Tämä on mielenkiintoista psykologiaa, sillä eikö dataan takertuminen olekin ollut tapana juuri viimeisen vuoden aikana.
Tavallaan muistuttaa samaa ajatusta, josta Aki Pyysing kirjoittaa Sijoitustiedon kolumnissa. Luotonanto kiristyy kun arvostustasot on palautuneet kohtuullisiksi.
Se psykologia on se virheiden pelko.
Perjantaina saadaan Jenkkilästä uusimmat työllisyysluvut. Näitä odotellessa 
So what should you look for in this week’s jobs report?
While the Fed and the overall market will have a knee-jerk reaction to the headline number, it’s worth paying attention to the story that emerges from the economic cycle sequence.
You should break the jobs report into several buckets based on the level of Cyclicality.
If we see more weakness in the Cyclical Employment baskets, we know with a higher level of confidence that recessionary conditions are biting, and there is grave business cycle risk imminently ahead.
However, if the Cyclical Employment sectors do not show an increasing pace of deterioration, then that could certainly prolong the onset of the recession.
In either case, a comprehensive overview of Leading Indicators suggests that completely avoiding a recession is historically improbable, but the story from the economy’s most Cyclical sectors will help understand the question of timing.
OP:n Jari Hännikäisen mainio tviittiketju Fedin pöytäkirjoista. (viimeistä piiloitettua tviittiketjun viestiä ei kannata avata, koska joku roskapostimainos)
Mielestäni pessimistit ovat osuneet 100%:sti oikeaan markkinoita ennustaessaan HEX:ssä, ja vielä erityisesti HEX:n pienyhtiössä jotka ovat romahtaneet keskimäärin yli -40%, ja romahdus jatkuu edelleen joka päivä. Lepikkö oli niiden suhteen markkinaennusteessaan täydellisen väärässä.
Eihän hän mistään muusta yleensä puhukaan kuin jenkkimarkkinasta.
Kiitoksia hyvästä huomiosta. Itse olin ajatellut ja vähän oma ajatusmaailma on edellen, että korkoihin on hiukan liian aikaista sijoittaa, kun nostopaine on ilmeinen. Lisäksi parempien kuponkikorkojen rullaus sisään rahastoihin kestää aikansa. Mielestäni markkinaa voi ajoittaa, mutta lähtökohtaisesti ajattelen niin, että moni tekee sen liian lyhyellä aikavälillä. Jos nyt menee korkoihin niin voi tähän alkuun ottaa pataan, mutta perusteluillasi ne voivat olla 1 vuoden aika jänteellä hyvä sijoitus ja parempi kuin osakkeet. Lähtökohtaisesti itse näen, että korot voi olla 2-3 aika jänteellä nyt hyvä sijoitus. Viimeiset koron nostot ehkä ensi vuoden puolella. Sitten aletaan mahdollisesti vuoden päästä laskemaan korkoja alkaa kokrojen kulta-aika hetkeksi.
Kiinnostaa hiukan miksi valitsit Euro Obligaation etkä Euro Corporate Bondia Seligsonilta. Henkilökohtainen mielipide on, että valtion lainan korot on vähän keinotekoisesti poljettu alas EKP:n toimilla ja yrityslainojen korot “vastaavat paremmin todellisuutta”, jos asian näin voi ilmaista. Linkin sivulla löytyy PIGS korot: Euro zone periphery government bond yields
Tuosta kun ottaa Kreikan poissa klikkamalla oikealta selitteestä saa paremmin skaalan näkyviin. Käyrästä näkyy, että korot on painettu nippuun ostoilla.
Yhtiölainat on olleet pidempään vaapana ja annettu heilua ja sitä kautta rahastojen korot on tällä hetkellä korkeammat. Se suoraan nopeuttaa kiertoa nykyiseen korkotasoon. Euromaiden velkaantumista Italia, Ranska, Espanja, Portugali ja jopa Suomi katsellessa yrityslainat vaikuttaa riskiltään varsin huokuttelevilta. Saksa näyttää suurelta turvasatamalta. Mikäli sitten Italia joutuu vaikeuksiin niin epäilen Saksan joutuvan mukaan Deucthe Bankin ja Commerzie Bankin kautta ja varmasti nostaa korkotasoja. Jos tuosta Corporate Bondista Volkswagenin napaa ja arvioi sen joutuvan vaikeuksiin niin sama seuraus Saksan Bondeissa, korot nousevat. No Saksalla on valmiiksi esimerkki ongelmasta nimittäin Uniper. Kääntäen toiseen suuntaan tuossa, jos Saksa on ongelmissa velkojen Volkwagen välttää osan ongelmista, koska sillä on toimintaa muissa maissa kuin Saksassa. Vastapainona pitää mainita, että nyt tuli uutista, että VW sähköautot eivät mene kaupaksi. Voi hyvin olla, että sillä vaikeuksia pärjätä kilpailussa uuidstuneella markkinalla. Jotenkin tuntuu, että VW hoitaa lainansa seuraavat 3 vuotta noin esimerkkinä. Sitä vastoin Italian lainatilanteen eskaloituminen näyttää todennäköisemmältä. Tätä taustaa vasten paremmalla kuponkikorolla ja tuotto-odotuksella oleva Euro Corporate Bond tuntuu paremmalta sijoitukselta. Seligsonin sivulla näkyy tuotto-odotukset rahaston arvojen jälkeen tällä sivulla:
Rahastoista löytyy sisältö aina rahaston sivun oikeasta reunasta. Mielenkiintoisena havaintona, että Euro Corporate Bondissa on runsaasti suurten Amerikkalaisten yhtiöiden lainoja. Minusta se kertoo, että Euroopasta saa edullisempaan lainaa tai dollari on yhtiöiden mielestä vahva. Korkotaso on aika matala verratuna USA:han.
Toukokuussa Saksan tehdastilaukset kasvoivat 6,4% huhtikuuhun verrattuna. Tämä mittari on melkoinen heiluri, mutta odotukset (+1.2%) ylitettiin reilusti. Ikävä kyllä tämä mittari on 1-2 kk taakse päin katsova. Germany Factory Orders MoM (investing.com)
Onko kenellekään osunut silmään kommentointia tästä uutisesta pörssien kannalta? Minusta vaikuttaa vakavalta.
Meidän foorumilla on tästä jo ehditty keskustelemaan.
Treidaan jenkkimarkkinoita ja ennustan indeksikehitystä siitä näkökulmasta, ts. S&P 500 -indeksin kehitystä. Tämä toki selviää blogistakin hyvin selvästi, jos sen jaksaa lukea.
OMXH:n saati Suomen small cap -indeksin kehitystä en ole ennustanut, joten vaikea olla väärässäkään. Jos joku on ennustanut nimenomaan OMXH:n heikkoa kehitystä, se on ollut ihan ok ennuste. Tosin Helsingin pörssikään ei ole tehnyt uutta pohjaa 1 vuoteen ja 3 kuukauteen, ja on nyt korkeamalla kuin vuosi sitten.
Tässä on taas OP:n Jari Hännikäisen tviittiketju korkojutuista, ekassa tviitissä on Ylen juttu, missä on kuultu Hännikäisen ajatuksia.
Hyviä näkökulmia, kiitos!
Euroalueen valtionlainat ovat siis tarkkaan rajattu spekulointi tällaisen skenaarion puolesta:
En sotke tähän nyt mukaan mitään muita aspekteja tyylin credit spreadit.
Vedetään nyt jo 90 % osakepainolla joten en näe suurta ongelmaa siinä jos tämä pieni spekulaatio ei toimi ollenkaan.
Mikä on OMXH25 CAPE nyt?
Suoraan sitä ei mistään löydy mutta pystyy haarukoimaan kyllä.
Oliko se syyskuun alussa 2021 niin korkea kuin 40x?
-Ei ollut.
Oliko se syyskuun alussa 2021 35x?
-Taitaa olla yläkanttiin tuo.
Oliko se syyskuun alussa 2021 30x?
-Ehkä oli.
Jos se oli vajaat pari vuotta sitten 30x, siitä vaan -40 % pois indeksin reaalisen kurssimuutoksen perusteella ja nyt
OMXH25 CAPE voisi olla tyyliin 18x.
Ei halpa mutta ei myöskään paha.
Alla vertailkohtaa. Sinisellä USA:n osakemarkkinoiden CAPE, oranssilla Eurooppa.
Kolme sijoittajaa kertoo Sijoitustieto.fi:n jutussa näkemyksiään tämän hetkisestä tilanteesta.
Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Kesälaitumien keskeltä näkemyksiään jakoivat sijoituskirjailija& analyytikko Henri Elo, yksityissijoittaja Pentti Jokinen sekä LUT-kauppakorkeakoulun laskentatoimen& rahoituksen -opettaja ja analyytikko Henri Huovinen.
OK, hyvä näkemyksen otto ja samalla hyvä tuotto-riskisuhteen perusteltu valinta. Oletin asian olevan juuri näin. Mainitsit että korkojen taso euroalueella matala niin mielenkiinto heräsi, että oletko kartoittanut muita vaihtoehtoja. Lisäksi olen itse mieltynyt hiukan enemmän noihin yhtiölainoihin niin halusin haastaa itseäni ja hakea muita näkökantoja.
Disinflaatiosta itselläni ihan omakohtaisia havaintoja viime ajoilta kauppareissulta. WC papereja oli käyttämässäni kaupassa alennuksessa useammalta merkiltä. Kaikkien rullahinta oli alle 50 senttiä, normaalisti tuohon hintaan on saanut vain jotain Pirkkaa. Hyllyyn oli ilmestynyt vielä uusi merkki Oops. Vastaavaasti mökkireissulla käydessä Prismassa Serla ja Embo ei vienyt pääosaa S-kaupan valikoimasta vaan siellä oli jotain muita merkkejä. Samoin osa käyttämistämme maitotuotteista hinta on tipahtanut 20% tai jopa enemmän. Tälle päivää esimerkkinä saa Valion laktoositonta jugurttia 1 litran purkin. Tuo on toki kerta luontoinen etu, mutta sitten Pirkka luonnon jugurtti jota olemme käyttäneet 1,39 litra. Jouluna se oli vielä 1,79 €/l ja näyttää OVH hintaa 1,69 €/l. Kahvit on olleet nyt pääsääntöisesti alle 6 500g mitä käytämme.
Tuota samaa vielä liipaten, miksi valitsit Seligsonin rahaston? Se varmastikin on kukuilltaan yksi halvimmista ellei halvin, mutta se sisältää lähinnä velkaisten etelä-eurooppalaisten maiden velkakirjoja?
En ole niiden spreadeja seurannut viime aikoina, mutta jos olettaa niiden laskevan, voi tuo ollakin hyvä sijoitus. Tosin tämä ei tainnut muutenkaan olla tuon sijoituksen kantava ajatus?
Toisaalta jos haluaisi salkkuun laadukkaampaa tavaraa, niin silloin ehkä aktiivinen korkorahasto voisi olla parempi.
Samahan koskee oikeastaan myös Corporate Bondia ja korko-ETF:iä, niissä velkaisimmat yhtiöt ja maat ovat suurimmalla painolla. Lyhytaikaisessa sijoituksessa hallinnointipalkkiokaan ei ole niin merkkaava. 
Jos inflaatio romahtaa ja ehkä jopa QE-arvailut alkavat, se tuskin on huono Etelä-Euroopan maiden bondeille.
Tämä on pieni viihteellinen paluu bondimaailmaan 15 vuoden tauon jälkeen 
EDIT:
Tulipa tuosta sijoittamisesta ja spekuloinnista mieleeni että tuo eurobondirahasto on kymmenenkin vuoden pitoajalla paljon vähemmän spekulatiivinen osto kuin S&P 500 mielestäni on tänään.
Mutta ideana on siis spekuloida toki tällä kertaa noilla bondeilla.
Saanen vastata tähän rahastokyselyyn omia kokemuksia, vaikka minulta ei kysyttykkään. Aktiivisten rahastojen kulut on yleensä vähintään 0,2% korkeammalla. Linkkamassani Seligsonin liitteessä tuotto odotus oli obligaatiolle 2,95% ja pyöristän sen 3% niin 0,2% on 6% tuotosta. 6% parempi tuotto on salkunhoitajalle aika vaativaa, kun kokonaistuotto odotus on 3%. Lisäksi
Noista jää oikeastaan sitten pelimerkeiksi aktiiviseen salkun hoitoon, että on osattava valita lainat joiden spredit ei kasva ja mielellään pienenevät. Potentiaali pienetä on taas sitten suurin näissä velkaisissa yhtiöissä, jos velkaantumisaste pienenee. Joten pidemmällä aikajänteellä passiivinen matalakuluinen rahasto pärjää, aivan kuten osakkeissa. Mutta tilanne on sama mielestäni jopa suuremmalla todennäköisyydellä lyhyellä aikajänteellä. Ainoa keino pärjätä on oikeastaan, että velkaantunut jotenkin kriisiytyy ja aktiivinen hoitaja on siitä poissa. Toki koron nostot usein nostaa velkaatuneiden korkoja enemmän, mutta sitten ne taas muuttuvat enemmän milenkiintosiksi.
Ottaisin mielelläni kyllä itse näkemyksiä mitkä on nyt hyviä aktiivisia rahastoja perusteluineen. Oma paras kilpailija on mielestäni tuo Seligson rahamarkkina AAA. Siitä saa nykysellään kohtuullisen hyvää tuottoa, ihan ennusteen mukaan Corporaten tasoa ja riski on alhaisempi. Itse olen parkannut siihen eniten rahoja sitten Corporate ja sitten Obligaatio. Tämän keskustelun aikana itselleni valkeni, että Italian lainoissa on mahdollisuus nyt isoon spredin laskuun. Jos kuluttajahinnat tippuvat => koron nostopaineet hllittävät => Italian default paineet hellittävät => Spredit tippuvat.
@Jukka_Lepikko ja lyhyet korot.
OP:n asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja Olavi Kurola jenkkien työmarkkinoista. 
Veli @Johannes_Sippola kirjoitteli SP500:sta enimmäkseen teknisen analyysin näkökulmasta, mutta uskalsin laittaa tänne, koska ajattelin kiinnostavan erityisesti tämän ketjun lukijoita.
S&P 500 päätti 2023 ensimmäisen vuosipuoliskon todella vahvasti tuoton ollessa ensimmäiseltä noin. +16,8 %. Perinteisesti kausiluonteisuudelta heikko kesäkuu päätyi tuottamaan melkein +6,5 prosenttia, ja ATH-lukemat ovat alle kymmenen prosentin päässä.
https://viisasraha.fi/Näkökulma/S-P-500-indeksillä-on-monet-kasvot
