Ihan yksinkertaisista hengitysharjoituksista on tosi paljon hyötyä tunnekuohujen tyynnyttämisessä. Tuollainen tunnekuohuhan saattaa venyä tuntien tai päivienkin mittaiseksi, jos mieli ja kroppa eivät pääse rauhoittumaan välissä.
Kokeile vaikka laskea silmät kiinni hitaasti kymmeneen ja hengittää ensimmäisellä tavulla sisään, jälkimmäisellä ulos. (Yk-si … kak-si…) Voi kuulostaa oudolta, jos ei ole aiemmin kokeillut. Mutta toimii erinomaisesti ja antaa tilaa paremmalle fiilikselle!
7 tykkäystä
Osakesijoittamisessa mielestäni tunteilun aiheuttaa pääosin kaksi asiaa:
- Omistaa osaketta
- Mikäli ei omista osaketta, ainakaan itsellä ei tule suuria tunteita
- Hinta muutos/markkinareaktio
- Pörssin ollessa kiinni ei tule uusia tunteita, ne aiheutuneet aiemmista markkinareaktioista
Itseäni helpottaa tunteiden hallitsemista seuraavat asiat:
-
Valikoin osakkeet joita ostan ja hyvin usein ostettuani myös myyn/kevennän niitä. Myytyäni osaketta “en ole enää surimmalla mahdollisella painolla” ja asennoituminen helpottuu. Olen jostakin lukenut sijoitus vihjeen, jollet tiedä miksi omistat osaketta myy se. Kun osakkeesta luopuu, tietää pitäisikö sitä omistaa.
-
Markkinareaktiot vaikuttavat tunteisiin. Mikäli sallit myyntitoimeksiantojen tekemisen vain, kun pörssi on kiinni, et yleensä tee päätöstä tunteella. Tai voit tehdä, mutta ehdit miettiä sitä aika monta kertaa ennen pörssn aukeamista. Pyrin itse asettamaan osto- ja myyntitasot ennen pörssin aukeamista. Aluksi luettuna tämä tuntui typerältä, mutta asiaa testattuani huomasin sen parantavan itselläni tuloksia.
Näiden lisäksi itselläni helpottanut ydin-sateellitti-malli. Minulla salkussa tietyt sijoitukset joihin en kajoa. Osa on niitä joilla voin pelata. Kun pelisalkku on pieni niin tunteelliset töpit eivät ole suuria. Itselläni sijoitusten suuri määrä on helpottanut. Ne tunteet ja suurin kiinnostus on yleensä viimeisissä hankinnoissa. Maatuvien helppo antaa olla, erityisesti, jos satoja prosentteja plussalla.
22 tykkäystä
Jos puhut tunteista päätöksenteossa, niin niistä ei varmaan kokonaan pääse eroon. Edellä mainittujen lisäksi. Yks tapa voisi kuitenkin olla ihan kirjallisen check listin tekeminen, missä määrität itsellesi tietyt asiat, mitkä sinun tulee tehdä ennen päätöksen tekemistä. Näin tavallaan hidastat päätöksen tekoa ja silloin myös jää aikaa rationaaliselle ajattelulle tunteiden sijaan.
Toinen voisi olla kirjata ylös perusteet kunkin sijoituspäätöksen kohdalla ja vaikka ne tunteetkin. Sitten kun niihin palaa takaisin säännöllisin väliajoin, niin ehkä oppii reflektoimaan.
En väitä, että itse tekisin noin aina saatikka, että niillä saisi ylituottoa, mutta tulipahan mieleen kuitenkin.
Jos taas kyse on tunteista reagoida vaikkapa kurssimuutoksiin, niin sellaiset asiat on varmaan rakennettu aika syvään sinne luonteen ja oman temperamentin peruskiveen.
3 tykkäystä
Voin olla ajatukseni kanssa harhateillä, mutta minun mielestä tunteilua ei tarvitse saada kuriin. Tunteilua ei itse asiassa edes kannata laittaa kuriin, kun tiedetään miten paljon psyykkisiä ongelmia tunteiden “kuriin laittaminen” voi aiheuttaa.
Olettaen siis, että tarkoitamme “tunteilulla” kaikenlaisten tunteiden tuntemista ja “kuriin laittamisella” jonkinlaista tunteiden tukahduttamista.
Olennaista mielestäni on se, miten hyvin tunteensa tunnistaa ja hyväksyy sekä ennen kaikkea se, miten paljon antaa tunteiden ohjailla käyttäytymistä.
Sanoisin, että keskiverto-ihmisellä on varmasti yleensä jonkin verran parannettavaa erityisesti siinä, että tunnistaisi tunteensa ja osaisi jotenkin ne sanoittaa. Jos pysytään sijoitusmaailmassa, niin esimerkkinä toimikoon julkisen sijoituksen mönkään meneminen. Kerrot sosiaalisessa mediassa sijoittaneesi johonkin mielestäsi hyvään yhtiöön, joka meneekin hetkessä konkurssikuiluun ja olet vaarassa menettää kaikki rahasi. Saatat miettiä ja sanoa suomalaiseen tapaan, että nyt vituttaa. Oikeasti saatatkin tuntea ensisijaisesti häpeää.
Nyt kovimmat pikkutakki-selfmade-miljonäärit jo miettii, että ihan kamalaa runosieluilua. Mutta edellä mainittu tunteiden tunnistaminen ja kenties sanoittaminenkin mahdollistaa sen, että tunnistat miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseesi. Me tietysti haluamme uskoa ja väittää, että olemme hyvinkin rationaalisia toimijoita, mutta todellisuudessa ihmiset ovat erittäin tunneohjautuvia olentoja. Teemme useimmat päätökset tunteella, emme järjellä. Halusimme tai emme. Tiedostaen tai tiedostamatta.
Huonon julkisen sijoituksen aiheuttama häpeä saattaa saada sinut vaikkapa pitämään omistuksestasi kiinni kynsin hampain, vaikka sen potentiaali olisi vedetty jo vessasta alas.
“Sitten kun sen kurssi nousee, niin minä perkele näytän, että minun salkusta löytyy”.
Tämä nyt oli ihan B-luokan karvalakkiesimerkki, mutta toivottavasti se antoi joitakin eväitä siihen, että ihmiset erottaisivat (sijoitus)toiminnassaan entistä paremmin ajattelun, tunteet ja käyttäytymisen.
Nyt tekisi muuten mieli lähteä kirjoittamaan pitkät tarinat ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen riippuvuussuhteista ja niiden edestakaisista vaikutuksista, mutta jätetään se toiseen kertaan.
Heitän tähän loppuun aika rohkean vinkin. Lukekaa Arto Pietikäisen Joustava mieli. Toisin kun usein luullaan, ei tarvitse olla erityisen mielenvikainen, että psykologien kirjoituksista on hyötyä:
Pakko editoida loppuun vielä muutama mielestäni hauska käytännön esimerkki:
-
Ahdistaa, eikä jaksaisi lähteä viemään lasta harrastuksiin… mutta olen vastuullinen vanhempi ja vien silti
-
Hävettää mennä sairastelujen ja poissaolojen jälkeen kehityskeskusteluun… mutta olen vastuullinen työntekijä ja menen silti
-
Innostaa tämä viinalla läträäminen ja tekisi mieli juhlia koko viikko… mutta olen vastuullinen aikuinen ja lopetankin jo tämän drinkin jälkeen
-
Turhauttaa tämä sijoittaminen, kun joka päivä vaan uutta miinusta… mutta olen vastuullinen aikuinen ja laitan silti muutaman kympin taas indeksirahastoon
32 tykkäystä
Vaikka omalla kohdalla inflaatio ei merkittävästi tunnu, lisää se silti epävarmuutta. Epävarmuus taas lisää riskiä tehdä typeriä päätöksiä.
Tuolta pohjalta lueskelin viime viikkojen aikana uudestaan läpi kirjahyllyssä olevan Dave Ramseyn total money makeoverin. Huolimatta suomalaiseen makuun hieman yliampuvasta tavasta esittää asiat, voin suositella kirjaa muillekin varsinkin näin epävarmoina aikoina. Sanoma on sinänsä aika yksinkertainen, mutta kenties juuri siksi toimiva.
Ensin otetaan tonni hätäkassaksi ja maksetaan ylimääräiset velat pois (eli kaikki muut kuin asuntolaina). Tämä tuskin on tällä palstalla se ongelma.
Sen jälkeen kerätään 3-6kk kuluja vastaava summa puskuriksi tilille, jonka jälkeen aloitetaan sijoittaminen. Epäilen, että tämä taas jo koskettaa useita ihmisiä myös täällä. Nollakorkoihin tottuneelle ajatus siitä, että makuutat tilillä vaikkapa 20ke voi olla vaikea. Toisaalta jos tulovirta on edelleen ylijäämäinen, minkä mielenrauhan se tuokaan lapioida rahaa pörssiin huolimatta jokapäiväisistä uutisista sähkön hinnan, korkojen, inflaation ja mahdollisten lomautusten suhteen 
Tiivistelmä kirjasta ja monesta muustakin löytyy tältä kanavalta:
7 tykkäystä
Monessa yhteydessä sanoja optimismi ja toivo käytetään miltei synonyymeina.
Teen nyt sellaisen sinänsä täysin oma/mielivaltaisen tempauksen että määrittelen ne osakesijoittajan psyykeessä täysin eri ilmiöiksi.
Optimismi
Sitkeä maltillinen perusoptimismi on osakesijoittajalle peruskallio. Se on syvää vakaumusta siitä, että juuri minulle sopii maailman tappiin omistaa kokoelma pieniä palasia julkisesti noteeratuista bisneksistä.
Jos on onnistunut aikoinaan löytämään erinomaisen puolison, ei synny kiinnostusta vaihtaa kun pintapuolisesti koreampi vaihtoehto osuu näkökenttään.
Osakesijoittajan henkiset resurssit ovat ainakin periaatteessa käytettävissä hyödyllisiin asioihin kun perusvakaumus on luja.
Toivo
Yllättävän monella sijoittajalla sijoitusuran aikana yllättävän paljon henkisiä resursseja kuluu kuitenkin toivon pönkittämiseen ja epäilyksen torjumiseen.
On tehty jokin valinta…
- ostin (comission)
- jätin ostamatta (omission)
- myin (comission)
- jätin myymättä (omission)
… ja sen jälkeen aletaan kytätä miten markkina tottelee kyseistä sijoittajaa.
Toivo saa vahvistusta päivänä, viikkona tai kuukautena jona markkina tuntuu tottelevan. Epäilys uhkaa saada jalansijaa kun markkina kieltäytyy tottelemasta.
Sijoittajalla on koko ajan käynnissä psykologisia operaatioita toivon pönkittämiseksi ja epäilyksen torjumiseksi. Etsitään mielipiteitä, tietoja ja “tietoja” oman teesin pönkittämiseksi. Tämä onnistuu yleensä helposti.
Jos sitten kuitenkin lopulta epäilys ottaa voiton, vetäydytään sekasortoisesti sieltä sijoitusretkeltä takaisin itselle normaalimpiin asemiin. Mahdollisesti juostaan jopa niistä yli niin että kova aggressiivisuus muuttuukin tosi varovaiseksi pääoman suojeluksi tai toisin päin.
Miten sijoittaja voi välttää tuon että oma mieli on suuren osan sijoitusurasta toivon ja epäilyksen taistelukenttä?
Kannattaa nähdä vaivaa ja yrittää etsiä itselle neutraali, sopivan tylsä asemoituminen. Tämä vaatii oman historian kriittistä tarkastelua. Muiden kokemuksista voi myös oppia.
Normaalista tylsästä itselle pitkällä tähtäimellä sopivasta asemoitumisesta ei kannata koskaan poiketa kovin paljoa. Jos tulee vastustamaton kiusaus poiketa siitä, poikkeaa sitten maltillisesti ja ajattelee sen viihteenä eikä kuvittele että jotain sijoittamisen sankaritekoja pystyisi operaatiollaan tekemään.
36 tykkäystä
Vahva suositus Mikko Ketovuoren kirjalle Laumavaiston varassa (Agile Publishing 2022). Painetussa kirjassa runsaasti sisältöä tukevaa kuvitusta, on myös äänikirjana.
Tässä ok esittelyä teorioista, mihin kirja perustuu: Mikko Ketovuori – Laumavaiston varassa :: Businessthinkers
10 tykkäystä
Uskonnoissa ja sijoittamisessa vaikuttaa olevan samoja piirteitä:
- Valitaan lahko (vertaa: osakkeet ja kristinusko) ja ollaan uskollisia valitsemalle tielle.
- Lahkolla on oma kulttijohtaja (vertaa: Verneri ja Jeesus)
- Hoetaan mantroja niin myötä kuin vastoinkäymisissä (vertaa: Hodl ja Aamen)
Ja jos joku kehtaakin tulla esittämään vaihtoehtoisia näkemyksiä niin laitetaan kädet tiukasti puuskaan ja nyrpistetään nokkaa koska oma valinta on jo tehty (vertaa: kulta ja buddhalaisuus).
Harvemmin siis tapaa ihmisiä jotka ovat 80% kristittyjä ja 20% buddhia, mutta voisiko tämä toimia sijoittamisen suhteen?
Ihmisillä tuntuu olevan siis taipumus profiloitua tiettyyn lokeroon: osake- tai asuntosijoittajaksi tai vaikka goldbugiksi.
Entä jos pyrkisi olemaan kiinnostunut ja avoin kaikista omaisuusluokista ja poimisi ne parhaat hedelmät tilaisuuden koittaessa?
Mielestäni on varsin loogista että parempaan riskikorjattuun tuottoon pääsee kun ei ole riippuvainen pelkästään yhden omaisuuslajin heilahduksista, mutta tämä näkemys ei kuitenkaan kollektiivisella tasolla tunnu saavan kannatusta. Ehkäpä siinä on enemmän taustalla tunteet kuin järki?
28 tykkäystä
Tai sitten aika moni pelaa upporikasta ja rutiköyhää.
Lukaisin aikanaan kirjan, joka kertoi Papua-Uuden-Guinean muuttumisesta jokseenkin yhdessä sukupolvessa nykyaikaiseksi yhteiskunnaksi. Yksi mieleen jäänyt tarina kertoi, että sikäläinen kylä oli hajauttanut peltonsa jopa kahteenkymmeneen eri palstaan, sen sijaan, että olisi keskittänyt kaiken yhteen isoon peltoon, jota olisi kyläläisten ollut paljon tehokkaampaa hoitaa kuin niitä hujan hajan olevia peltoja, jonne piti kävellä tunteja päivässä. Mutta sitten länsimainen tarkkailija tajusi. Sikäläisten vuorten rinteillä ja laaksoissa on hyvin paikallinen ja toisestaan poikkeava mikroilmasto, ja lisäksi se mikroilmasto vielä vaihtelee vuosittain aika paljon. Niinpä oli kylän eloonjäämisen kannalta järkevää hajauttaa pellot eri paikkoihin. Joskus satoa tuli yhdestä paikasta, joskus toisesta. Mutta aina jostain. Pysyivät tällä strategialla hengissä maailman eli sään muutoksissa.
No sehän on juurikin sitä riskikorjattua tuottoa. Laittamalla kaiken yhteen, voi saavuttaa paljon suuremman tuoton kuin hajauttamalla. Mutta voi myös menettää kaiken. Ja jos ei kerta kaikkiaan voi selvitä kaiken menetyksestä, niin huonompi juttu. Tästä aika sujuvasti päästään myös muihin yleisesti tunnettuihin sijoittamisen psykologisiin ja miksei myös ihan käytännöllisiin periaatteisiin. Kuten että jos haluaa ottaa isoa riskiä sijoitustensa kanssa, niin se kannattaa tehdä nuorena, koska nuorella on vielä pelivuosia jäljellä tienata uusi sijoitussalkku.
21 tykkäystä
Laskumarkkinassa on hankala tunnistaa osakkeiden todellista arvoa. Kurssien laskiessa arvostuskertoimet pienenevät, mutta ne pysyvät mielessä siitä huolimatta yhtä kalliina odotuksien laskiessa samalla kulmakeroimella kurssien kanssa. Vähitellen alkaa muodostumaan harha, kuinka alas kurssit voivat laskea. Aika-akselin suhteen on hyvin hankala miettiä laskun taittumista nousuun vuoden tai parin sisällä. Mielummin oletetaan kurssien pysyvän alhaalla sen “vuosikymmenen”.
Sama pätee nousumarkkinaan, nykyinen lasku tässä laajuudessa taisi kuitenkin yllättää suurimman osan. Varmaan oletuksissa oli pieni korjaus alaspäin ja kurssien taittuminen vaakalentoon seuraavaksi pariksi vuodeksi loivalla kulmakertoimella ylöspäin tai jotain tähän viittaavaa.
Välillä tekisi hyvää tarkastella kursseja peilikuvana. Tällöin negatiivisuusharha vaikuttaa erilailla ajatteluun. Alla on S&P500 indeksi väärin päin noin 10 vuoden ajalta. Mikäli trendi olisi ollut laskeva 10 vuoden ajan, kuten tuossa peilikuvassa, veikkaisin että kirjoitusten paino olisi löytää perusteluita, miksi nyt käsissä on kuolleen kissan pomppu. Massa naureskelisi niille, jotka veikkaisivat trendin todellakin kääntyneen. Ainakaan kursseissa näkyvä todistusaineisto noin vuoden ajalta ei riittäisi trendin kääntymisestä, kuin hyvin harvoille.
No mikä tämän pointti on? En ennusta mitään voimakasta käännettä ylöspäin tai ylipäätään yhtään mitään. Täälä on erittäin paljon minua huomattavasti enemmän taloudesta ymmärtäviä kirjoittajia. Osaa kirjoituksista en kokonaan ymmärrä edes googlea apuna käyttäen.
Sijoittamisen psykologiaan liittyen uskoisin negatiivisuusharhan vaikuttavan heihinkin ja talouteen negatiivisesti vaikuttavien asioiden saadessa tätä kautta enemmän painoarvoa, kuin niiden oikeasti tulisi saada. Positiiviset asiat tahdotaan tälläisessä tilanteessa painaa villaisella täysin vastaavasti, kuin nousukauden kovimmassa liidossa negatiivisille asioille käy.
36 tykkäystä
Hyvä Twitter ketju sijoittamisen psykologiasta. Kuppi kahvia ja mitä lie näissä on tapana yleensä suositella. Perjantai kun on voi ottaa sihahtavankin.
21 tykkäystä
Teslan kanssa näyttää ainakin ajankohtaisesti siltä, että kurssin pohjatessa kovimpien härkien usko loppui ja positio lyötiin laitaan hinnasta piittaamatta ja samaan aikaan karhut onanoivat omassa hybriksessään ja sitten shortit paloivat. Onnistuiko markkina siis oveluudessa vetämään nenästä molempia hiippakuntia?
Joku yhtiöön vähemmän tunnepohjaisesti suhtautuva todennäköisesti teki näillä kurssiliikkeillä aika perkeleen paljon hilloa. Ikävä kyllä se en ollut minä 
14 tykkäystä
Eilen (2.2.2023) pörsseissä taas kuohuttiin. Konkurssi kypsät roskaosakkeet rallattelivat, Nasdaq nousi n.3,5% ja fintwittin ja foorumin täytti euphoria. Sentimentti oli kuin 2021 tammikuusta, sillä erotuksella tosin, että tarjolla ei ollutkaan enään nollakorkoja ja helikopterirahaa.
Ehkäpä Suomen paras sijoittaja Mikko Mäkinen haastoikin eilen taas pohtimaan vallalla olevaa narratiivia.
Tästä innostuneena voisimmekin yhdessä pohtia hieman sentimenttiä. Kysymys jokaiselle lukijalle:
Olitko karhuinen joulukuun lopussa ja oletko nyt kurssien noustua härkänä?
Jos vastasit kyllä, pohdi olisiko hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä oletko Mr. Marketin ja sentimentin heiluttama bullero, jolla ei tosiasissa ole omaa mielipidettä, vaan joka ostaa kuin Pavlovin koira, kun näkee vihreää pörssissä. Onko tekemässäsi analyysissä tapahtunut merkittävää muutosta näiden kahden ajanhetken välillä? Onko nykyinen ralli mahdollisesti karhumarkkinaralli, jossa runsaita shortteja poltetaan?
Jos vastasit ei, pohdi oletko kyynistynyt kurssien laskussa ja kiellät muunlaiset kuin päähäsi iskostuneet tapahtumien kulut. Olisiko aika opetella jotain uutta, jotta saisit mielen avattua taas uusille ajatuksille ja mahdollisuuksille? Pörssi on jatkuvassa murroksessa ja aina on tullut uusia mahdollisuuksia kaiken synkkyydenkin keskellä. Onko mahdollisesti tapahtunut trendin vaihdos? Oletko karhumarkkinan myötä siirtynyt Smartin Paasien ja muiden ikuisten romahduksen huutajien leiriin?
Ehkäpä tämä Lepikön twiitti auttaa kiteyttämään nykyiset ajatukseni hyvin. Sinun ei ole tarkoitus sijoittamisessa olla oikeassa, vaan tehdä rahaa hyvällä tuotto/riski suhteella. Tästä ajatuksesta löytyy pohdittavaa luultavastti jokaiselle sijoittamista toteuttavalle henkilölle riippumatta siitä treidaako vai ei.
Päätetään tällä kertaa erääseen toiseen Wall Streetin ikivihreään.
“Bulls make money, bears make money, pigs get slaughtered”
33 tykkäystä
HÄRÄT VASTAAN KARHUT
Viime aikoina omassa foorumikuplassani on käyty muutamia makoisia härät vastaan karhut taisteluja tietyissä ketjuissa.
Keskusteluja on ollut mielenkiintoista seurata sijoittamisen psykologian kannalta. Tässä muutamia havaintoja, mitä itse olen laittanut merkille.
VAHVISTUSHARHAT
Tyypillinen piirre tällaiselle debaatille on se, että keskustelijat ovat valinneet puolensa etukäteen ja tätä omaa kantaa yritetään vahvistaa etsimällä sitä tukevia väitteitä kuten tilastoja ja artikkeleita.
Hyvä puoli tässä lienee se, että se motivoi tekemään lisää tutkimusta ja jos tutkimus osoittautuu oikeaksi, voi se olla myös tuottoisaa. Lisäksi tämä tarjoaa myös keskustelua seuraaville paljon informaatiota oman tutkimuksen tekemiseen.
Huonona puolena voi mainita luonnollisesti itsekritiikin puutteen ja joskus tällainen keskustelu ajautuu ikävästi henkilökohtaisuuksiin ja naljailuun.
FANITTAMINEN
Tämä on ehkä se vähiten antoisa muoto. Näissä keskusteluissa argumentoinnin taso on heikkoa, eikä se tarjoa kellekään muuta kuin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi se menee usein vielä edellistä enemmän henkilökohtaisuuksiin. Tämä on verrattavissa vaikkapa urheilujoukkueen kannattamiseen.
Eipä siinä, kukapa ei olisi halunnut Harvian valloittavan maailman saunakulttuurin ilosanomaa levittämällä. Valitettavasti sijoittajien tunteilla on harvoin vaikutusta yhtiön tuleviin kassavirtoihin.
HAASTAMINEN
Tässä luodaan vastakkainasettelu tietoisesti vaikkei asiasta oltaisi varsinaisesti erimieltä tai keskustelija haluaa muuten vain testata oman argumenttinsa kestävyyttä. Tämä on siitä kehittävää, että se pakottaa keskustelijan itsekriittisyyteen ja kyseenalaistamaan omia näkemyksiään.
JONKINLAISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
Osakemarkkinalla kauppa syntyy usein juuri silloin, kun myyjällä ja ostajalla on eri näkemys yhtiön arvosta. Sijoittajan luoton valtavirrasta poikkeavaan näkemykseensä luulisi tuovan mahdollisuuksia ostaa yhtiötä alle sen käyvän arvon. Erit näkökannat voivat myös antaa informaatiota siitä, miten markkina suhtautuu johonkin yritykseen ja miksi siitä maksetaan sen hetkistä hintaa.
Puhuttaessa pörssiyhtiöistä, erimielisyyksistä ei kenenkään kannattaisi pahoittaa mieltään vaan nähdä ne ennemminkin mahdollisuutena. Pörssimarkkinoilla kannattaa olla pitkällä aikajänteellä optimistinen, mutta kriittinen suhtautuminen jokaiseen keissiin voi tuoda turvamarginaalia.
50 tykkäystä
Oletan, että myös sijoituspsykologiassa on tärkeää tunnistaa itsensä. Minulla on adhd ja se on jollain tavalla hyvä tiedostaa jollain tasolla monissa elämän asioissa kuin myös sijoittamisessa. Lähden kirjoittamaan tätä juttua enimmäkseen ADHD-näkökulmastani ja tulee muistaa, että ADHD-ihmisiä on hyvin laidasta laitaan.
Sijoittamisessa on paljon lukuhommia ja lukiessanikin ajatukset usein lähtevät hyvin nopeasti pyörimään erilaisissa muissa asioissa. Lukiessa jää vähän asioita huomaamatta ja huomaamattaan tulee hypittyä joidenkin kohtien yli eikä aina jutun luettua oikein muista mitään.
Tehdessäni jotain asiaa, niin herkästi rupean tekemään jotain muuta asiaa esimerkiksi Vernerin Vartin voin keskeyttää monta kertaa, kun menen tekemään jostain syystä vatsalihaksia lattialle tai kastelemaan kukkia. Sitten kun laitan taas Vernerin vartin pyörimään alan miettimään työpaikan brunettea tai Goforen työntekijätyytyväisyyttä.
Ei välttämättä kuulosta siltä, että yritän todella, kun hypin asiasta joskus vähän toiseen ja alan miettimään muita asioita. Yritän todella aina istua paikallani ja keskittyä; välillä vähän keinun edestakaisin, jotta kykenen paremmin keskittymään ja oppimaan. Vaikutan ulkopuolisen silmin levottomalta, kun liikehdin ja hypin paikasta toiseen, toisaalta usein, kun olen saanut käveltyä kämppäni ympäri, niin olen taas rauhallisempi.
Oppiminen on mulle ihan jokaisessa asiassa tosi vaikeaa ja olen pyrkinyt siksi(kin) mm. sijoittamisessa keskittymään perusasioihin tosi paljon esimerkiks tänään menen lukemaan taas ebitdasta ja ebitasta. Toisaalta haluan myös lukea vähän kaikenlaista, vaikka ymmärtäisin tosi vähän, mutta kun ymmärrän edes jotain haastavasta Pörssien suunta -tekstistä, niin olen tyytyväinen. Tosin, vaikka edelleen luen kaikenlaista, niin olen yrittänyt keskittyä enemmän tiettyihin asioihin, aloihin tai yhtiöihin joihin fokusoidun enemmän. Perusasioiden lisäksi mulla on omia elämäntapoja ja keinoja kyetä oppimaan asioita ja keskittymään niihin, joita en tässä jaksa luetella.
Saan halutessani lähitulevaisuudessa lääkkeitä tähän ylivilkkauteeni, olen varmasti silti sama Alokas, vaikka lääkkeitä söisin, mutta ehkä ne tekevät elämästäni helpomman. Eihän ne kaikkeen auta ja pitää olla silti vastuussa itsestä, kuten kuuluu ja eivät kaikki ongelmat todellakaan juonna diagnoosistani eikä pidä liikaa “elää diagnoosissa”.
Kaikilla on kaikenlaista ja suurinta osaa asioista (vaikeuksista etc.) toisista ihmisistä ei edes tiedä, eli ei tämä nyt niin suuri juttu ole. Olen monessa asiassa ollut onnekas eivätkä ne ole omaa ansiotani, mitkä tasapainottavat sitä, että mulla on tuo kirjainyhdistelmä. Erilaisten omien puolien myöntäminen itselleni, olivatpa ne sitten diagnoosijuttuja tai muita, niin on helpompi lähteä kehittymään, oppimaan ja elämään.
Sijoittamistakin ajatellen jokaisen on varmasti hyvä oppia tuntemaan itsensä, esimerkiksi temperamenttinen ihminen saattaa vahvoissa tunnereaktioissaan tehdä äkkipikaistuksissaan vääriä osto- tai myyntipäätöksiä, mutta tiedostaen omat puolensa, niin voi pystyä vaikuttamaan tällaisiin asioihin. Voisin loputtomasti jatkaa itsensä ymmärtämisen ja tunnistamisen hyödyistä tässäkin lajissa.
Sijoittamispsykologiasta puhutaan edelleen liian vähän, tätä osa-aluetta kehittämällä monet saisivat valtavasti lisähyötyjä sijoittamiseen varsinkin pitkässä juoksussa. 
P.S.
Tätä kirjoittaessa touhusin keittiössä, kävin kävelemässä ympäri kämppää, tein vatsalihaksia, vierailin Twitterissä sekä muualla Foorumilla että vähän muuallakin, kirjoittelin ihmisten kesken etc.
Puolustuksekseni sanon, että vaikka minulle tulee tällaisia mikrotaukoja paljon, niin en vastaavasti pidä pitkiä taukoja juuri ollenkaan, jos teen jotain. Ehkä tietyissä määrin mikrotauot ovat ne juttu mulle.
48 tykkäystä
Mulle tuli tästä jatkuvasta tiirailusta mieleen The 7 Habits of Highly Effective People -kirjan ajanhallinnan matriisi: kiireiset ja tärkeät, ei kiireiset ja tärkeät, kiireiset ja ei tärkeät (tiirailu osuu tähän), sekä ei kiireiset ja ei tärkeät. Aikahorisontin pidentäminen auttaa aika moneen asiaan, ja prioriteettien miettiminen etukäteen. Ehkä sijoittamisessakin kannattaa keskittyä eniten ei kiireisiin, mutta tärkeisiin asioihin. Mutta koska tämä oli psykologian ketju, niin eihän se dopamiinin ja muiden hormonien takia helppoa ole. 
4 tykkäystä
Tää. Jos mikä on sitä psykologiaa. Negatiivisesti ajateltuna turhauttaa, että pieni lisäpanos ei paljon vaikuta kokonaispottiin, ja jos trendi on laskeva, tuntuu siltä kuin yrittäisi paperilla tukkia reikiä laivasta samalla kun sataa kaatamalla ja paperit muuttuu takaisin selluksi. Tai jotain. 
Ehkä positiivisella puolella vois ajatella, että jokainen lisäpanos pitää sisällään myös nousupotentiaalin, sitten kun trendi on toiseen suuntaan. Ja oman strategian noudattaminen on tärkeämpää kuin se, mitä päivän, viikon tai vuoden aikana pörssissä tapahtuu. Mutta mitäs sit, jos ja kun oman salkun arvo sattuisi sulamaan melkein kokonaan? Ehkä vaan pitää jotkut kovat säännöt olla sellaista varten - vapauta, jos -50 % tms.
3 tykkäystä
Riippuu salkusta. Jos salkussa on vain muutamia osakkeita tai kaikki on jotain tappiota tekeviä bumtsibumeja niin ehkä on peiliin katsomisen paikka. Liian pieni hajautus ja/tai liian huonoja firmoja. Mikäli ns. “arvosijoittajan” tai “laatusijoittajan” salkku sulaisi melkein kokonaan niin kannattaa tarkastella ympärille. Onko meteoriitti lähestymässä tai onko ydinpommit ilmassa? Rahalla tuskin tässä vaiheessa ole edes arvoa. Mikäli ei ole mitään ylitsepääsemätöntä tapahtunut/tapahtumassa ja indeksejä saisi vaikka 90% alella nykyhintaan niin käsi alle. Eihän tällaista alea pitäisi tapahtua, mutta siinä tapauksessa ostoa vaan ilman myyntejä. En ymmärrä miksi pitäisi myydä halvalla jos muut panikoi. Pää vaan kylmänä. Toki voi sitä kokeilla myydä jotta saisi halvemmalla takaisin, mutta riski on että joudut ostamaan kalliimmalla ja se varmasti syö henkisesti ja on kallista.
Muistan hyvin kun tuli 2008 alkanut romahdus ja oma salkku suli silmissä. Kun mietin sitä rahamäärää joka nuorelta kokemattomalta itseltäni (reilu 20v) lähti pois hetkellisesti niin alkoi ahdistaa. Kysyin isältä neuvoa autossa, että pitäisikö myydä ennen kun kaikki menee. Yllätyin siitä rauhallisesta vastauksesta jonka sain häneltä. Vastaus meni suurin piirtein näin. Aina kurssit menee ylös ja alas. Kyllä ne siltä vielä nousee.
En tehnyt mitään ja se oli lopulta hyvä ratkaisu. Voi olla että oltiin aika lähellä pohjia. Ei olisi varmaan ollut rahaa ostaa lisääkään silloin, enkä olisi uskaltanut tätä tehdäkään.
Mä uskon että tämän kokemuksen johdosta uskalsin ostaa 2020 koronakuopassa indeksejä ja viime vuonna osakkeita. Pelaan pitkää peliä.
24 tykkäystä
Hauska nähdä, kun omiin vuoden vanhoihin kommentteihin vielä viitataan (@lumiturpa ) 
.
Tässä välissä on tapahtunut paljon ja oma salkku kävi syksyllä vielä paljon syvemmällä, mutta olen silti aktiivisesti pumpannut uutta rahaa salkkuun ja viime aikojen kurssinousu on saanut tilanteen näyttämään taas vähän paremmamalta.
Onneksi salkussa ei ole juurikaan bumtsi-bumeja tai ne mitä on olleet, ovat pienellä painolla. Siksi mielestäni ei ole tarpeen liikaa miettiä “entä jos salkku menee lähes nollaan” -skenaariota.
Ja toisaalta, mitä syvemälle salkun arvo putoaa (jos oletuksena laajasti hajautettu maltillisemman riskin salkku), sitä parempi ostopaikkahan se aina on, vaikkakaan ei siltä juuri sillä hetkellä tunnu.
Oma suhtautuminen markkinoihin on viime kevään jälkeen ehkä hieman muuttunut, enkä pelkää enää niin paljon kurssien romahtamista. Tämä johtunee osin siitä, että minulla on nyt myös hieman enemmän käteistä ja sitä myöten pelivaraa, jos mennään vielä lokakuun pohjien alapuolelle.
6 tykkäystä