Pörssien suunta (Osa 1)

Kansallistaako keskuspankkki omaisuutta? Lyall Taylorin logiikka ampuu tässä tviitissä ohi siinä mielessä, että ei keskuspankki “takavarikoi” ilman korvausta assetteja yksityiseltä puolelta. Se ostaa (tuoreella digirahalla) arvopapereita ja myyjät saavat siitä käteistä tilalle. Siinä on vissi ero.

Sen sijaan mitä kyllä tapahtuu, on että keskuspankit pikkuhiljaa syrjäyttävät sijoittajat pois pienemmän riskin omaisuusluokista, pakottaen kaikki ottamaan yhä enemmän riskiä.

Marianne laski, että nykytahdilla esimerkiksi Fedin tase ylittäisi USAn BKT:n kymmenessä vuodessa.

Noh, tuskin elvytys tähän tahtiin jatkuu mutta Japanissa ja Euroopassa keskuspankkien taseet ovat oikeasti ahtaamassa ulos sijoittajia valtioiden velkakirjamarkkinalta kokonaan.

Tämä kuva havainnollistaa sijoittajien kasvavaa ongelmaa “mistä repiä tuottoja” hyvin.

Yleensä kaikkien kasatessa enemmän ja enemmän riskiä, tulee systeemistä heiveröisempi vastoinkäymisten edessä.

Rahoitusmarkkinoiden roolin kasvaessa niiden liikkeet heijastuvat talouteen yhä vahvemmin (ns. maailmantalouden finansialisaatio), mikä pakottaa keskuspankit vuorostaan puuttumaan alati hanakammin romahduksiin ja häiriöihin markkinalla.

Ja sama luuppi jatkuu ja jatkuu, ellei politiikka muutu armottomaksi (velkaiset menkööt poikki) tai joku muu ulkopuolinen tekijä pakota katkaisemaan luupin. Esimerkiksi inflaatio? En tiedä. Nykymeno voi jatkua vielä vuosia ja osakkaiden tuotto-odotus romahtaa sillä välin, kuten muillekin omaisuusluokille on käynyt. Se ei tarkoita, etteikö osakepoiminnalla ole väliä: markkina tuntuu edelleen olevan hyvin selektiivinen suosikkien ja inhokkien välillä. Toisaalta sijoittajan on hyvä tiedostaa tämä avokätinen “keskuspankkipolitiikkasykli” kontekstina tälle rajulle nousulle, jota olemme saaneet todistaa.

30-luvun laman opetuksia oli, että systeemin mennessä solmuun keskuspankkien ja valtioiden pitää tehdä raju interventio ja tervehdyttää talous. Finanssikriisi ja korona antanee omat opetuksensa, jahka vain aikaa kuluu tarpeeksi.

Tämä oli tällaista vuoden viimeisen työpäivän (en ole varma, mutta oletan ettei huomenna ole virallisesti Inderesillä työpäivä kun pörssikin on kiinni. Ainakaan aamaria ei ilmesty :smiley: ) pohdiskelua. Monien huomio tuntuu olevan tammirallissa, mutta kenties meidän pitkäjänteisten säästäjien kannattaa nämä rauhallisemmat pörssipäivät käyttää pidemmän aikavälin seurausten pohdiskeluun ja varautumiseen…

42 tykkäystä

Tälläinen pohdiskelma on siinä mielessä pelottava, että siinä tuntuu olevan paljon samaa kuin mitä Malinen puhui tuoreimassa podcastissa #Neuvoittelija kanavalla. Ei niin että vartaisin verneriä maliseen, vaan entä jos malisem horinoissa onkin tolkkua :nauseated_face:

6 tykkäystä

Ainahan Malisella on tolkkua puheissaan, johtopäätökset vain tuppaavat ontumaan. Malisen suurin ongelma on ehkä ekstrapolaatioharha, eli kun kerta käyrä on mennyt viimeiset 5v tällä tavalla, niin jos se menee samalla tavalla seuraavat 20v, niin… Päästään samanlaisiin malleihin kuin että jos koronatapausten määrä olisi jatkunut ilman muutoksia eksponentiaalisen kasvun tiellä, niin Suomessa pitäisi tänä päivänä jokaisen ihmisen saada korona useamman kerran päivässä. Jokseenkin tämän kaltaisia ennustuksiakin välillä näki, tyyliin Hesarissakin näkyi ennustuksia,että: “Syksyllä koronatapauksia voi tulla yli 10 000 päivässä!”

Onko muuten suursijoittajilla ja piensijoittajilla tyypillisesti erilainen painotus salkuissaan? Toki olen itse sen verran tuore sijoittaja, ettei mun uralla esim. Euroalueella ole valtionlainoista oikein tuottoa saanut - paitsi arvonnousun kautta, kun korot ovat menneet alati alemmas. Voi johtua siitäkin, etten oikein tunne ketään, joka niihin olisi sijoittanut. Lisäksi pienellä omaisuudella ostaa helposti halutessaan vaikka sijoitusyksiön jostain, mutta voisin kuvitella, että ääripäässä esim. Buffet ei ihan yhtä helposti allakoi pääomiaan kiinteistöihin.

Voiko tällainen selittää myös jossain määrin yritysten korkomarkkinoita? Suursijoittajille ei ole järkeä ostaa alle miljardin arvoisen firman bondeja, eikä niitä taida ostella myöskään keskuspankit. Toki tämä jossain vaiheessa valuu aina alaspäin, mutta nyt kai firmojen välillä on melkoinen spreadi koroissa, vai olenko ihan väärässä? Mikäli keskuspankkipolitiikan takia suuret firmat saavat keinotekoisen halpaa lainaa, niin tämähän vääristää kilpailua ja johtaa varmaan muunlaisiin ongelmiin hiljalleen.

2 tykkäystä

Logiikka ontuu myös siinä että “keskuspankille myyminen” on pääosin vapaaehtoista kaupankäyntiä. Jos koen ettei velattoman asuntoni arvo ole keskuspankin printtaaman paperinipun arvoinen, kauppoja ei synny.

Tämäkin vapaaehtoista ja riippuu tuottotavoitteista, mutta helppo kompata.

Itsellänikin ollut yleensä vähintään yhtä paljon erilaisissa määräaikaistalletuksissa kuin suorissa osakesijoituksissa. Nyt enää reilu kolmannes, “korkeamman riskin” osakkeissa ei juurikaan enemmän kuin aiemmin, mutta tylsiä osinko-osakkeita, etuoikutettuja osakkeita, baby-bondeja ja ns. vaihtoehtoisia sijoituksia tullut haalittua enemmän. Näiden turvallisemmiksi oletettujen sijoitusten vuosituoton olen olettanut olevan keskimäärin samaa luokkaa mitä vielä muutamia vuosia sitten sai talletussuojan omaavista määräaikaistalletuksista. Riskit kuitenkin aivan eri luokkaa.

4 tykkäystä

Tässä on varmaan ajatus että kun luodaan tyhjästä rahaa niin siinä dilutoitaisiin kaikkien muiden omaisuutta. Tämähän ei kuitenkaan pidä paikkaansa kun sillä tyhjästä luodulla rahalla hankitaan rahan arvoisia omaisuusluokkia taseeseen.

2 tykkäystä

Käytännössähän tuossa dilutoidaan kierrossa olevan rahan arvoa suhteessa kiinteään omaisuuteen. Asunnon arvo on asunnon arvo riippumatta sen listahinnasta, mutta listahintaan voidaan vaikuttaa printtaamalla. Toki “asunnon arvo” riippuu sijainnista, kunnostam ymv., mutta ymmärtänette pointin. Tässä siis häviävät ne, joilla ei ole reaaliomaisuutta ja hyötyvät ne, joilla sitä on. Suurimmat hyötyjät lienevät niitä, jotka ovat ostaneet reaaliomaisuutta velalla.

Sitten, jos inflaatio ja korot nousevat, niin tilanne voi muuttua, mutta tällä hetkellä noin. Koska reaaliomaisuus korreloi aika vahvasti iän kanssa, niin suuret ja iäkkäät ikäluokat hyötyvät ja nuoret kärsivät eniten.

12 tykkäystä

Ei hankita, vaan kriisimaiden velkakirjoja prosentin yieldeillä. Vuoden 2007 jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon.

Onko tällä SPAC:lla oikeasti joku linsenssi tai muu linkki tähän samannimiseen Netflix-sarjaan, jota en ole vielä katsonut, vai juontaako nimi sittenkin vain yhdestä shakin vanhimmista ja yleisimmistä avaussiirroista?

En nimittäin pikagooglauksella löytänyt mitään Netflix affia tästä, vaikka SPACeista pysyttelen kaukana tällä erää noin muutoinkin.

2 tykkäystä

No onhan tuossa kuningatar shakkinappulankin kuva…

2 tykkäystä

Ei, tuolla kerätään puhtaasti huomiota ja potentiaalisen kohteen toimialat on valittu ajan hengen mukaisesti. Siksi nostin Queen’s Gambitin tähän ketjuun (kuvaamaan tämän hetken hulluttelua pörssissä) koska tämä näyttää niin stereotyyppiseltä yksityissijoittajien silmiin virtsaamiselta (eiköhän tuo SPAC ylimerkitä tottakai).

"Queen’s Gambit Growth Capital plans to target businesses that provide solutions promoting sustainable development, economic growth, and prosperity, with sectors of potential interest including clean energy, healthcare, financial technology, industrials, mobility, and emerging technology

Queen’s Gambit Growth Capital was founded in 2020 and plans to list on the Nasdaq under the symbol GMBT.U. The company filed confidentially on December 17, 2020. Barclays is the sole bookrunner on the deal."

1690-luvun “sukellusteknologiayhtiöidenkin” nimet oli uskottavampia:

Lisäys: tässä SPACien keskimääräiset tuotot yritysoston jälkeen…

16 tykkäystä

Kuningatargambiitissa uhrataan avauksessa (pörssiin tulossa) sotilas (sijoittajien rahat), jotta saadaan hyötyä jatkoa ajatellen. Eikös tässä olla harvinaisen rehellisiä aikomuksista?

40 tykkäystä

Näen tässä mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä vuoden 1720 tapahtumiin. Samanlaista euforiaa oli ilmassa silloinkin, mutta kupla nimeltä South Sea Bubble puhkesi sekin lopulta.

“For example; one company floated was to buy the Irish Bogs, another to manufacture a gun to fire square cannon balls and the most ludicrous of all “For carrying-on an undertaking of great advantage but no-one to know what it is!!” Unbelievably £2000 was invested in this one!”

Tällä ei ole tarkoitus karhuilla enkä usko että historia toistaa itseään läheskään tuossa skaalassa mutta aina on hyvä tiedostaa riskit ja pyrkiä tunnistamaan signaaleja.

Mielenkiintoista luettavaa historiasta kiinnostuneille:

7 tykkäystä

Itse en jaksa nähdä tuota muuna kuin hassutteluna. Jokin nimi on kuitenkin annettava. Onhan meillä nyt jo esim Jaws Spitfire niminen SPAC ja tickereillä on aikaisemminkin hupailtu. Tätä vauhtia näemme vuonna 2021 IPOO nimisen SPACin, tämä nimi on jo varattu.

Todennäköisesti ylimerkitään mutta yksityissijoittajilla ei taida olla mitään asiaa SPACcien ipoihin.

1 tykkäys

Ja jatkosiirrotkin perustuvat hölmöjen huijaukseen ja mitä ahneempi vastustaja, sitä nopeammin peli on ohi. :roll_eyes::wheelchair:

2 tykkäystä

Uutta Traders’ club -jaksoa tullut pihalle :slightly_smiling_face:

”Koronasta huolimatta S&P 500 –indeksissä on vuonna 2020 nähty eniten yli prosentin päivänousuja sitten vuoden 1938. Korkotuotot ovat laskussa ja arvostuskertoimet nousussa, mutta kannattaako ATH-lukemiin ostaa? Tilastojen valossa vastaus saattaa yllättää.

”Osta halvalla ja myy kalliilla” on yksi sijoittamisen viljellyimmistä periaatteista, mutta asia ei ole aivan niin mustavalkoinen. Markkinan ajoittaminen on hankalaa ja myös tilastot kertovat yllättävää faktaa. S&P 500 -indeksin ATH-lukemiin ostamalla on nimittäin muihin päiviin verrattuna tehnyt viime vuosikymmenten aikana parempaa tuottoa.

Edellisessä Traders’ Club -jaksossa käsitellyn jättitappion jälkeen ammattitreidaaja Jukka Lepikkö on onnistunut jättämään vaikeudet taakseen ja lähtee kohti uutta pörssivuotta parin vahvan treidausviikon siivittämänä. Katso Jukan tuoreimmat tunnelmat jaksosta!”

38 tykkäystä

Kiinnostaa nähdä käytännössä, miten Lepikkö toimii Bear-markkinassa. Ei taida olla siitä käytännön kokemusta? Kaikki näyttää niin hyvältä, kun tänä vuonna on piikitetty taloutta käsittämättömillä määrillä rahaa. Jos sitä ei olisi tehty näin massiivisesti, koronan vaikutukset näkyisi kurssihinnoissa ihan toisella tavalla. Se helposti unohtuu tässä tilanteessa. BTFD ei olisi toiminut ja näkymien ennustaminen huhtikuussa olisi voinut koitua isoksi tappioksi.

Rahan painamisen vaikutuksistahan me ei vielä tiedetä, mitä se aiheuttaa, mutta se on tietysti edessäpäin.

35 tykkäystä

Tässä vähän pohdintaa miksi pörsseissä on nähty nousua vaikka reaalitaloudessa aika on ollut haastavaa. Moni kokeneempi sijoittaja on muistutellut tuosta likviditeetin määrästä ja sen vaikutuksesta.

“Money has become cheaper and cheaper money boosts the valuations of financial assets and that is what we have seen globally supporting the stock market,” says Ms Noffke."

Mutta löytyi sieltä myös sitten se varoituskin markkinoiden ensikertalaisille: But when markets do drop, it will be interesting to see how investors react, says Mr Saluzzi, especially younger ones who have mainly experienced a market that goes up and recovers quickly. They are a small but active part of the market.

“They are not battle-tested. They haven’t been in the markets that long,” he says. “It gets ugly quick.”

8 tykkäystä

Rahan painamisen seuraukset ovat vielä täysin auki, vielä suurempi mysteerio on erityisesti pienyritysten velkaantumisen seuraukset. Useissa maissa, myös Suomessa, on velkojen perintää vaikeutettu koronan johdosta. Kuitenkin nuo perinnän rajoitukset jossain vaiheessa loppuvat ja seuraukset ovat arvaamattomat. Mikäli samanaikaisesti Suomenkin kokoisessa maassa haetaan tuhansia pienyrityksiä, etenkin palveluiden ja kaupan puolella, konkurssiin ja samanaikaisesti rahan tarjonta on suurta, seuraukset ovat ennakoimattomia.

Noiden nurinmenevien pienyritysten velat, joita ei konkurssissa saada velkojille aiheuttaa ongelmia pankeille, vakuutusyhtiöille, muille rahoituslaitoksille, tavarantoimittajille, vuokranantajille jne. Se tekee taseissa sitten aika hirveätä jälkeä kun saatavat muuttuvat luottotappioiksi. Ja mikä on ennen koronaa olleen ihan terveen yrityksen kaluston arvo? Jos vuoden aikana menee nurin esimerkiksi 10-15 prosenttia ravintoloista, niin aika vaikea kalustoa on saada myytyä edes kohtuuttomalla hinnalla kohtuullisessa ajassa.

13 tykkäystä

Jos äimistellään finanssisektoria, niin länsimaissa hyvin suurella osalla alalla työskentelivistä ei ole omakohtaista kokemusta korkeasta korosta, joka koskee otto- ja antolainausta. Korkeat korot ovat viime vuosikymmeninä koskeneet ainoastaan hyvin pientä osaa antolainauksesta, jossa on myös korkea riski. Vanhat konkarit kyllä muistavat ja ovat kokeneetkin korkeita korkoja 1990-luvulla, mutta aika haalistaa muistot ja järkevien toimintatapojen palauttaminen konkreettisesti mieleen ja toteutukseen eihän ihan vikkelä prosessi ole.

Voi olla, että korkoympäristön muuttuessa jossain vaiheessa latinalaisen amerikan finanssisektorin ammattilaisilla olevan kysyntää, siellähän inflaatio ja korkeat korot ovat olleet ihan peruskamaa.

5 tykkäystä

Tämä sopisi varmaan myös sijoituskirjallisuusketjuun, mutta laitetaan nyt tänne. Tässä mielenkiintoinen kirja tuomaan erilaista näkemystä, jonka mukaan inflaatio voi sittenkin kasvaa. Kirja-arvio on myös tavallista mielenkiintoisempi sillä sen on kirjoittanut Olli Rehn.

Toki ennusteet ovat ennusteita, joten lainaus jutusta: ” Goodhartin ja Pradhanin teos haastaa taloustieteen valtavirran ja on samalla analyyttisesti painavinta keskuspankkien toiminnan kritiikkiä vuosikausiin. Osuvatko he ennustuksessaan oikeaan, on toinen asia. Mutta jo pelkästään näin olennaisen kysymyksen esittäminen yksityiskohtaisesti perustellen on arvokasta rahapolitiikan pidemmän aikavälin strategian pohdinnan näkökulmasta.”

24 tykkäystä