Kun SP500 on noussut ensimmäiset 100 pörssipäivää >8 %, on se enteillyt ainakin yleensä (1987 koputtaa puuta) hyvää loppuvuotta osakkeille. SP500 on keskimäärin noussut sellaisena vuotena 25 %.
Loistokiitokset! Turhan usein pörssistä keskustellaan ikään kuin pörssi löytyisi vain Yhdysvalloista.
Olen muuten minäkin pannut merkille, että All World ETF (VWCE) on ollut viime aikoina kovin vihreä. Mutta matkaa huipulle on vielä:
Olisi kiva päästä porautumaan tämän taakse ja selvittää, mitkä maat/maanosat selittävät tämän käytöstä. En vain ole keksinyt miten. Kiitos Verneri kun vähän avasit
(Mainittakoon että en katso videoita. Nämä “poiminnat” ovat kovin hyödyllisiä itsessäänkin.)
Nyt kun foorumikommenttien perusteella monet lopettavat osakesijoittamisen turtuneena paikallaan polkeviin tai laskeviin kursseihin, en malta olla nostamatta tänne taas härkäkommentteja.
Ei ehkä Vartin aktiivikatsojille kamalasti uutta mutta hyviä nostoja tuloskaudesta ja trendin kääntymisestä (enemmän TA-poppahenkilöjuttuja).
Fedin Waller vielä varovainen sanoissaan korkojen nostojen päättymisestä. Jos oikein vilkaisin niin tällä hetkellä konsensus odottaa 25 bps nostoa 34% todennäköisyydellä ja taukoa 66% todennäköisyydellä kolmen viikon päästä pidettävässä kokouksessa.
Nuo odotukset ovat nousseet tässä viimeisen parin viikon aikana, vielä hetki sitten odotukset uusille nostoille olivat lähellä nollaa ja laskua koroissa H2 aikana pidettiin myös varmana. Nyt markkina ei hinnoittele enää juurikaan laskujakaan koroissa H2 joten nähdäkseni talouskuva nähdään kirkkaampana taas kuin aiemmin ja se odotettu taantuma ei näytä vieläkään saapuvan. Kenties se saapuu vasta sitten kun konsensus on vakuuttunut että ei tässä mitään taantumaa ole tulossakaan ja kääntyy karhusta bulliksi
Uusi Traders’ club tässä kesken, mutta nostatti karvoja pystyyn keskustelu alla olevasta kuvajaasta. Olen koko ajan miettinyt, miltä tämä tulee näyttämään syksystä / loppuvuodesta. Heinäkuun lopussa on läjä tarkistuksia tulossa asuntolainojen osalta.
Hetkellisesti kyllä riman luulisi pitävän, mutta en nää muita vaihtoehtoja kuin “kulissien sulavan” monelta. Kuulee tutuilta, kavereilta, sukulaisilta tai työkavereilta, niin kyllä on pelon sekaiset tunteet korontarkistuksiin.
Blumman Authersilla oli hyvä katsaus tuoreessa mailissa velkakattoon ja miten markkina pysyi suht rauhallisena 2011, rysähtäen nopeasti 20 % kun draama yltyi.
En lähde arvailemaan miten loppuvuosi kehittyy, mutta luottaisin enemmän dataan kuin oman kuplan kokemuksiin. Liittyen asuntolainoihin ja korkojen nousun vaikutukseen keskutelusta unohtuu minusta usein muutama tärkeä pointti. Asuntolainaa ei ensinnäkään ole kuin kolmanneksella kotitalouksista ja näistä lainoista oli muistaakseni noin kolmannes kiinteällä korolla. Keskimääräinen asuntovelka oli n. 110k€. Ei tuon keskimääräisen suuruisissa lainoissa reilun neljän prosentinkaan korko ole ihan mahdoton lisäkulu minusta.
Ehkä tuo Jukan näyttämä graafi kertoo siitä, että inflaation ja korkojen nousu ei välttämättä ole vaikuttunut niin pahasti kotitalouksien taloustilanteeseen kuin uutisia seuraamalla voisi luulla. Se voi myös kertoa siitä, että mahdollinen kuluista säästäminen tapahtuu muualta kuin rahastoihin sijoittamisesta.Tai sitten käyrä saattaa sukeltaa loppuvuodesta. Aika näyttää.
Ei pelkät asuntolainat ole asian juju. Auto- ja kulutuslainat, ruokakori yms on.
Se sanottakoon ylipäätään rahastojen nettomerkintöjen osalta, että pienituloiset / tiukimmille rahallisesti joutuvat, tuskin tuossa tilastossa näyttävät suurta osaa.
Odotukset Fedin ohjauskoron tasosta ovat muuttuneet rajusti. Nyt koron odotetaan olevan nykyisellä 5 % tasolla vielä vuoden lopussa. Tässä välissä pidetään yhtä nostoakin todennäköisenä.
Samaan aikaan osakemarkkinoilla Nasdaq teki tänään uuden huipun tälle vuodelle.
Osa karhuista perusteli omaa negatiivista näkemystä osakemarkkinoista mm. ylioptimistisilla koronlaskuodotuksilla. Nyt kun tuo uudelleenhinnoittelu on tapahtunut, osakkeet eivät indeksitasolla oikeastaan reagoineet tähän muutokseen.
Tämä ostovoiman kyykkääminen voisi omalta osaltaan selittää miksi hesan indeksi mörnii samalla kun jenkeissä on paljon pirteämpää. Se kun vaikuttaa sekä monien firmojen tuleviin tuloksiin että kuluttajien löysään rahaan jonka voisi markkinoille sijoittaa.
