What do our results mean for central bank policy? Among other things, they highlight a difficult trade-off (Haldane (2017)). Lower rates boost aggregate demand and raise employment and investment in the short run. But the higher prevalence of zombies they leave behind misallocate resources and weigh on productivity growth. Should this effect be strong enough to reduce growth, it could even depress interest rates further. Our study cannot answer this question. We leave the exploration of this trade-off to future research.
Zombiyritykset kertoo vain talouden vakaudesta. Vakaushan on sitä, mitä keskuspankit haluavat. Samaan perustuu kommunisminen ajattelu, jota esim Neuvostoliitossa harjotettiin hyvällä menestyksellä.
Hienoa muuten tää YK:n ilmastokokous. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin siellä halutaan vähentää turhaa kulutusta ja sitä kautta vähentää päästöjä. Mutta jos rahapolitiikka toimii ja keskuspankit ajaa jatkuvaa vahvaa talouskasvua, niin silloin rahapolitiikka tuhoaa suuren osan tehdyistä poliittisista päätöksistä.
Keskuspankit ajaa tilanteeseen, jossa päästöjä voidaan vähentää vain teknologisin keinoin. Kulutusta ei voida merkittävästi vähentää. Yksilön tekemät vastuulliset ratkaisut kulutuksen vähentämisesti neutralisoidaan keskuspankin löysällä rahapolitiikalla. Joku muu kyllä kuluttaa puolesta, jos ilmastotietoiset haluu vähentää omaa kulutustaan. Keskuspankkien taloustavotteiden vuoksi kulutusvalinnat ovat lähellä nollasummapeliä. Ainut asia, joka voi tilanteen merkittävissä määrin ratkaista, jos keskuspankit jatkaa nykymenolla, on kattava kansainvälinen sopimus ja siihen tuskin päästään.
Itse asiassa negatiiviset korot voivat myös toimia eri tavalla (ehkä?). Jos vanhan rahan tuotto-odotukset laskevat, niin ainut tapa tehdä raha voi olla joko todellinen työnteko tai sitten jos keksitään jotain ihan uutta. Toisaalta negatiiviset tai nollakorot voivat olla myös varsin kommunistinen tilanne, jossa ns zombiyritykset pärjäävät ja kaikille annetaan rahaa vaikka todellista substanssia ei vältämättä ole.
Saksalaiset saa maistaa vientitalouden huonoja puolia Kiinan hidastuessa. Samoin meillä Kiinan imussa ratsastaneet firmat kannattanee pitää suurennuslasin alla…
Onpa kyllä edelleen jännä tilanne. Mittarit näyttää vähän pessimistisiltä, mutta toisaalta sako Trumpmaister eläimelliset henget liikkeelle kun truuttaa TRADE DEAL twitteriin?
Veronpalautuksia vielä joulukuussa tulossa. Pitäisikö säästää siis käteistä ensi vuoden puolelle kun kerran osakesäästötilikin tulee…
Osakeshoppailu on vaan niin kivaa että käteinen polttaa aina tilillä.
Hei! Minulla on seuraavanlainen pohdinta ja kysymys meneillään, kun yritän täällä hahmotella isompaa kuvaa. Eli korjatkaa pliis heti ja kaikki virheet (?), kun en mitään kokemusta vielä omaa
Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjan aukeamalla 180-181 on hyviä? kysymyksiä talouden ja pörssien tilasta esittää itselleen, että onko nyt oikea aika ostaa pörssiosakkeita ylipäänsä. Moneen niistä pystyy tällä hetkellä? vastaamaan kyllä.
Itsellä on nyt suurennuslasin alla: “Onko pörssin yleisindeksi ollut laskussa ainakin puoli vuotta? Yhdysvalloissa keskimääräisen laskun (25% tai enemmän) pituus on ollut 15 kk:tta vaihdellen puolesta vuodesta neljään vuoteen.” Itse katson Helsingin pörssiä, koska salkussa on kotimaista. Vai pitäisikö kuitenkin katsoa maailman pörssiä?
Nappasin kuvan NN:stä ja löysin viime vuoden puolelta Helsingin pörssin huipuksi? tuon 10433,91 pistettä. Siitä kun vetää viivan tähän päivään, niin voi kai tulkita pörssin olleen laskussa nyt yli vuoden jo? Eikö lasku lopu vasta uuteen huippuun? No nyt kun Saarion kysymys vaatii vähintään 25%:n laskun, niin huipusta olisi minun matematiikalla laskettava 7825,43 pisteeseen? Tämän hetkisestä tilanteesta tuohon pistemäärään voisi päästä n. 3kk:ssa, jos esim. viime vuoden lopun alamäki toistuisi.
Miten näette tuollaisen skenaarion todennäköisyyden ja ollaanko noissa pisteissä jo mahdollisesti taantumassa tai jopa syvemmällä? Silloin kai ainakin olisi hyvä olla paljon käteistä salkussa ja iskeä kiinni kun kaikki on synkkää? Ja kuka muka jaksaa olla useita kuukausia tekemättä kauppaa?!! (Varmaan ne, jotka vaurastuvat…)
Haukat lentävät pesästä EKP:ssa. Sama ilmiö tapahtui viimeksi, kun elvytys alkoi velkakriisin aikoihin. Tuolloin Bundesbankin pääjohtaja ja saksalainen johtokunnan jäsen erosivat. Se tiesi ainakin eurolle alamäkeä.
Tavallaan toimiikin päinvastoin. Alhanen korkotaso passivoi ihmisiä tekemään töitä. Varsinkin tilanteissa, joissa tulotaso ylittää vain vähän tuilla elämisen elintason. Jos asuntojen hinnat nousevat säästävälle duunarille liian korkeaksi, niin kannusteet työntekoon eivät ole kummoiset. Erityisesti toi koskee alhasen tulotason ammateissa työskenteleviä. Työllä rikastuminen on tehty entistä mahdottomammaksi. Niin kauan kuin korkotaso on laskeva, niin ongelmat vain pahenevat.
Nykynen nousukausi on syntynyt pitkälti taloussyklien takia eikä niinkään korkotason (joskin sekin tietysti avittanut nousua). Samalla tavalla oltaisiin varmasti noustu korkeampien kokrotasojen aikana, mutta tie olisi ollut vain kivisempi. Ei markkinatalous nyt niin pielessä ole, etteikö se 10 vuodessa korjaisi ongelmia.
Euroalueella työn tuottavuuden kehittyminen tyssäsi finanssikriisiin. Jos se ei ole löysän rahapolitiikan ansiota niin minkä? Työn tuottavuudenhan pitäisi jopa nousta, jos työtätekevien määrä vähenee, mutta niinkään ei käynyt. Työn tuottavuuden kehitys on kadonnut, kun yritysten ei enää tarvitse välittää tuottavuuden nostosta, koska rahalla saa kasvatettua tuotantovolyymia. Lyhyellä tähtäimellä se tulee edullisemmaksi kuin panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Jos nyt elvytetään asuntojen hinnat kovaan kuplaan ja valuutat vedetään roskiksesta alas, niin siirryn työttömäksi Rinteen hallituksen hellään huomaan.
Tässä viel Yardenilta kuva (tuo huomioviiva ja -ympyrä omia videolta), miten yleensä konsensusennusteet ovat kehittyneet vuosien saatossa. Kuten näkyy, pääsääntöisesti ne laskevat vuoden edetessä:
Mielenkiintoista nähdä Q3:sen jälkeen lähteekö tuo ympyröity 2020 ennuste laskemaan. Toki jos joidenkin odottama 2020 H2 rebound tapahtuu niin tuo voi lähteä nousuunkin… Meillähän esim. Erkki Vesola on varoitellut pidemmän aikaa, että konepajoissa konsensus on liian optimistinen. Markkina osaa sen jo lukea, koska P/E:t niin alhaalla, mutta ennusteiden lisälasku veisi pohjaa myös kurssinousun aineksilta.
(Varmaan ne, jotka vaurastuvat…)
