Minun PE-luvut ovat tämän hetkiset. En niin anna arvoa forward pe-luvuille, koska aina riittävän pitkälle tulevaisuuteen mentäessä arvostuskertoimet saadaan alas, jotta nykyistä markkinaa voidaan pitää järkevänä. Ja nuo forward-tasot ovat myöskin älyttömiä, joten vain alleviivaa markkinan kalleutta…
Pörssien nousua perusteellaan paljon nollakorkoympäristöllä, mutta nollakorot meillä ovat olleet jo vuosia. Kysymyksen muodossa: pitäisikö pörssien nousta ikuisesti sen takia, että korot ovat nollassa. Tämä on ollut ajuri, mutta se katalysti on nyt käytetty loppuun.
Siis katsoit viime vuoden (2020) P/E-lukuja kun eletään kuitenkin 01/2021? En kyllä tuossakaan näe järkeä. Ymmärrän kyllä että ei kannata liikaa tuijottaa vain vuosien 2022-2024 eteenpäin katsovia P/E-lukuja mutta voimakkaasti kasvavien firmojen kohdalla on vielä typerämpää katsoa edellisen vuoden lukuja.
Esim. Harvian P/E 24 (2021) on kireähkö, mutta ei tuo nyt NIIN hirveä ole, kuitenkin kasvua on luvassa jatkosaskin ja brändi elää ja voi loistavasti. Samoin Digian 13.6 on “hieman” eri asia kuin 24.
Mutta pointti säilyy kyllä samana. Paikoitellen arvostukset ovat ihan liikaa etukenossa.
Jos et katsonut vanhoilla 2020 luvuilla ja 2021 luvun ennusteet eivät kelpaa, niin mitkä ihme on nämä “tämän hetkiset P/E-luvut”? Minkä vuoden E on kyseessä?
Aika vähän on kyllä lappua tarjolla klassiselle arvosijoittajalle. Tuosta jos ottaa talteen jollain tavalla laadukkaat laadukkaat ei-käänneyhtiöt ja vähän rajoittaa riskisektorien painoa esim salkkuun niin eipä tuonne kovin paljoa jää.
Jos tulisi tehtäväksi rakentaa kohtuu turvallinen hyvän tulostuoton salkku niin poimisin sinne jotain seuraavaa (valinnoissa varmaan painottuu minulle tutut firmat):
Sievi
Incap
YIT
Citycon
Aktia
Tieto (fwd PE 12,12)
Sampo (fwd PE 13,17)
Tähänkin piti laajentaa PE:tä vähän ylemmäs että saatiin järkevä sektorihajautus / defensiiviset (Sammon vakuutusbisnes ja Tieto IT-infratoimittajana) mukaan. Sammon voisi ehkä vaihtaa Taaleriin mutta se ei ole minulle niin tuttu.
Tuolla salkulla ensi vuoden PE olisi 11,59 eli tulostuotto 8,6%. Ei mikään super hyvä kun kuitenkin tuolla en riskiäkin mukana. Laskisin Incapin, YIT:n ja Aktian sellaisiksi jotka saattaisivat tehdä esim nollatuloksen jonain seuraavasta kymmenestä vuodesta. Muillakin tulos voi hyvin niiata huonoina vuosina näin laskien toteutunutta tulostuottoa.
Helsingin fwd PE on myös korkeimmilla tasoilla sitten IT-kuplan.
Jos nyt jotain “hyvää” niin talous ei näytä olevan ylikuumenemistilanteessa. Yrityksien katteet eivät ole nousseet kohtuuttomasti. PE voisi siis tulevina vuosina palautua pelkästään parempien katteiden kautta.
Fwd PE graafia (tosin saksan indeksiin) muistan katsoneeni kevään alimpana päivänä koronakriisissä. PE oli tuolloin historiallisesti katsoen todella alhaalla, mutta jätin ostot kuitenkin tekemättä kun pahoissa kriiseissä oltiin käyty hetkellisesti usein vielä sitäkin alemmilla arvostustasoilla ja ajattelin paniikin vielä jatkuvan. Pudotus oli myös ollut niin nopeaa että ajattelin analyytikkojen tulosennusteiden tulevan vähän jäljessä. No historia ei toista itseään ja kurssit lähtivätkin sitten kuin hauki rannasta ja parhaat ostopaikat lähes kymmeneen vuoteen menivät siinä .
Sopisi ehkä jonnekin arvosijoittajaketjuun mutta menkööt nyt samaan putkeen:
Arvostustasoltaan kokonaisuudessaan laskeneita markkinoita on myös muutama
Kehittyneiden talouksien listalta UK:n markkina on nyt kaikkein edullisin. Fwd PE on vain 14,2. Tulossa on tietysti Brexit, mutta luulisi myös tulosennusteiden diskonttaavan sitä. Briteista voisi siis varsinkin osakepoimija löytää jotain mielenkiintoista kohtuuhintaan.
(EM) Turkki on nyt historiallisesti kohtuu matalalla. PE vain 6,8. Myös valuuttakurssi saattaa palkita sijoittajaa.
EM skenestä löytyy myös joitain muita maita joiden arvostus on joko laskenut ja joukko sellaisia, joiden PE on pysynyt samana kuin aiemminkin. Monelle varmaan löytyy joku järkevä peruste, mutta varmaan tuolta voisi löytyä jotain mielenkiintoista jos jaksaa penkoa.
Viittaan Granthamin viikon vanhaan tekstiin josta täälläkin on puhuttu. Siinä hän heittää ilmoille kaikille tutun ajatuksen, että markkinat yleensä alkavat laskea hyvien uutisten aikaan kun mitään akuutteja ongelmia ei ole. Tässä tekstissä Grantham ehdotti, että kevään aikana tapahtuvat koronarokotukset voisivat olla tällainen tilanne.
Itse kuitenkin mietin, että voisiko demokraattipresidentti olla se kortti, joka on nyt katsottu? Tämä kuulostaa vähän pilkunviilaamiselta koska nämä kaksi tapahtumaa todenäköisesti ovat vain muutaman kuukauden etäisyydellä toisistaan, mutta eikö rahoitusmarkkinat yleensä ennakoi aika hyvin tulevaisuutta? Buy the rumour, sell the news? Nyt alkaa se arkinen tylsä todellisuus, johon on jo hinnoiteltu toinen tukipaketti, maahantulemisen helpottaminen ja uusiutuvan energian tukeminen.
Todennäköisesti korjausliike tulee sitä jyrkempänä, mitä enemmän siihen menee aikaa.
Jotkut veikkaavat alamäen alkua hokemalla joka viikko - tietenkin joskus se tapahtuu.
Itse kannatan ajatusmallia, jossa pörssien alamäelle ajurina on korkojen nousu, johon liittyy laaja voittojen kotiuttaminen ja niiden merkittävä sijoittaminen turvallisina pidettyihin velkapapereihin.
Tuskin olet (tai luulet olevasi) ainoita ketkä näin olettavat tai pitävät tätä ainakin yhtenä vaihtoehtona. Niin miksei tätä inflaation/korkojen nousua frontattaisi hyvin vahvasti?
Ja jos “tiedät” että nyt ne korot alkavat nousta, niin miksi sijoittaisit velkapapereihin? Eikö niiden arvo romahda yhtälailla osakkeiden kanssa?
Periaatteessa olet oikeassa, jos olet hankkinut jo valmiiksi velkapapereita ja korot nousevat tai laskevat, niin korkojen noustessa matalan koron velan arvo laskee. Vastaavasti korkojen laskiessa tunnetusti tilanne on velkapaperin arvon nousu.
Siis, ajatuksena on ostaa päivän kurssiin (korkojen noustessa matalakorkoista, esim. Saksan tai USA:n velkapaperia alle nimelliasrvon) ja siten allokoida osa osakkeiden ylipainosta matalalle riskille.
Käsittääkseni tätä suursijoittajat tekevät katsoessaan tilanteen niin vaativan. Luonnollisesti tuolloin paine osakkeiden hintojen laskuun kasvaa suursijoittajien siirtäessä merkittäviä määriä varoja pois osakkeista (osakkeet alipainoon).
Omaan makuun tuo eteenpäin katsova S&P 500 indeksin P/E-luku tuntuu aika hapokkaalta. Indeksitasolla P/E-luku kuvastaa kuitenkin aika hyvin sijoittajien hyväksymää keskimääräistä vuosittaista tuotto-odotusta. 25 vuoden keskiarvo 16,56 kuvastaa karkeasti 6% tuotto-odotusta (1/16,56=0,060). Eteenpäin katsova P/E, joka perustuu ennusteisiin (jotka käsittääkseni yleensä on hieman yläkanttiin), on tällä hetkellä noin 22, josta saadaan tämän hetken tuotto-odotukseksi noin 4,5% (1/22=0,454).
S&P 500 Total Return -indeksin forward P/E-luvulla odotettu tuotto-odotus seuraavaksi viideksi vuodeksi on negatiivinen. Ennuste siis on, että seuraavan viiden vuoden aikana S&P 500 -indeksiin sijoittava päätyy tappiolle osingot mukaan laskettuna.
Itse tein happotestin omille sijoituksilleni ja laskeskelin karkean EPS arvion 5 vuoden päähän jokaiselle yritykselle. Voi olla, että omat laskuni ovat täysin epärealistisia, mutta sain kuitenkin reilusti positiivisen tuotto-odotuksen 5 vuoden päähän salkulleni, vaikka käytin keskiarvona P/E-lukua 15.
Päädyin siihen tulokseen, että en lähde myymään osakkeita. Jos kertoimet vielä reilusti venyy, niin saatan harkita joidenkin osakkeiden myyntiä. Nyt on hyvä rauhassa seurata tilanteen kehitystä ja hillitä suurimpia ostohimoja.
Grantham kirjoitti äskettäin että näkee eniten potentiaalia kehittyvissä ja arvossa. Allaoleva osoittaisi että viisas raha on kuitenkin kehittyviin jo tovin virrannut.
Tämä jäi mietityttämään. Eikö pörssit romahda kun tuulettimeen lentää puskista tulevaa kakkaa eikä sellaista minkä oletetaan ottavan lähiaikoina tuulettimen lapoihin. Eli siis ajatuksena miksi pörssit dyykkaisivat korkojen noususta, kun nyt sille inflaatiolle ja korkojen nousulle on ihan varteenotettavia odotuksia markkinoilla? Toki koronnousu odotuksia kasvaessa kai tuota voidaan kursseista havaita myös vähitellen ilman mitään romahduksia.
Kun katsoo noita isoimpia teknologia osakkeita niin niiden kehitys on ollut joko vaakalentoa tai jopa kunnon turpaan ottoa syyskuun jälkeen. Facebook on ottanut esim nokkaan tuona aikana vajaat -17% ja vastaavasti korkojen nousua vesikielellä odottava SP500 finanssisektori on tuona aikana keulinut rapiat 21%.
Mitä sitten? Lähinnä itselleni tuli ajatus mitä yritän pyöritellä, että onko noista jo nähtävissä jonkinlaista mahdollista korkojen nousun fronttaamista? Kuitenkin Facebookinkin tulosennusteita on mennelle ja kuluvalle vuodelle vedetty tässä viime vuoden viimeisellä kvartaalilla edelleen ylöspäin, joten ei siellä analyytikot tuloksesta ole huolissaan.
Tietenkin sitten tullaan siihen, että hypen perässä juoksijat, merkittävä osa rahastosijoittajista ja etf-sijoittajista tuskin ovat korvaansa lopsauttaneet jollekin diskonttokoron nousun aiheuttamalle kertoimien laskun mahdollisuudelle varsinkaan, kun ollaan päästy niin hyvien tuottojen makuun. Onko väärin sanoa että eivät välttämättä edes ymmärrä asiaa? Miksi se sitten voisi olla merkittävää, jos näille korkojen nousun vaikutus pääsee tulemaan puskista? Voisiko tämä joukko jatkaa sen kuuluisan “v*tun dipin” ostamista kunnes tulee se aika, kun ei ole enää millä ostaa ja vääjäämätön paniikki iskee, kun ne kurssit eivät tällä kertaa korjanneetkaan. Tuo taas voinee aiheuttaa paskamaisen oravanpyörän missä kotiutetaan se mitä kotiutettavissa on mikä taas pakottaa rahastonhoitajat ja etf:t dumppaamaan markkinalle lisää lappua hinnasta viis mikä vuorostaan lisää myyntilaidalle tunkua koko ajan lisää ja näin lumipallo on valmis vuorelta suuntaamaan kohti laaksonpohjaa. Varsinkin jos “viisas raha” on jo hyvän aikaa sitten tajunnut, että kohonneet arvostukset eivät ole kestävällä pohjalla korkojen noustessa ja heidän käsi on ottamassa markkinasta koppia alempaa.
Tässäpä vähän omia “uhkakuvia” tulevalle pörssikehitykselle. Mainittakoot etten kovin kovasti ole ehtinyt vielä omia ajatuksia itsekään pureskella ja koska iski laiskuus niin ajattelin pyöritellä ne sanoiksi tänne. Täällä on monta minua fiksumpaa kirjoittajaa jotka saattavat selkeyttää tästä innostuneena omatkin ajatukseni.
Kai se pitäisi alkaa reagoimaan siinä vaiheessa kun koronnosto ennusteet lähtevät nousemaan, vaikkei itse korot olisi sen koommin noussut (vaikka saattaa ennusteiden mukana nousta?)
Ja kai ongelmana on se, että korkojen oletetaan olevan seuraavat 15 vuotta nollissa, mutta kaikki tietää että niiden “yllättävä” nousu olisi katastrofaalista kursseille.
Niin en tiedä mihin asti korkotuotot voisivat nousta ilman ohjauskoron nostoa. Periaatteessa mihin vain, mutta käytäntö saattaa olla toisenlainen. Korkotuotothan markkinaa kiinnostaa ei sinänsä velkapaperin korko.
Katson siis tämän hetken PE-lukuja, niitä samoja jotka ovat esim Kauppalehden sivuilla esillä. Eivät ole mitään viime vuoden lukuja.
.
