Näen tässä mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä vuoden 1720 tapahtumiin. Samanlaista euforiaa oli ilmassa silloinkin, mutta kupla nimeltä South Sea Bubble puhkesi sekin lopulta.
“For example; one company floated was to buy the Irish Bogs, another to manufacture a gun to fire square cannon balls and the most ludicrous of all “For carrying-on an undertaking of great advantage but no-one to know what it is!!” Unbelievably £2000 was invested in this one!”
Tällä ei ole tarkoitus karhuilla enkä usko että historia toistaa itseään läheskään tuossa skaalassa mutta aina on hyvä tiedostaa riskit ja pyrkiä tunnistamaan signaaleja.
Itse en jaksa nähdä tuota muuna kuin hassutteluna. Jokin nimi on kuitenkin annettava. Onhan meillä nyt jo esim Jaws Spitfire niminen SPAC ja tickereillä on aikaisemminkin hupailtu. Tätä vauhtia näemme vuonna 2021 IPOO nimisen SPACin, tämä nimi on jo varattu.
Todennäköisesti ylimerkitään mutta yksityissijoittajilla ei taida olla mitään asiaa SPACcien ipoihin.
”Koronasta huolimatta S&P 500 –indeksissä on vuonna 2020 nähty eniten yli prosentin päivänousuja sitten vuoden 1938. Korkotuotot ovat laskussa ja arvostuskertoimet nousussa, mutta kannattaako ATH-lukemiin ostaa? Tilastojen valossa vastaus saattaa yllättää.
”Osta halvalla ja myy kalliilla” on yksi sijoittamisen viljellyimmistä periaatteista, mutta asia ei ole aivan niin mustavalkoinen. Markkinan ajoittaminen on hankalaa ja myös tilastot kertovat yllättävää faktaa. S&P 500 -indeksin ATH-lukemiin ostamalla on nimittäin muihin päiviin verrattuna tehnyt viime vuosikymmenten aikana parempaa tuottoa.
Edellisessä Traders’ Club -jaksossa käsitellyn jättitappion jälkeen ammattitreidaaja Jukka Lepikkö on onnistunut jättämään vaikeudet taakseen ja lähtee kohti uutta pörssivuotta parin vahvan treidausviikon siivittämänä. Katso Jukan tuoreimmat tunnelmat jaksosta!”
Kiinnostaa nähdä käytännössä, miten Lepikkö toimii Bear-markkinassa. Ei taida olla siitä käytännön kokemusta? Kaikki näyttää niin hyvältä, kun tänä vuonna on piikitetty taloutta käsittämättömillä määrillä rahaa. Jos sitä ei olisi tehty näin massiivisesti, koronan vaikutukset näkyisi kurssihinnoissa ihan toisella tavalla. Se helposti unohtuu tässä tilanteessa. BTFD ei olisi toiminut ja näkymien ennustaminen huhtikuussa olisi voinut koitua isoksi tappioksi.
Rahan painamisen vaikutuksistahan me ei vielä tiedetä, mitä se aiheuttaa, mutta se on tietysti edessäpäin.
Tässä vähän pohdintaa miksi pörsseissä on nähty nousua vaikka reaalitaloudessa aika on ollut haastavaa. Moni kokeneempi sijoittaja on muistutellut tuosta likviditeetin määrästä ja sen vaikutuksesta.
“Money has become cheaper and cheaper money boosts the valuations of financial assets and that is what we have seen globally supporting the stock market,” says Ms Noffke."
Mutta löytyi sieltä myös sitten se varoituskin markkinoiden ensikertalaisille: But when markets do drop, it will be interesting to see how investors react, says Mr Saluzzi, especially younger ones who have mainly experienced a market that goes up and recovers quickly. They are a small but active part of the market.
“They are not battle-tested. They haven’t been in the markets that long,” he says. “It gets ugly quick.”
Rahan painamisen seuraukset ovat vielä täysin auki, vielä suurempi mysteerio on erityisesti pienyritysten velkaantumisen seuraukset. Useissa maissa, myös Suomessa, on velkojen perintää vaikeutettu koronan johdosta. Kuitenkin nuo perinnän rajoitukset jossain vaiheessa loppuvat ja seuraukset ovat arvaamattomat. Mikäli samanaikaisesti Suomenkin kokoisessa maassa haetaan tuhansia pienyrityksiä, etenkin palveluiden ja kaupan puolella, konkurssiin ja samanaikaisesti rahan tarjonta on suurta, seuraukset ovat ennakoimattomia.
Noiden nurinmenevien pienyritysten velat, joita ei konkurssissa saada velkojille aiheuttaa ongelmia pankeille, vakuutusyhtiöille, muille rahoituslaitoksille, tavarantoimittajille, vuokranantajille jne. Se tekee taseissa sitten aika hirveätä jälkeä kun saatavat muuttuvat luottotappioiksi. Ja mikä on ennen koronaa olleen ihan terveen yrityksen kaluston arvo? Jos vuoden aikana menee nurin esimerkiksi 10-15 prosenttia ravintoloista, niin aika vaikea kalustoa on saada myytyä edes kohtuuttomalla hinnalla kohtuullisessa ajassa.
Jos äimistellään finanssisektoria, niin länsimaissa hyvin suurella osalla alalla työskentelivistä ei ole omakohtaista kokemusta korkeasta korosta, joka koskee otto- ja antolainausta. Korkeat korot ovat viime vuosikymmeninä koskeneet ainoastaan hyvin pientä osaa antolainauksesta, jossa on myös korkea riski. Vanhat konkarit kyllä muistavat ja ovat kokeneetkin korkeita korkoja 1990-luvulla, mutta aika haalistaa muistot ja järkevien toimintatapojen palauttaminen konkreettisesti mieleen ja toteutukseen eihän ihan vikkelä prosessi ole.
Voi olla, että korkoympäristön muuttuessa jossain vaiheessa latinalaisen amerikan finanssisektorin ammattilaisilla olevan kysyntää, siellähän inflaatio ja korkeat korot ovat olleet ihan peruskamaa.
Tämä sopisi varmaan myös sijoituskirjallisuusketjuun, mutta laitetaan nyt tänne. Tässä mielenkiintoinen kirja tuomaan erilaista näkemystä, jonka mukaan inflaatio voi sittenkin kasvaa. Kirja-arvio on myös tavallista mielenkiintoisempi sillä sen on kirjoittanut Olli Rehn.
Toki ennusteet ovat ennusteita, joten lainaus jutusta: ” Goodhartin ja Pradhanin teos haastaa taloustieteen valtavirran ja on samalla analyyttisesti painavinta keskuspankkien toiminnan kritiikkiä vuosikausiin. Osuvatko he ennustuksessaan oikeaan, on toinen asia. Mutta jo pelkästään näin olennaisen kysymyksen esittäminen yksityiskohtaisesti perustellen on arvokasta rahapolitiikan pidemmän aikavälin strategian pohdinnan näkökulmasta.”
Referoidaas vähän laiskoille. 6 oppia ketjun aloittajan mielestä teknokuplasta:
Kaikki tiesivät että se oli kupla. Eli sanonta “se ei voi olla kupla koska kaikki tietävät sen” on väärin.
Ajoittaminen ja pois hyppääminen on vaikeaa (ammattisijoittajatkin hyppäsivät aivan liian aikaisin pois)
Kuplan puhkeaminen tajuttiin kuukausien viiveellä, eli se ei ollut mikään rakettisyöksy.
Myös muut kuin teknosektori oli kuplassa (esim. Coca Colan P/E oli 43).
Tappiota tekevät internetyhtiöt (keskimääräinen P/S oli 16) olivat sivuosassa. Myös monet isot kannattavat firmat (esim. Microsoft) olivat kuplassa.
Fundamentit romahti vasta kuplan puhkeamisen jälkeen. Eli ensin lähti kurssit menemään alaspäin ja fundamentit seurasi perässä. Ei siis toisin päin niinkuin yleisesti ajatellaan.
Kiitos tiivistelmästä, mutta oliko Microsoft loppupeleissä silloin kuplassa, kun katsoo pidempää aikaväliä? Osake on nelinkertaistunut IT-kuplan huipuista ja maksanut ajalla myös jonkin verran osinkoa. Ihan hyvän tuoton tuolla on huipuiltakin ostaneet tehneet. Vielä astetta äärimmäisempi esimerkki Amazonkin romahti tuolloin, mutta hyvin menee IT-kuplan huipuissa Amazonia ostaneella.
Hyvä kysymys. Ehkä kuitenkin voidaan sanoa, että lyhyellä aikavälillä Microsoftin arvostus oli kuitenkin vähintään kireähkö On otettava huomioon, että vaikka Microsoftin kurssi on noistakin ajoista nyt noussut, niin välissä on 20 vuotta joiden aikana myös Microsoft on muuttunut paljonkin. Ja muutos on sisältänyt riskejä. Noh, se siitä off-topicista.
Here is something many investors would have found difficult to believe during March’s stomach-churning selloff: 2020 would turn out to be a stellar year for the stock market.
Markets Don’t Perfectly Reflect the Economy
When stocks bottomed March 23 and began to race higher, many ob-servers were perplexed. Coronavirus cases were surging. Restaurants, stores and theaters went dark and millions of Americans queued up outside of career centers to apply for unemploy-ment benefits. How could the market be doing so well when the world seemed to be doing so badly?
It Pays Not to Try to Time the Markets
With both the pandemic and the financial crisis, those who sold on bad news and waited for the economy to recover to get back into the market would have missed out on the bulk of stocks’ upside. As emotionally harrowing as sizable selloffs may be, history shows that the vast majority of investors are better off not trying to hop in and out of the market.
Forecasts Are Just Forecasts
This time last year, Wall Street’s top strategists identified the biggest risk to the markets as deterio-rating trade relations between the U.S. and China. Trade all but fell off the radar for many money managers in 2020, quickly replaced by concerns about the coronavirus pandemic and the ensuing economic shutdown.
The Tech Trade Is Only Getting Bigger
Investors predicting value would finally unseat growth were proved wrong yet again.
2020 was the year elec-tric-car maker Tesla Inc. became the most valuable auto maker in the world and Airbnb made its debut on the public mar-ket with a valuation greater than that of Marriott International Inc., Hilton Worldwide Holdings Inc. and Hyatt Hotels Corp. combined. It also was the year when many technology compa-nies disproportionately benefited from a pan-demic that has forced individuals to spend more time at home and online. Zoom Video Communica-tions Inc. rose 396% for the year, roughly 24 times the S&P 500’s gain. Online retailer Etsy Inc. added 302% while PayPal Hold-ings Inc. climbed 117%.
To be sure, an investor fixated on growth might have missed out on a number of cheaper, more “old-school” stocks that benefited from the pan-demic, such as Clorox Co. or Domino’s Pizza Inc. Money managers who are overwhelmingly concen-trated in growth stocks also have had the disad-vantage of being hit particularly hard during recent market reversals, like in November when Pfizer Inc. released promising news about its Covid-19 vaccine. Stocks including Zoom and Peloton Interactive had one of their worst days of the year Nov. 9, logging double-digit percentage declines, although they quickly made up ground in the weeks that fol-lowed.
Minkäslaisia ajatuksia porukalla noihin Georgian senaatinvaaleihin tiistaina? Oma käsitys, että todennäköisempää, ettei demokraatit saa kahta paikkaa, jolloin republikaaneille jää sinne sitten enemmistö. Jos näin tosiaan käy, niin ei uskoakseni heilauta markkinoita mihinkään. Jos taas demokraatit saisi nuo molemmat paikat, niin se olisi yllätys ja aiheuttaisi ainakin voimakasta sektorirotaatiota (FAAMG alas verojen nousun pelossa, green-infra ylös, kulta ja bitcoin ylös)?
Aika vähän on ollut juttua noista Georgian senaatinvaaleista ja niiden vaikutuksesta pörssiin (johtuneeko lomakaudesta sekin?). Eikös tämä ollut kuitenkin se yksi iso teema presidentinvaalien yhteydessä, millä ainakin silloin perusteltiin, että markkina reagoi positiivisesti vaikka Biden tuli valituksi koska ei tullut "blue sweep"iä, mutta nythän sellainen voi edelleen olla huomenna tulossa?
Tietty nyt alkuvuodesta on voittojen kotiutusta meneillään loppuvuoden kovimmista nousijoista, mutta kyllä moni robinhooderi taitaa heijata itseään tällä hetkellä tippa linssissä
On otettava huomioon, että vaikka Microsoftin kurssi on noistakin ajoista nyt noussut, niin välissä on 20 vuotta joiden aikana myös Microsoft on muuttunut paljonkin. Ja muutos on sisältänyt riskejä. Noh, se siitä off-topicista.