Kansallistaako keskuspankkki omaisuutta? Lyall Taylorin logiikka ampuu tässä tviitissä ohi siinä mielessä, että ei keskuspankki “takavarikoi” ilman korvausta assetteja yksityiseltä puolelta. Se ostaa (tuoreella digirahalla) arvopapereita ja myyjät saavat siitä käteistä tilalle. Siinä on vissi ero.
Sen sijaan mitä kyllä tapahtuu, on että keskuspankit pikkuhiljaa syrjäyttävät sijoittajat pois pienemmän riskin omaisuusluokista, pakottaen kaikki ottamaan yhä enemmän riskiä.
Marianne laski, että nykytahdilla esimerkiksi Fedin tase ylittäisi USAn BKT:n kymmenessä vuodessa.
Noh, tuskin elvytys tähän tahtiin jatkuu mutta Japanissa ja Euroopassa keskuspankkien taseet ovat oikeasti ahtaamassa ulos sijoittajia valtioiden velkakirjamarkkinalta kokonaan.
Tämä kuva havainnollistaa sijoittajien kasvavaa ongelmaa “mistä repiä tuottoja” hyvin.
Yleensä kaikkien kasatessa enemmän ja enemmän riskiä, tulee systeemistä heiveröisempi vastoinkäymisten edessä.
Rahoitusmarkkinoiden roolin kasvaessa niiden liikkeet heijastuvat talouteen yhä vahvemmin (ns. maailmantalouden finansialisaatio), mikä pakottaa keskuspankit vuorostaan puuttumaan alati hanakammin romahduksiin ja häiriöihin markkinalla.
Ja sama luuppi jatkuu ja jatkuu, ellei politiikka muutu armottomaksi (velkaiset menkööt poikki) tai joku muu ulkopuolinen tekijä pakota katkaisemaan luupin. Esimerkiksi inflaatio? En tiedä. Nykymeno voi jatkua vielä vuosia ja osakkaiden tuotto-odotus romahtaa sillä välin, kuten muillekin omaisuusluokille on käynyt. Se ei tarkoita, etteikö osakepoiminnalla ole väliä: markkina tuntuu edelleen olevan hyvin selektiivinen suosikkien ja inhokkien välillä. Toisaalta sijoittajan on hyvä tiedostaa tämä avokätinen “keskuspankkipolitiikkasykli” kontekstina tälle rajulle nousulle, jota olemme saaneet todistaa.
30-luvun laman opetuksia oli, että systeemin mennessä solmuun keskuspankkien ja valtioiden pitää tehdä raju interventio ja tervehdyttää talous. Finanssikriisi ja korona antanee omat opetuksensa, jahka vain aikaa kuluu tarpeeksi.
Tämä oli tällaista vuoden viimeisen työpäivän (en ole varma, mutta oletan ettei huomenna ole virallisesti Inderesillä työpäivä kun pörssikin on kiinni. Ainakaan aamaria ei ilmesty 
) pohdiskelua. Monien huomio tuntuu olevan tammirallissa, mutta kenties meidän pitkäjänteisten säästäjien kannattaa nämä rauhallisemmat pörssipäivät käyttää pidemmän aikavälin seurausten pohdiskeluun ja varautumiseen…
