Hyvä ja perusteltu artikkeli. Lopun kiteytys varsinkin:
On kuitenkin hyvä muistuttaa, että historia ei ole aina tae tulevasta ja hyvin todennäköinenkään ennuste ei toteudu joka kerta. Jos todennäköisyys nousulle olisi 80 prosenttia, se tarkoittaa sitä, että 20 prosentin todennäköisyydellä markkina laskee. Itse pyrin olemaan sillä puolella, missä todennäköisyydet ovat parhaat – ja tällä hetkellä tässä vahvassa nousutrendissä ne ovat selvästi suuremmat nousun jatkumisen kannalla. Toki jokaiseen nousutrendiin mahtuu myös korjausliikkeitä, mutta niitä pyrin hyödyntämään potentiaalisina ostopaikkoina.
Edellisiin vuosiin vertaaminen on periaatteena vähän niin ja näin, kun joka vuosi maailma on täysin erilainen, mutta sitähän se tilastointi on. Peruspessimistinä näkisin, että nyt voi hyvinkin olla se yksi vuosi viidestä, kun maailmanmeno ei indikoi nousun jatkua, mutta sittenhän se tarkoittaa tosiaan noita ostopaikkoja…
En ollut tätä ennen kovinkaan tarkkaan vilkuillut. Jännä indikaattori, joka näennäisesti kyllä toimii. Vielä olisi kiva ymmärtää ihan käytännössä miksi nämä huiput osuu niin monesti juuri samoille tasoille ennen laskua.
Voisiko olla, että teollisuus- ja logistiikkayritykset investoi vain niin kauan kuin myyntiä/kysyntää riittää. Sitten kun myynti lakkaa, loppuu myös raskaiden kulkuneuvojen ostot. Raskaat kulkuneuvothan ovat todella kalliita ja niitä tarvitaan pienissäkin alan firmoissa useita.
On tuossa maininta “Seasonally Adjusted Annual Rate”, josta en ole varma, mutta voisi tarkoittaa jonkinlaista ehkä liukuvaa “vertailukelpoista” lukua? Käppyrä ainakin näyttää olevan tarkempi kuin 1 vuosi.
Varmasti näin, mutta miksi tuo määrä ei nouse tuosta korkeammaksi? Luulisi verkkokaupan valta-aikaan tarvetta olevan enemmän kuin 70-luvulla, mutta määrät käy kääntymässä aina samoissa luvuissa.
Tein pienehkön spekulatiivisen merkinnän Seligson & Co Euro-obligaatio -rahastoon.
En usko olevani taitava spekuloija. Merkintä on luonteeltaan spekulatiivinen koska pitkien korkojen taso euroalueella on mielestäni edelleen liian matala siihen että ne kelpaisivat minulle sijoituskohteeksi.
Idea tämän pienen viihdespekuloinnin taustalla on se että kaikki ennakoivat indikaattorit näyttävät huutavan rajua disinflaatiota euroalueella. Näitä voi käydä katsomassa esim. ECRI:ltä ja Andreas Steno Larsenilta.
Kuitenkin EKP on ottanut mallia Fedistä siinä että data dependency. Ennakoivia indikaattoreita ei siis katsota.
Hyvällä säkällä loppuvuosi ja ensi talvi voi auttaa tappamaan vanhan rakkaan ideani voittomarginaalien palautumisesta lähemmäs historiallisia keskiarvoja.
Aina kun medioissa on juttua Helsingin pörssin arvostustasoista, oletus on että nettomarginaaleissa nykyinen uusi normaali on korkeammalla kuin kukaan osasi 20 vuotta sitten nähdä. Kapitalismi ei toimi niin kuin ennen?
Jos nihkeänä jatkuvan suhdanteen (kotitalouksien pandemiasäästöt hupenevat jne.) ja disinflaation seurauksena parin tai muutaman kvartaalin päästä euroalueen nimellinen bkt kasvu on lähellä nollaa ja OMXH25 sales per share selvässä laskussa…
… silloin viimein testataan kunnolla näitä uusi normaali -marginaaleja. Ehkä minun on aika tunnustaa olleeni väärässä jos marginaalit pitävät pintansa?
Miten pörssi käyttäytyy jos marginaalit ovat isosti paineessa tilanteessa jossa rahapolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden kireää – koska EKP on kaikessa aina myöhässä?
Ei aavistustakaan. Ajattelen että OMXH25 hinnoitteli kaksi vuotta sitten ikuisuuteen ulottuvaa täydellisyyttä. Mutta en tiedä minkä verran se nyt hinnoittelee hyvää ja huonoa kun kurssit ovat tulleet alas vajaat 40 % reaalisesti.
Tämä on mielenkiintoista psykologiaa, sillä eikö dataan takertuminen olekin ollut tapana juuri viimeisen vuoden aikana.
Tavallaan muistuttaa samaa ajatusta, josta Aki Pyysing kirjoittaa Sijoitustiedon kolumnissa. Luotonanto kiristyy kun arvostustasot on palautuneet kohtuullisiksi.
Perjantaina saadaan Jenkkilästä uusimmat työllisyysluvut. Näitä odotellessa
Summary
So what should you look for in this week’s jobs report?
While the Fed and the overall market will have a knee-jerk reaction to the headline number, it’s worth paying attention to the story that emerges from the economic cycle sequence.
You should break the jobs report into several buckets based on the level of Cyclicality.
If we see more weakness in the Cyclical Employment baskets, we know with a higher level of confidence that recessionary conditions are biting, and there is grave business cycle risk imminently ahead.
However, if the Cyclical Employment sectors do not show an increasing pace of deterioration, then that could certainly prolong the onset of the recession.
In either case, a comprehensive overview of Leading Indicators suggests that completely avoiding a recession is historically improbable, but the story from the economy’s most Cyclical sectors will help understand the question of timing.
OP:n Jari Hännikäisen mainio tviittiketju Fedin pöytäkirjoista. (viimeistä piiloitettua tviittiketjun viestiä ei kannata avata, koska joku roskapostimainos)
Mielestäni pessimistit ovat osuneet 100%:sti oikeaan markkinoita ennustaessaan HEX:ssä, ja vielä erityisesti HEX:n pienyhtiössä jotka ovat romahtaneet keskimäärin yli -40%, ja romahdus jatkuu edelleen joka päivä. Lepikkö oli niiden suhteen markkinaennusteessaan täydellisen väärässä.
Kiitoksia hyvästä huomiosta. Itse olin ajatellut ja vähän oma ajatusmaailma on edellen, että korkoihin on hiukan liian aikaista sijoittaa, kun nostopaine on ilmeinen. Lisäksi parempien kuponkikorkojen rullaus sisään rahastoihin kestää aikansa. Mielestäni markkinaa voi ajoittaa, mutta lähtökohtaisesti ajattelen niin, että moni tekee sen liian lyhyellä aikavälillä. Jos nyt menee korkoihin niin voi tähän alkuun ottaa pataan, mutta perusteluillasi ne voivat olla 1 vuoden aika jänteellä hyvä sijoitus ja parempi kuin osakkeet. Lähtökohtaisesti itse näen, että korot voi olla 2-3 aika jänteellä nyt hyvä sijoitus. Viimeiset koron nostot ehkä ensi vuoden puolella. Sitten aletaan mahdollisesti vuoden päästä laskemaan korkoja alkaa kokrojen kulta-aika hetkeksi.
Kiinnostaa hiukan miksi valitsit Euro Obligaation etkä Euro Corporate Bondia Seligsonilta. Henkilökohtainen mielipide on, että valtion lainan korot on vähän keinotekoisesti poljettu alas EKP:n toimilla ja yrityslainojen korot “vastaavat paremmin todellisuutta”, jos asian näin voi ilmaista. Linkin sivulla löytyy PIGS korot: Euro zone periphery government bond yields
Tuosta kun ottaa Kreikan poissa klikkamalla oikealta selitteestä saa paremmin skaalan näkyviin. Käyrästä näkyy, että korot on painettu nippuun ostoilla.
Yhtiölainat on olleet pidempään vaapana ja annettu heilua ja sitä kautta rahastojen korot on tällä hetkellä korkeammat. Se suoraan nopeuttaa kiertoa nykyiseen korkotasoon. Euromaiden velkaantumista Italia, Ranska, Espanja, Portugali ja jopa Suomi katsellessa yrityslainat vaikuttaa riskiltään varsin huokuttelevilta. Saksa näyttää suurelta turvasatamalta. Mikäli sitten Italia joutuu vaikeuksiin niin epäilen Saksan joutuvan mukaan Deucthe Bankin ja Commerzie Bankin kautta ja varmasti nostaa korkotasoja. Jos tuosta Corporate Bondista Volkswagenin napaa ja arvioi sen joutuvan vaikeuksiin niin sama seuraus Saksan Bondeissa, korot nousevat. No Saksalla on valmiiksi esimerkki ongelmasta nimittäin Uniper. Kääntäen toiseen suuntaan tuossa, jos Saksa on ongelmissa velkojen Volkwagen välttää osan ongelmista, koska sillä on toimintaa muissa maissa kuin Saksassa. Vastapainona pitää mainita, että nyt tuli uutista, että VW sähköautot eivät mene kaupaksi. Voi hyvin olla, että sillä vaikeuksia pärjätä kilpailussa uuidstuneella markkinalla. Jotenkin tuntuu, että VW hoitaa lainansa seuraavat 3 vuotta noin esimerkkinä. Sitä vastoin Italian lainatilanteen eskaloituminen näyttää todennäköisemmältä. Tätä taustaa vasten paremmalla kuponkikorolla ja tuotto-odotuksella oleva Euro Corporate Bond tuntuu paremmalta sijoitukselta. Seligsonin sivulla näkyy tuotto-odotukset rahaston arvojen jälkeen tällä sivulla:
Rahastoista löytyy sisältö aina rahaston sivun oikeasta reunasta. Mielenkiintoisena havaintona, että Euro Corporate Bondissa on runsaasti suurten Amerikkalaisten yhtiöiden lainoja. Minusta se kertoo, että Euroopasta saa edullisempaan lainaa tai dollari on yhtiöiden mielestä vahva. Korkotaso on aika matala verratuna USA:han.
Toukokuussa Saksan tehdastilaukset kasvoivat 6,4% huhtikuuhun verrattuna. Tämä mittari on melkoinen heiluri, mutta odotukset (+1.2%) ylitettiin reilusti. Ikävä kyllä tämä mittari on 1-2 kk taakse päin katsova. Germany Factory Orders MoM (investing.com)
Treidaan jenkkimarkkinoita ja ennustan indeksikehitystä siitä näkökulmasta, ts. S&P 500 -indeksin kehitystä. Tämä toki selviää blogistakin hyvin selvästi, jos sen jaksaa lukea.
OMXH:n saati Suomen small cap -indeksin kehitystä en ole ennustanut, joten vaikea olla väärässäkään. Jos joku on ennustanut nimenomaan OMXH:n heikkoa kehitystä, se on ollut ihan ok ennuste. Tosin Helsingin pörssikään ei ole tehnyt uutta pohjaa 1 vuoteen ja 3 kuukauteen, ja on nyt korkeamalla kuin vuosi sitten.
Kolme sijoittajaa kertoo Sijoitustieto.fi:n jutussa näkemyksiään tämän hetkisestä tilanteesta.
Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Kesälaitumien keskeltä näkemyksiään jakoivat sijoituskirjailija& analyytikko Henri Elo, yksityissijoittaja Pentti Jokinen sekä LUT-kauppakorkeakoulun laskentatoimen& rahoituksen -opettaja ja analyytikko Henri Huovinen.
