Mielenkiintoista tässä on se, että tätä ei voi sijoittaja kuitenkaan täysin sivuuttaa, koska tämä aiheuttaa harmaita hiuksia osakemarkkinoilla ennemin tai myöhemmin. Ja mitä tulee tohon elvytyksen lopetuksen ajoittamiseen, niin tuskin osuu kohdilleen nytkään… taas kerran on melkoisen poikkeukselliset olosuhteet, vaikka finanssikriisistä olisi jotain opittukin.
Miten suurella viiveellä inflaatio on tiedossa? Jos inflaatio nousee esim. 2,5%:iin, niin kuinka monta päivää/viikkoa/kuukautta menee siihen, että tiedetään inflaation olleen 2,5%?
Voiko inflaation jakaa eri alueisiin, joiden kehitystä seurataan erikseen?
Siis ideana kysymykseen on, etä voiko jotenkin ennakoida pörssien suuntaa?
3 tykkäystä
Huhtikuun inflaatioluvut julkaistaan todennäköisesti parin viikon sisään.
3 tykkäystä
Suomessa kuukausittaiset inflaatiotiedot saa tilastokeskuksen sivulta parin viikon päästä kuukauden päätyttyä. Tässä tiedot maaliskuulta:
Inflaatiosta on hyvä huomata tosiaan, että eri hyödykkeiden hinnat voivat kehittyä hyvin epätasaisesti. Tuossa linkissä löytyy tuotealuekohtainen inflaatio. Alkoholin ja tupakan hinta on noussut vuoden 2015 jälkeen eniten, vaatteiden ja jalkineiden hinnat ovat laskeneet.
2 tykkäystä
Ihan samalla tavalla, kuin inflaatio voidaan jakaa omaisuusinflaatioon (kasvavat pörssikurssit, asuntojen hinnat yms.) ja kulutusinflaatioon ( esim. kalliimmat hinnat ruokakaupassa), niin inflaation eri muodot voidaan määrittää valtakunnallisesti (kuten nyt jo tehdään EU:n sisällä), voidaanhan se tehdä myös maakunnallisesti, jos on halua.
Itse asiassa kasvukeskusten inflaation (erityisesti omaisuusinflaation) esille tuominen voisi muuttaa niin yritysten, kuin perheidenkin päätöstä, missä on parasta toimia.
Miten tämä näkyy pörssissä, riippuu niin monesta jutusta, kuten toimintatapojen muutoksesta, ettei Juurikin hahmotuskyky riitä.
Ainakaan ruuhka-Suomen toimistobisnekseen Juurikki ei lähtisi mukaan. Tämä ei ole sijoitus- tai sijoittamatta jättämissuositus. Juurikilla itsellään on 99% suorissa osakesijoituksissa, tai 60% riippuen siitä, miten lasketaan.
Buffett puhui viikonloppuna inflaatiosta, että se näkyy ympäriinsä Berkshiren konglomeraatin monipuolisissa bisneksissä.
Berkshire Hathawayn alla on kioskeja karkkikaupasta rautateihin ja energiaan, joten sen katolta katsoen saa aika kattavan kuvan talouden kehityksestä. Berskhire itse nostaa myös hintojaan.
Esittelin aamun videolla hieman provosoivan, mutta muihin vastaaviin verrattuna ylivertaisen indikaattorin joka ennustaa SP500:sen tulevia tuottoja. Sillä on paremmat näytöt tuottojen ennakoinnista, kuin Shillerin P/E:llä, markkina arvon suhteella BKT:hen, Tobin Q:lla jne.
Kyseessä on aktiivikatsojille tutun pseudonymi Jesse Livermoren kyhäämä indikaattori, joka mittaa sijoittajien keskimääräistä allokaatiota osakkeisiin.
Kuten kuvaajastan näkee, on sijoittajien allokaatioaste ennakoinut suht hyvin pörssin kehitystä:
Mittari on sinänsä simppeli ja vetää mutkia suoraksi, mutta se lienee riittävän tarkka. Osakkeiden riittävän tarkan arvon laskeminen on simppeliä (pörssin markkina-arvo), mutta miten lasketaan velkakirjojen ja käteisen arvo?
Onneksi toisen varallisuus on toisen velkaa, joten nämä saadaan laskemalla “oikeiden talousentiteettien” lainat yhteen.
Sitten lasketaan simppelisti näiden suhdelukua. Kaikki data löytyy iloisesti FREDistä.
Kävin videolla läpi tarkemmin mittarin vahvuuksia sekä heikkouksia. Sen implikaatiot ovat hauskoja ja virkistäviä (ja osalle varmasti raivostuttavia).
Ensinnäkin, fundalla ei periaatteessa ole väliä. Sijoittajien osakeallokaatiota taitaa ohjata useat muutkin tekijät, sillä esimerkiksi säästiöt, rahasto/ETF-säästäjät, bullerot jne. eivät mieti arvostuksia. Sillä ei ole väliä, onko pörssin P/E 10x vai 30x, tai kasvaako tulokset vai ei. Ainoastaan sillä on väliä, miten a) velan ja rahan määrä kasvaa taloudessa ja b) miten allokaatio % muuttuu sekä c) osingot pitkässä juoksussa. 
Eikö olekin vekkuli tapa miettiä pörssiä?
Velan ja massin määrä kasvaa n. 5-15 % vuodessa. Se implikoi, että mikäli allokaatio % ei muutu niin pörssin pitäisi tuottaa tuon verran, välittämättä tuloksista. Ellei osakkeiden lukumäärä paisu, mutta sitä ne eivät ole pitkään aikaan tehneet koska omien osakkeiden ostot kumoavat uusien listautumisten ja osakeantien vaikutuksen.
Mittarin keskeinen heikkous on, ettemme voi ennustaa miten raha/velkamäärä kehittyy taloudessa. Jos se jatkaa voimakkaalla kasvu-uralla ja sijoittajien allokaatio ei muutu, niin nousu jatkuu. Toisaalta mittari historiaa katsoen vihjaa, että SP500:sen seuraavan 10 vuoden tuotto jää melko vaisuksi…
54 tykkäystä
Kiitos @Verneri_Pulkkinen jälleen kerrran, nämä sun videot on kyllä mahtavia tietopaketteja ja tarjoilevat hyvin mielenkiintoista dataa laidasta laitaan. Älä vaan lopeta näitä
Minun mielestäni tämä asia on oikeasti syytä ottaa tosissaan. Markkinoilla on nähdäkseni TODELLA paljon sijoittajia (ja siten myöten rahaa), jotka eivät ymmärrä yhtään mitään valuaatioista. ETF- ja rahastosäästäminen ovat saaneet viime vuosina melkoisen boostin, eikä näihin sijoittajat juuri arvostustasoja katsele. Ja onha näiden yltiöbulleroiden määräkin varmaan kasvanut viime vuosina, vaikkakin he eivät juuri markkinoita vielä heiluttele (paitsi WSB).
On olemassa monenlaista dataa puolesta ja vastaan kurssinousujen ja laskujen lähitulevaisuudessa. Jos jätetään mustat joutsenet pois (koska eihän niitä voi ennakoida), niin vaikea kyllä nähdä mitään isompaa romahdusta. Kovempi inflaatio voisi tällainen olla joo, mutta se vaatisi jo oikeasti pullonkauloja tarjontaan, mihin en usko kyllä millään.
Historiallisen datan soveltamisessa nykypäivään on hyvä aina pohtia, että mitkä kaikki tekijät ovat olleet aiheuttamassa mitäkin ilmiötä. Muistakaa: KORRELAATIO EI OLE TAE KAUSALITEETISTA!
33 tykkäystä
Mistäköhän kannattaisi aloittaa, jos haluaisi etsiä vielä hengissä olevia, tai johonkin arkistoon tallennettuja sijoitusaiheisia keskustelupalstoja ajalta ennen IT-kuplan puhkeamista, eli tyyliin vuosilta 1998-1999?
Näitä olisi tosi mielenkiintoista verrata nykypäivän sijoituskeskusteluun eri foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa.
(Tuli tämä mieleen, kun joku oli NBA-aiheisella foorumilla kaivanut esiin foorumiketjun vuodelta 1995(tjsp.) jossa pohdittiin, onko Michael Jordan kaikkien aikojen paras koripalloilija. Kovasti oli siinä vaiheessa vielä Magic Johnsonin, Wilt Chamberlainin puolesta argumentoivia postaajia 
)
14 tykkäystä
Hyvä kysymys!
Löysin jippii.fi -forumin vasta vuoden 2000 marraskuusta, ja silloin tällaisia aiheita:
Tuossa vaiheessa jo syöksytty. → vai oliko edes vielä?
Illalla vois yrittää kaivella foorumeita esim. iltalehti,iltasanomat, mtv3, kissfm…
27 tykkäystä
Tämähän ei nyt kellekään yllätyksenä tule. Eihän? Janet Yellen: Korkojen on noustava hieman, jotta USA:n talous välttyy ylikuumenemiselta | Arvopaperi
4 tykkäystä
Klikkiotsikko oikein kiljuu pelkoa
Lainaus:
”Voi olla, että korkojen tarvitsee nousta hieman, jotta taloutemme ei ylikuumenisi, vaikka lisäelvytys onkin verattain pieni suhteessa talouden kokoon.”
”Uskon, että taloutemme kasvaa näiden investointien ansiosta nopeammin.”
Sitten, kun lukee virkkeen loppuun, jää miettimään, että kääntyyköhän tämä sittenkin positiiviseksi.
8 tykkäystä
Kiitos videosta @Verneri_Pulkkinen! Onpa mielenkiintoinen mittari. Periaatteessa tässähän on kyse vain kysynnän ja tarjonnan suhteesta osakemarkkinoilla.
Tarkoitatko että tätä mittaria (osinkosijoitusten suhdetta muihin assetteihin) ei voi seurata reaaliajassa mistään?
2 tykkäystä
Huhtikuun kurssinousut saattavat pyyhkiytyä?
Ihan hyviä pointteja tälle “veikkaukselle”, esim. tärkeämpien yhtiöiden hyvätkään tulokset eivät näytä vakuuttavan vaan kurssit alkavat valua. Kun isot yhtiöt lähtevät myyntiin tuossa tilanteessa, se saa indeksin kääntymään.
Toukokuun ensimmäisen viikon jälkeen 80% SP500 yhtiöistä on raportoinut tuloksensa. Sen jälkeen ei ole oikein mitään kurssiajuria tarjolla.Touko ja kesäkuu ovat usein heikkoja kuukausia.
USA:ssa veromyyntejä tulossa. 2020 viimeinen vähennnysten jättöpvm. 17.5.
SP500 keskituotto 10%/v. Nyt tänä vuonna jo 11%.
17 tykkäystä
6 tykkäystä
Jenkkipörssien kalleudesta puhuttu paljon, mutta, kun katsoo 5:n suurimman market capin PEG lukuja niin ei tuo ihan hirvittävälle näytä? (lähde Yahoo finance 5yr expected PEG):
FB 0,97
Alphabet 1,25
Apple 1,46
Amazon 1,64
Microsoft 2,01
Sitten toki on tuloksiin nähden aika hurjan kuuloisin arvostuksin osakkeita kuten Teslaa. Joka tapauksessa, jos poissuljetaan jenkki-indeksistä nämä sellaiset yhtiöt, joita ei Euroopan pörsseistä edes löydy, niin onko USA:n markkina enää verrattain kallis? Kyllähän Euroopassakin ne vähät kasvutekno-osakkeet on korkeilla arvostuksilla. Kotipörssistämme esim. QT tuskin olisi paljoa tuon arvokkaampi yhtiö rapakon toisella puolellakaan.
Ja tällä ajattelulla kyseenalaistan joidenkin esittämää ajatusta, että USA:n pörssit tulisi lähiaikoina aliperformoimaan, koska arvostukset siellä on nousseet niin ylös. Voi olla, että niin käykin, mutta mielestäni se ei johdu EU/USA jaosta, vaan se johtuisi siitä, että eri alat saattavat pärjätä paremmin oli ko. firmat listautuneet mihin tahansa.
18 tykkäystä
Kiva että siitä oli iloa. 
Tarkoitat siis osakkeiden suhdetta muihin omaisuusluokkiin, tässä tapauksessa velkakirjat ja käteinen?
Tuo data revitään monimutkaisen pahamaineisesta Z1-julkaisusta joka ilmestyy kerran kvartaalissa. Koska tuo koko mittari on tarkkuudeltaan hehtaaripyssy, ei tuon tiheämpään tarvitsekaan dataa tulla.
Käyhän miehen osviittana voisi katsoa SP500:sta ja tehdä oletuksia noista kahdesta muusta.
8 tykkäystä
Jenkkipörssi on todella polarisoitunut monella tavalla. Nuo firmat omaa todella hyvän kassan kaikki (nettovelattomia) ja rahoitusta on saatavailla, jos haluaa vain investoida. Sitten nuo firmat ottavat osumaa, jos korot nousevat, kun samaan aikaan Cruise ja lentoyhtiöt kieriskelevät kuoleman kielissä ja armottomassa velkalastissa. Keneenhän se korkojen nousu osuu? Amazon voi samaan aikaan muuttaa tutkimustaan raketeista vähän matalalentoisempaan ja ostaa muutaman lentokoneen ja kehitellä autopilottia. Samaan aikaan sitten ollaan apteekiketjujen puolesta älyttömän huiolestuneita Amazonista. Kukaan ei ole huolissaan Amazonin menosta matkailuun, vaikka kehitellyt jo avaruusmatkailua tovin.
3 tykkäystä
Todella mielenkiintoinen indikaattori. Tuntuu että tuossa päästiin jollain tavalla asian ytimeen sen sijaan että ainaisesti “kinastellaan” PE-luvun ja korkotason suhteesta .
Tilastokeskukselta löytyy joiltain vuosilta dataa suomen osalta siitä mikä on ollut määrä eri omaisuusluokissa. Ei valitettavasti kovin pitkiltä aikasarjoilta. Laskin excelissä suhdeluvun (vihreällä ja oikea akseli) kaikkien rahoitusvarojen ja noteerattujen osakkeiden suhteen. Ei tuo tuottojen ennustuksessa ihan metsään ole mennyt tuolla 1995-2011 välillä ainakaan.
Noteeratut osakkeet ei toki huomioi ulkomaalaista omistusta Helsingin pörssissä, mutta toisaalta huomioi suomalaisten omistamat ulkomaalaiset osakkeet. Voidaan ehkä tehdä oletus että nämä kaksi suunnilleen kumoavat toisensa. Toisena erona tuohon Livermoren indikaattoriin niin tuossa on mukana myös julkishallinnon ja keskuspankin ym. taseet. Tilastokeskukselta saa myös eriteltyä vain yksityisen sektorin joten jos jotakuta kiinnostaa niin voi askarrella kuvaajat siitä:
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__rtp/statfin_rtp_pxt_11n9.px/
Sen verran tuo malli jättää mielestäni jossittelun varaan, että voihan allokaatio osakkeisiin muuttua eri tasolle rakenteellisesti. Sotien jälkeen osakeallokaatio on pysynyt melko hyvin samalla tasolla (jonka ajalle tuo indikaattorin tarkastelujakso on ovelasti vedetty) antaen kuvaa siitä, että allokaatio eri omaisuusluokkiin pysyisi yli ajan samana. Nostan tähän taas tätä Pikettyä. Tulee luettua liian vähän, mutta onneksi sitten sen minkä lukee muistaa hyvin:
http://piketty.pse.ens.fr/files/capital21c/en/pdf/F3.1.pdf
Esimerkiksi allokaatio asuntoihin ja rakennuksiin on muuttunut aika lailla vaikka onkin ollut vakio viimeiset sata vuotta.
14 tykkäystä
Voisiko tässä inflaation yhteydessä ottaa aamun vartissa esille sen kuinka öljyyn sijoittaminen on saattanut olla tuottoisaa tässä 12kk aikana? Muistan äskettäin vasta videosta kuulleeni kauhistuksekseni, että öljyt hyi hyi - minulle nämä ollleet todella mukavia sijoituksia 
Jopa tänään luin täältä foorumilta luotettavan jäsenen sanoman odottamani sanan “supersykli” - tätä odotan, mutta 50/60 
Nordea julkaisi pari päivää sitten (4.5) seuraavanlaisen tiedotteen. Näkisin että seuraavanlaisia toimenpiteitä alkaa tulemaan myös monelta muultakin instikalta tulevaisuudessa ja yrityksien tulee jatkossa panostaa entistä enemmän vastuullisuuteen:
Nordea Life & Pension: kaikkien varainhoitajien tavoitteeksi nollapäästöt | Nordea
Nordea Life & Pension asettaa varainhoitajilleen uuden vaatimuksen: niiden on asetettava vuoteen 2024 mennessä 1,5 asteen skenaarion mukaisesti tavoitteeksi nollapäästöt, jotta ne voivat hoitaa varoja Nordea Life & Pensionin lukuun. Tänään julkaistuihin Nordea Life & Pensionin ilmastotavoitteisiin vuodelle 2025 sisältyy myös tavoite vähentää yhtiön sijoitussalkkujen hiili-intensiteettiä vähintään 25 prosenttia vuoden 2024 loppuun mennessä.
Nordea Life & Pensionilla on hoidossaan noin 62 miljardia euroa varallisuutta, ja se on yksi syyskuussa 2019 käynnistetyn YK:n Net-Zero Asset Owner Alliance -aloitteen perustajista. YK:n pääsihteeri António Guterres on kuvaillut tätä paljon tunnustusta saanutta aloitetta yhdeksi kunnianhimoisimmista ja konkreettisimmista ilmastotoimista. Kaikki jäsenyritykset ovat sitoutuneet vähentämään sijoitussalkkujensa nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Jäsenyritykset julkaisevat tänä vuonna myös yksilölliset välitavoitteet vuodelle 2025.
”Vastuullisuus on erittäin tärkeää meille ja asiakkaillemme. Varojen omistajana meillä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten niitä hoidetaan. Vaadimme nyt varainhoitajia asettamaan vuoteen 2024 mennessä 1,5 asteen skenaarion mukaisesti tavoitteeksi nollapäästöt. Tämä on edellytys sille, että ne voivat hoitaa varoja Nordea Life & Pensionin asiakkaiden lukuun”, Nordea Life & Pensionin toimitusjohtaja Katja Bergqvist sanoo.
Nordea Life & Pension vähentää myös sijoitussalkkujensa hiili-intensiteettiä vähintään 25 prosenttia vuoden 2020 alun tasosta vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämä on jatkoa jo toteutetuille kunnianhimoisille toimille, joilla on viime vuosina vähennetty hiili-intensiteettiä noin 20 prosenttia.
9 tykkäystä