OP:n Seniorimarkkinaekonomisti Hännikäinen, OPxSijoittamisen päällikkö Rajala ja Sijoitusratkaisujen asiantuntija Hakala keskustelivat alkuvuodesta 2023. Kesto noin 7,5 minuuttia. 
Ensimmäinen vuosipuolisko alkaa olla paketissa ja siksi onkin hyvä hetki kurkata, mitä kaikkea talousrintamalla on oikein tapahtunut. Istuimme yhdessä seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen kanssa alas puimaan vauhdikasta H1:stä ja suuntasimme myös katseet loppuvuoteen 2023.
Näihin ei kannata liikaa huomiota antaa. Velkavetoiseen talouteen kuuluu kiinteänä osana että kohtuu iso osa lainanottajista ei selviydy veloistaan. Se kertoo että lainavipu on maksimissa käytössä(=Talouden tuotto maksimissa), mutta ei liian isona kuten Subrimessa hetken aikaa oli. Suomessakin on ollut jo kohta 10 vuotta 450 000 luottotiedotonta, nuorista miehistä keskimäärin joka kolmas, eikä se ole vaikuttanut oikeastaan mihinkään.
Hauska kuriositeetti blummalta, miten taantumista on tullut paljon harvinaisempia ainakin Yhdysvalloissa. Toisaalta talous (etenkin Suomessa) on tempoillut kriisistä toiseen, joten en vetäisi tästä suoraan tuota kuvatekstin johtopäätöstä, että nykysijoittajille olisi jotenkin vähemmän taantuma- ja kriisi kokemusta.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli aiheena korot ja inflaatiokin. Ei maksumuuria.
Rahamaailma on hiljalleen siirtymässä uuteen vaiheeseen. Inflaatioton rahan tuputuksen nollakorkomaailma loppui jo pari vuotta sitten. Nyt näyttäisi päättyvän inflaation äkkispurttauksen ja korkojen kovan nousun aika. Se olisi helpotus kuluttajalle.
Total short interest in the U.S. market topped $1 trillion this month, hitting the highest level since April 2022, according to data from S3 Partners.
@Marianne_Palmu jää lomille ja näihin makrokatsauksiin tulee tauko, mutta ne jatkuvat taas elokuussa. Mukavaa lomaa Marianne!
Tässä on Mariannen viimeinen kirjoitus ennen lomille lähtöä.
Handelsbankenin viimeinen aamupala ennen kesätaukoa. Havaintoja markkinoilta.
Tähän perään kevätkauden viimeinen Vartti. 
Jos jollekin on vielä epäselvää, pörssit pohjasivat syksyllä samalla kun korot tekivät huippunsa. Mikäli jos kun inflaatio pysyy hanskassa (korkealla, mutta ei yllätä enää ilkeästi yläspäin) ja korot ei nouse merkittävästi lisää, status quo tuntuu maistuvan sijoittajille.
Huom. myös likviditeettitilanne alkoi kääntymään syksyllä, mikä ohjaa pörssiä vahvasti.
Inflaatio ei ole heti painumassa 2 %:iin vahvan työmarkkinan ja palkkakehityksen ansiosta. Sijoittajana seuraan itse työmarkkinaa ja palkkoja etsien merkkejä jäähtymisestä. Siitä onkin pieniä vihjeitä, mutta meno on edelleen kuuma.
Ja jos homma toisaalta jäähtyy liikaa, saamme ressata taas taantumasta.
Ohjauskorkojen kehitys kätkee sisälleen myös toisenlaisen tarinan. Yhdysvalloissa eletään kultakutrimaisessa optimiympäristössä osakkeille, Eurooppa flirttailee stagflaation kanssa ja toisaalta Kiina, missä korot laskevat, mörnii deflaation rajamailla. 
Buffett-indikaattori sanoisi, että globaalisti pörssit alkavat olemaan hieman kireästi arvostettuja mutta tietysti tässä painaa eniten Yhdysvaltojen haipakampi meininki. Muualla osakkeita voisi kuvailla pääsääntöisesti edullisiksi. Kuvaajassa kaikkien maailman osakkeiden markkina-arvo ja nostin muutamaan kohtaan suhteen silloiseen BKT:hen. Nyt suhde on 107 %.
Allokaatio Yhdysvalloissa… Osakkeita voisi kuvailla melko suosituksi omaisuusluokaksi, vaikka noilta kuplatasoilta 2000 ja 2021 on pakiteltukin vähän.
Ylen juttu siitä, miten Suomen Pankki kertoo mm. inflaation hidastuvan jo tänä vuonna reippaasti.
Suomen Pankin mukaan rahapolitiikan kiristäminen alkaa vähitellen jo purra. Ennusteen mukaan inflaatio vaimeneekin ensi vuonna peräti 1,3 prosenttiin. Energian hintojen lasku avittaa inflaation hidastumista selvästi jo tänä vuonna, ennusteessa arvioidaan.
Tuosta vielä linkki alkuperäiseen ennustetekstiin.
Muutamia nostoja:
"Talouskasvua tukevat lähineljänneksinä vahvat työmarkkinat ja paraneva reaalinen ostovoima, maltillistuneet energian hinnat, epävarmuuden hälveneminen sekä tarjonnan pullonkaulojen helpottuminen. "
Ennuste näyttää pohjaavan pitkälti oletukseen hyvästä työmarkkinasta. Työmarkkina kieltämättä on ollut erityisen jopa oudon vahva, joka johtuu osittain kroonisesta työvoimapulasta. Toivottavasti rakennusteollisuudessa nähty dippi ei leviä koko talouteen. Suomessa suurin osa asuntolainoista on vaihtuva korkoisia toisin kuin Euroopassa, joten rahoitusolojen kiristäminen osuu erityisesti suomalaiseen kuluttajaan.
“Inflaatio alkaa hidastua, mutta se ei arvioiden mukaan hidastu vieläkään toivotusti.”
Ilmeisesti taustalla on pohjainflaatio, joka on “tahmeaa”. Tällaiset lausunnot kielivät tulevista koronnostoista. Inflaatiolukuja tarkastellessa kannattaa muistaa ns. pohjavaikutus eli se, että kun tämän kuun inflaatiolukuja verrataan viime vuoden saman kuukauden lukuihin, jolloin hintataso oli jo selkeästi korkeampi, niin se antaa hieman vääristyneen kuvan. Toisin sanoen iso osa inflaation nyt nähdystä “heikkenemisestä” johtuu tietyllä tapaa vertailukaudesta, vaikka esim. palveluissa ja palkoissa inflaatio jyllää edelleen.
“Työn kysyntää tukevat alentuneet reaalipalkat ja yritysten kertyneet puskurit.”
Kertyneet puskurit viittaavat voittoihin, joista Suomen Pankilta näyttää myös tulleen analyysia.
Uutta Hussmania juhannusviikon ratoksi:
Asuntomarkkina Yhdysvalloissa näyttää todellakin tasoittuvan. Sehän oli valtava jarru BKT::lle useita kvartaaleja.
Saa tosin nähdä, miten sitten inflaation käy.
https://twitter.com/BobEUnlimited/status/1671128680691630081
Kannattaa lukea koko ketju, laitetaan ensimmäinen kuvana maistiaiseksi.
OP:n strategi Jussi Hyöty kertoi ajatuksiaan ajankohtaisista aiheista.
OP:n Konkaristrategin viikkokatsauksissa pureudutaan syvemmin sijoitusmarkkinaan vaikuttaviin tapahtumiin kansainvälisesti. Äänessä on OP Varainhoidon strategi ja salkunhoitaja Jussi Hyöty.
VIIKKO 25: FED ja EKP nostivat inflaatioennusteitaan, taantuma vältetään
1. Onko inflaatio matkalla 2 % tavoitteeseen? 2. 7:41 FED: Inflaatio on hidastunut odotuksia hitaammin - paussi? 3. 13:56 EKP: Inflaatioennustetta 2023 nostettiin 4,6 % -5,1 %
Keskuspankkien kasvuennusteet ovat (USA/EA): 2023 1,0/0,9 % ja 2024 1,1/1,5 %. Ero ohjauskorkoennusteissa on pyöristäen 2 %-yksikköä (FED 6 % - EKP 4 %). Euroopan inflaatio on nopeampaa ja kasvuennuste on korkeampi, mutta ohjauskorkoennuste on matalampi kuin Yhdysvalloissa.
FED pitää ennakoidun tauon koron nostoissa, mutta ennustaa nostavansa korkoa aikaisempaa arviota enemmän 5,6 %:iin (ed. 5,1). Maaliskuun pankkikriisi on lähes pois pyyhitty ennusteista. Powellin mukaan inflaatio on yllättävän sitkeää ja työmarkkinat ovat vahvat. Pohjahintainflaation hidastamisessa on edistytty vain vähän, mutta silti pidetään paussi. Korkoennusteet ovat jälleen matkalla kiristävään suuntaan – seuraavaksi yli 6 %:n?
EKP:n uudet ennusteet 23/24/25 ovat seuraavat (vanha): bkt 0,9 (1,0), 1,5 (1,6) ja 1,6 (1,6) % ja pohjainflaatio 5,1 (4,6), 3,0 (2,5) ja 2,3 (2,2) %. Kuluvan vuoden inflaatioennustetta nostettiin selvästi, mutta kommunikaatio oli siihen nähden yllättävän vaisua.
Powell oli tänään kongressin kuultava, puhui 1-2 lisänoston mahdollisuudesta. Markkina laski varmaankin tästä syystä.
Toisaalta, kertoi että housing inflation tulee merkittävästi alas loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, ristiriitaista.
Tämä kohta CNCB videon lopussa.
Havainnollistava kuva Blummalla, miten tulosennusteet kävivät montussa mutta myynti jatkoi kasvuaan inflaation mukana.
Osakerallia tukee odotukset tulos- ja kannattavuuskäänteestä.
(Molemmat lähtee satasesta alussa)
Lukeudun itsekin optimistileiriin joka uskoo pohjien jääneen syksyyn. En ole varma paukutetaanko ATH:ta SP500 osalta vielä hetkeen, muu Eurooppa on kerrankin tässä edellä.
Mutta tuloskäänteen näkyminen syksyllä myös tuloksissa eikä vain ennusteissa olisi seuraava kriittinen etappi.
Saatko @Verneri_Pulkkinen kaivettua blummalta tai muualta taaksepäin (tai eteenpäin) katsovan OMXH25:n P/E:n? 
Tällä hetkellähän ollaan valahdettu jo koronaa edeltävien huippujen alapuolelle.
Kauppalehdeltä tulee ainakin pari vastaavaa uutista viikossa, joissa uutisoidaan kuinka euribor nousi edellisenä päivänä
Voiko korkokäyrien liikkeeseen soveltaa samoja ylikuumenemisen merkkejä kuin osakemarkkinoihin?
Tällä hetkellä esim. Suomessa inflaatio taitaa enimmäkseen koostua lainakustannuksien noususta. Mitä keskuspankit tekee kun loppujen lopuksi ainoa inflaation aiheuttaja ovat he itse?
En käynyt toimistolla niin ei ole tuoreinta dataa, mutta ulkomuistista HEXin forward P/E on noin 12x, joten 25-indeksin luulisi olevan samoilla huudeilla.
Ei kovinkaan kallis, jos uskoo ennusteisiin… 
Ja kuvaavaa on että isot mörnijät Nokia, Nordea, Fortum yms. treidaavat jo 10x tai alle (Nordea 7x) ja Nestekin päälle 12x.
Nordean kaverin tviitti:
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1671836703617695744
S-pankin päästrategialla on asiaa:
https://twitter.com/LippoSuominen/status/1671836496536514562
Nordean Antti Saari:
