eri pörssien tuotoista maailmalla.
Parhaat tuotot sai tänä vuonna teknologiaopainotteisista indekseistä sekä maantieteellisesti erityisesti Aasiasta jossa useimmat taloudet ottivat vähemmän osumaa koronasta.
Tuokin kuvaa hyvin pörssien kaksijakoisuutta. Mm. ”vanhan talouden” Eurooppa mörni oikein kunnolla.
Vuoden lopun tunnelmia kuvaa hyvin tämä uusi SPAC.
https://twitter.com/post_market/status/1344024748808814592?s=21
Mikään on tuskin yhtä helppoa, kuin tässä markkinan euforiassa rahojen irroittaminen hölmöjen käsistä.
Lohdullista tästä tilanteesta tekee se, että vaikka pörssissä on selkeästi ylikuumentuneita sektoreita niin toisaalla on edelleen tilaisuuksia.
37 tykkäystä
Kansallistaako keskuspankkki omaisuutta? Lyall Taylorin logiikka ampuu tässä tviitissä ohi siinä mielessä, että ei keskuspankki “takavarikoi” ilman korvausta assetteja yksityiseltä puolelta. Se ostaa (tuoreella digirahalla) arvopapereita ja myyjät saavat siitä käteistä tilalle. Siinä on vissi ero.
Sen sijaan mitä kyllä tapahtuu, on että keskuspankit pikkuhiljaa syrjäyttävät sijoittajat pois pienemmän riskin omaisuusluokista, pakottaen kaikki ottamaan yhä enemmän riskiä.
Marianne laski, että nykytahdilla esimerkiksi Fedin tase ylittäisi USAn BKT:n kymmenessä vuodessa.
Noh, tuskin elvytys tähän tahtiin jatkuu mutta Japanissa ja Euroopassa keskuspankkien taseet ovat oikeasti ahtaamassa ulos sijoittajia valtioiden velkakirjamarkkinalta kokonaan.
Tämä kuva havainnollistaa sijoittajien kasvavaa ongelmaa “mistä repiä tuottoja” hyvin.
Yleensä kaikkien kasatessa enemmän ja enemmän riskiä, tulee systeemistä heiveröisempi vastoinkäymisten edessä.
Rahoitusmarkkinoiden roolin kasvaessa niiden liikkeet heijastuvat talouteen yhä vahvemmin (ns. maailmantalouden finansialisaatio), mikä pakottaa keskuspankit vuorostaan puuttumaan alati hanakammin romahduksiin ja häiriöihin markkinalla.
Ja sama luuppi jatkuu ja jatkuu, ellei politiikka muutu armottomaksi (velkaiset menkööt poikki) tai joku muu ulkopuolinen tekijä pakota katkaisemaan luupin. Esimerkiksi inflaatio? En tiedä. Nykymeno voi jatkua vielä vuosia ja osakkaiden tuotto-odotus romahtaa sillä välin, kuten muillekin omaisuusluokille on käynyt. Se ei tarkoita, etteikö osakepoiminnalla ole väliä: markkina tuntuu edelleen olevan hyvin selektiivinen suosikkien ja inhokkien välillä. Toisaalta sijoittajan on hyvä tiedostaa tämä avokätinen “keskuspankkipolitiikkasykli” kontekstina tälle rajulle nousulle, jota olemme saaneet todistaa.
30-luvun laman opetuksia oli, että systeemin mennessä solmuun keskuspankkien ja valtioiden pitää tehdä raju interventio ja tervehdyttää talous. Finanssikriisi ja korona antanee omat opetuksensa, jahka vain aikaa kuluu tarpeeksi.
Tämä oli tällaista vuoden viimeisen työpäivän (en ole varma, mutta oletan ettei huomenna ole virallisesti Inderesillä työpäivä kun pörssikin on kiinni. Ainakaan aamaria ei ilmesty 
) pohdiskelua. Monien huomio tuntuu olevan tammirallissa, mutta kenties meidän pitkäjänteisten säästäjien kannattaa nämä rauhallisemmat pörssipäivät käyttää pidemmän aikavälin seurausten pohdiskeluun ja varautumiseen…
42 tykkäystä
Tälläinen pohdiskelma on siinä mielessä pelottava, että siinä tuntuu olevan paljon samaa kuin mitä Malinen puhui tuoreimassa podcastissa #Neuvoittelija kanavalla. Ei niin että vartaisin verneriä maliseen, vaan entä jos malisem horinoissa onkin tolkkua 
6 tykkäystä
Ainahan Malisella on tolkkua puheissaan, johtopäätökset vain tuppaavat ontumaan. Malisen suurin ongelma on ehkä ekstrapolaatioharha, eli kun kerta käyrä on mennyt viimeiset 5v tällä tavalla, niin jos se menee samalla tavalla seuraavat 20v, niin… Päästään samanlaisiin malleihin kuin että jos koronatapausten määrä olisi jatkunut ilman muutoksia eksponentiaalisen kasvun tiellä, niin Suomessa pitäisi tänä päivänä jokaisen ihmisen saada korona useamman kerran päivässä. Jokseenkin tämän kaltaisia ennustuksiakin välillä näki, tyyliin Hesarissakin näkyi ennustuksia,että: “Syksyllä koronatapauksia voi tulla yli 10 000 päivässä!”
Onko muuten suursijoittajilla ja piensijoittajilla tyypillisesti erilainen painotus salkuissaan? Toki olen itse sen verran tuore sijoittaja, ettei mun uralla esim. Euroalueella ole valtionlainoista oikein tuottoa saanut - paitsi arvonnousun kautta, kun korot ovat menneet alati alemmas. Voi johtua siitäkin, etten oikein tunne ketään, joka niihin olisi sijoittanut. Lisäksi pienellä omaisuudella ostaa helposti halutessaan vaikka sijoitusyksiön jostain, mutta voisin kuvitella, että ääripäässä esim. Buffet ei ihan yhtä helposti allakoi pääomiaan kiinteistöihin.
Voiko tällainen selittää myös jossain määrin yritysten korkomarkkinoita? Suursijoittajille ei ole järkeä ostaa alle miljardin arvoisen firman bondeja, eikä niitä taida ostella myöskään keskuspankit. Toki tämä jossain vaiheessa valuu aina alaspäin, mutta nyt kai firmojen välillä on melkoinen spreadi koroissa, vai olenko ihan väärässä? Mikäli keskuspankkipolitiikan takia suuret firmat saavat keinotekoisen halpaa lainaa, niin tämähän vääristää kilpailua ja johtaa varmaan muunlaisiin ongelmiin hiljalleen.
2 tykkäystä
Logiikka ontuu myös siinä että “keskuspankille myyminen” on pääosin vapaaehtoista kaupankäyntiä. Jos koen ettei velattoman asuntoni arvo ole keskuspankin printtaaman paperinipun arvoinen, kauppoja ei synny.
Tämäkin vapaaehtoista ja riippuu tuottotavoitteista, mutta helppo kompata.
Itsellänikin ollut yleensä vähintään yhtä paljon erilaisissa määräaikaistalletuksissa kuin suorissa osakesijoituksissa. Nyt enää reilu kolmannes, “korkeamman riskin” osakkeissa ei juurikaan enemmän kuin aiemmin, mutta tylsiä osinko-osakkeita, etuoikutettuja osakkeita, baby-bondeja ja ns. vaihtoehtoisia sijoituksia tullut haalittua enemmän. Näiden turvallisemmiksi oletettujen sijoitusten vuosituoton olen olettanut olevan keskimäärin samaa luokkaa mitä vielä muutamia vuosia sitten sai talletussuojan omaavista määräaikaistalletuksista. Riskit kuitenkin aivan eri luokkaa.
4 tykkäystä
Tässä on varmaan ajatus että kun luodaan tyhjästä rahaa niin siinä dilutoitaisiin kaikkien muiden omaisuutta. Tämähän ei kuitenkaan pidä paikkaansa kun sillä tyhjästä luodulla rahalla hankitaan rahan arvoisia omaisuusluokkia taseeseen.
2 tykkäystä
Käytännössähän tuossa dilutoidaan kierrossa olevan rahan arvoa suhteessa kiinteään omaisuuteen. Asunnon arvo on asunnon arvo riippumatta sen listahinnasta, mutta listahintaan voidaan vaikuttaa printtaamalla. Toki “asunnon arvo” riippuu sijainnista, kunnostam ymv., mutta ymmärtänette pointin. Tässä siis häviävät ne, joilla ei ole reaaliomaisuutta ja hyötyvät ne, joilla sitä on. Suurimmat hyötyjät lienevät niitä, jotka ovat ostaneet reaaliomaisuutta velalla.
Sitten, jos inflaatio ja korot nousevat, niin tilanne voi muuttua, mutta tällä hetkellä noin. Koska reaaliomaisuus korreloi aika vahvasti iän kanssa, niin suuret ja iäkkäät ikäluokat hyötyvät ja nuoret kärsivät eniten.
12 tykkäystä
Ei hankita, vaan kriisimaiden velkakirjoja prosentin yieldeillä. Vuoden 2007 jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon.
Onko tällä SPAC:lla oikeasti joku linsenssi tai muu linkki tähän samannimiseen Netflix-sarjaan, jota en ole vielä katsonut, vai juontaako nimi sittenkin vain yhdestä shakin vanhimmista ja yleisimmistä avaussiirroista?
En nimittäin pikagooglauksella löytänyt mitään Netflix affia tästä, vaikka SPACeista pysyttelen kaukana tällä erää noin muutoinkin.
2 tykkäystä
No onhan tuossa kuningatar shakkinappulankin kuva…
2 tykkäystä
Ei, tuolla kerätään puhtaasti huomiota ja potentiaalisen kohteen toimialat on valittu ajan hengen mukaisesti. Siksi nostin Queen’s Gambitin tähän ketjuun (kuvaamaan tämän hetken hulluttelua pörssissä) koska tämä näyttää niin stereotyyppiseltä yksityissijoittajien silmiin virtsaamiselta (eiköhän tuo SPAC ylimerkitä tottakai).
"Queen’s Gambit Growth Capital plans to target businesses that provide solutions promoting sustainable development, economic growth, and prosperity, with sectors of potential interest including clean energy, healthcare, financial technology, industrials, mobility, and emerging technology
Queen’s Gambit Growth Capital was founded in 2020 and plans to list on the Nasdaq under the symbol GMBT.U. The company filed confidentially on December 17, 2020. Barclays is the sole bookrunner on the deal."
1690-luvun “sukellusteknologiayhtiöidenkin” nimet oli uskottavampia:
Lisäys: tässä SPACien keskimääräiset tuotot yritysoston jälkeen…
16 tykkäystä
Kuningatargambiitissa uhrataan avauksessa (pörssiin tulossa) sotilas (sijoittajien rahat), jotta saadaan hyötyä jatkoa ajatellen. Eikös tässä olla harvinaisen rehellisiä aikomuksista?
40 tykkäystä