Jokohan alkaa tänään varaslähdöllä.
3 tykkäystä
Laitetaas tämä tännekin. Tämän käppyrän mukaan Yhdysvaltain BKT alkaa pian olla kasvutrendillään.
Huomatkaa ero nyt ja finanssikriisin jälkeiseen hitaaseen elpymiseen:
Tämä kuva havainnollistaa hyvin, miksi elpyminen on ollut niin rajua.
32 tykkäystä
Lepiköllä vahvaa kannanottoa taas kerran. Nähtäväksi jää osuuko ennusteet… mahdollisuus siihen on vähintäänkin kohtalainen (50-50).
11 tykkäystä
Ja sitten, jos FED päätyy tosiaan nostamaan ohjauskorkoaan, niin nähdään sama ilmiö päinvastoin kuin tähän mennessä, eli huomataan ettei ohjauskorolla ole juurikaan merkitystä CPI-inflaatioon? 
Liikaa ehkä kuitenkin puhutaan näissä tästä lyhyen ajan ohjauskorosta. Mielestäni olennaisin kysymys on se, miten pitkä pää (erityisesti 10 vuotta) kehittyy ja alkaako FED kontrolloimaan sitä vahvemmin. Yksi vaihtoehtohan on, että FED nostaa lyhyen aikavälin ohjauskoron, vaikka jopa 1,5%:n, mutta samalla ahmii pitkiä bondeja taseeseensa pitäen niiden korot esim. alle 2,5%:ssa. Tässä tapauksessa osakemarkkinat ei välttämättä reagoisi itse ohjauskoron nousuun juuri lainkaan.
7 tykkäystä
Varmaan olisi ihan hyvä idea lukea juttu ennen kuin alkaa sitä arvostelemaan, tämä on sellainen hyvä vinkki yleisestikin 
Otsikko tietysti on raflaava kuten median tapoihin kuuluu, mutta itse juttu sisälsi kyllä paljon hyvää dataa ja ajatuksia inflaatiosta ja siitä ettei kannata tuudittautua siihen, että FEDin koronnostojen todennäköisyys seuraavat 2 vuotta olisi 0%. Lukusuositus, ei montaa minuuttia mene kun on tiivis juttu.
24 tykkäystä
Tämä on kyllä mielenkiintoinen isomman kuvan kehityskulku loppu -ja ensivuotta ajatellen, vedetäänkö tällä kertaa elvytys överiksi kun aiemmin ollaan jälkiviisaana voitu todeta että mm. finanssikriisin jälkeen alettiin kiristämään liian nopeasti. Voihan olla myös että kaikki meneekin nappiin ja elvytystä osataan himmata suunnilleen oikeassa kohdassa niin että siirtymä tapahtuu hyvässä tasapainossa ilman että talous jäisi vielä liikaa kanveesiin tai pääsisi ylikuumenemaan. Voisi ihan varmuuden vuoksi lukaista kuitenkin Buffetin koostaman tekstin inflaatiosta ja bisneksistä, jotka ainakin 70-luvulla pärjäsivät hyvin…
8 tykkäystä
Mielenkiintoista tässä on se, että tätä ei voi sijoittaja kuitenkaan täysin sivuuttaa, koska tämä aiheuttaa harmaita hiuksia osakemarkkinoilla ennemin tai myöhemmin. Ja mitä tulee tohon elvytyksen lopetuksen ajoittamiseen, niin tuskin osuu kohdilleen nytkään… taas kerran on melkoisen poikkeukselliset olosuhteet, vaikka finanssikriisistä olisi jotain opittukin.
Miten suurella viiveellä inflaatio on tiedossa? Jos inflaatio nousee esim. 2,5%:iin, niin kuinka monta päivää/viikkoa/kuukautta menee siihen, että tiedetään inflaation olleen 2,5%?
Voiko inflaation jakaa eri alueisiin, joiden kehitystä seurataan erikseen?
Siis ideana kysymykseen on, etä voiko jotenkin ennakoida pörssien suuntaa?
3 tykkäystä
Huhtikuun inflaatioluvut julkaistaan todennäköisesti parin viikon sisään.
3 tykkäystä
Suomessa kuukausittaiset inflaatiotiedot saa tilastokeskuksen sivulta parin viikon päästä kuukauden päätyttyä. Tässä tiedot maaliskuulta:
Inflaatiosta on hyvä huomata tosiaan, että eri hyödykkeiden hinnat voivat kehittyä hyvin epätasaisesti. Tuossa linkissä löytyy tuotealuekohtainen inflaatio. Alkoholin ja tupakan hinta on noussut vuoden 2015 jälkeen eniten, vaatteiden ja jalkineiden hinnat ovat laskeneet.
2 tykkäystä
Ihan samalla tavalla, kuin inflaatio voidaan jakaa omaisuusinflaatioon (kasvavat pörssikurssit, asuntojen hinnat yms.) ja kulutusinflaatioon ( esim. kalliimmat hinnat ruokakaupassa), niin inflaation eri muodot voidaan määrittää valtakunnallisesti (kuten nyt jo tehdään EU:n sisällä), voidaanhan se tehdä myös maakunnallisesti, jos on halua.
Itse asiassa kasvukeskusten inflaation (erityisesti omaisuusinflaation) esille tuominen voisi muuttaa niin yritysten, kuin perheidenkin päätöstä, missä on parasta toimia.
Miten tämä näkyy pörssissä, riippuu niin monesta jutusta, kuten toimintatapojen muutoksesta, ettei Juurikin hahmotuskyky riitä.
Ainakaan ruuhka-Suomen toimistobisnekseen Juurikki ei lähtisi mukaan. Tämä ei ole sijoitus- tai sijoittamatta jättämissuositus. Juurikilla itsellään on 99% suorissa osakesijoituksissa, tai 60% riippuen siitä, miten lasketaan.
Buffett puhui viikonloppuna inflaatiosta, että se näkyy ympäriinsä Berkshiren konglomeraatin monipuolisissa bisneksissä.
Berkshire Hathawayn alla on kioskeja karkkikaupasta rautateihin ja energiaan, joten sen katolta katsoen saa aika kattavan kuvan talouden kehityksestä. Berskhire itse nostaa myös hintojaan.
Esittelin aamun videolla hieman provosoivan, mutta muihin vastaaviin verrattuna ylivertaisen indikaattorin joka ennustaa SP500:sen tulevia tuottoja. Sillä on paremmat näytöt tuottojen ennakoinnista, kuin Shillerin P/E:llä, markkina arvon suhteella BKT:hen, Tobin Q:lla jne.
Kyseessä on aktiivikatsojille tutun pseudonymi Jesse Livermoren kyhäämä indikaattori, joka mittaa sijoittajien keskimääräistä allokaatiota osakkeisiin.
Kuten kuvaajastan näkee, on sijoittajien allokaatioaste ennakoinut suht hyvin pörssin kehitystä:
Mittari on sinänsä simppeli ja vetää mutkia suoraksi, mutta se lienee riittävän tarkka. Osakkeiden riittävän tarkan arvon laskeminen on simppeliä (pörssin markkina-arvo), mutta miten lasketaan velkakirjojen ja käteisen arvo?
Onneksi toisen varallisuus on toisen velkaa, joten nämä saadaan laskemalla “oikeiden talousentiteettien” lainat yhteen.
Sitten lasketaan simppelisti näiden suhdelukua. Kaikki data löytyy iloisesti FREDistä.
Kävin videolla läpi tarkemmin mittarin vahvuuksia sekä heikkouksia. Sen implikaatiot ovat hauskoja ja virkistäviä (ja osalle varmasti raivostuttavia).
Ensinnäkin, fundalla ei periaatteessa ole väliä. Sijoittajien osakeallokaatiota taitaa ohjata useat muutkin tekijät, sillä esimerkiksi säästiöt, rahasto/ETF-säästäjät, bullerot jne. eivät mieti arvostuksia. Sillä ei ole väliä, onko pörssin P/E 10x vai 30x, tai kasvaako tulokset vai ei. Ainoastaan sillä on väliä, miten a) velan ja rahan määrä kasvaa taloudessa ja b) miten allokaatio % muuttuu sekä c) osingot pitkässä juoksussa.
Eikö olekin vekkuli tapa miettiä pörssiä?
Velan ja massin määrä kasvaa n. 5-15 % vuodessa. Se implikoi, että mikäli allokaatio % ei muutu niin pörssin pitäisi tuottaa tuon verran, välittämättä tuloksista. Ellei osakkeiden lukumäärä paisu, mutta sitä ne eivät ole pitkään aikaan tehneet koska omien osakkeiden ostot kumoavat uusien listautumisten ja osakeantien vaikutuksen.
Mittarin keskeinen heikkous on, ettemme voi ennustaa miten raha/velkamäärä kehittyy taloudessa. Jos se jatkaa voimakkaalla kasvu-uralla ja sijoittajien allokaatio ei muutu, niin nousu jatkuu. Toisaalta mittari historiaa katsoen vihjaa, että SP500:sen seuraavan 10 vuoden tuotto jää melko vaisuksi…
54 tykkäystä
Kiitos @Verneri_Pulkkinen jälleen kerrran, nämä sun videot on kyllä mahtavia tietopaketteja ja tarjoilevat hyvin mielenkiintoista dataa laidasta laitaan. Älä vaan lopeta näitä
Minun mielestäni tämä asia on oikeasti syytä ottaa tosissaan. Markkinoilla on nähdäkseni TODELLA paljon sijoittajia (ja siten myöten rahaa), jotka eivät ymmärrä yhtään mitään valuaatioista. ETF- ja rahastosäästäminen ovat saaneet viime vuosina melkoisen boostin, eikä näihin sijoittajat juuri arvostustasoja katsele. Ja onha näiden yltiöbulleroiden määräkin varmaan kasvanut viime vuosina, vaikkakin he eivät juuri markkinoita vielä heiluttele (paitsi WSB).
On olemassa monenlaista dataa puolesta ja vastaan kurssinousujen ja laskujen lähitulevaisuudessa. Jos jätetään mustat joutsenet pois (koska eihän niitä voi ennakoida), niin vaikea kyllä nähdä mitään isompaa romahdusta. Kovempi inflaatio voisi tällainen olla joo, mutta se vaatisi jo oikeasti pullonkauloja tarjontaan, mihin en usko kyllä millään.
Historiallisen datan soveltamisessa nykypäivään on hyvä aina pohtia, että mitkä kaikki tekijät ovat olleet aiheuttamassa mitäkin ilmiötä. Muistakaa: KORRELAATIO EI OLE TAE KAUSALITEETISTA!
33 tykkäystä
Mistäköhän kannattaisi aloittaa, jos haluaisi etsiä vielä hengissä olevia, tai johonkin arkistoon tallennettuja sijoitusaiheisia keskustelupalstoja ajalta ennen IT-kuplan puhkeamista, eli tyyliin vuosilta 1998-1999?
Näitä olisi tosi mielenkiintoista verrata nykypäivän sijoituskeskusteluun eri foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa.
(Tuli tämä mieleen, kun joku oli NBA-aiheisella foorumilla kaivanut esiin foorumiketjun vuodelta 1995(tjsp.) jossa pohdittiin, onko Michael Jordan kaikkien aikojen paras koripalloilija. Kovasti oli siinä vaiheessa vielä Magic Johnsonin, Wilt Chamberlainin puolesta argumentoivia postaajia 
)
14 tykkäystä
Hyvä kysymys!
Löysin jippii.fi -forumin vasta vuoden 2000 marraskuusta, ja silloin tällaisia aiheita:
Tuossa vaiheessa jo syöksytty. → vai oliko edes vielä?
Illalla vois yrittää kaivella foorumeita esim. iltalehti,iltasanomat, mtv3, kissfm…
27 tykkäystä
Tämähän ei nyt kellekään yllätyksenä tule. Eihän? Janet Yellen: Korkojen on noustava hieman, jotta USA:n talous välttyy ylikuumenemiselta | Arvopaperi
4 tykkäystä
Klikkiotsikko oikein kiljuu pelkoa
Lainaus:
”Voi olla, että korkojen tarvitsee nousta hieman, jotta taloutemme ei ylikuumenisi, vaikka lisäelvytys onkin verattain pieni suhteessa talouden kokoon.”
”Uskon, että taloutemme kasvaa näiden investointien ansiosta nopeammin.”
Sitten, kun lukee virkkeen loppuun, jää miettimään, että kääntyyköhän tämä sittenkin positiiviseksi.
8 tykkäystä
Kiitos videosta @Verneri_Pulkkinen! Onpa mielenkiintoinen mittari. Periaatteessa tässähän on kyse vain kysynnän ja tarjonnan suhteesta osakemarkkinoilla.
Tarkoitatko että tätä mittaria (osinkosijoitusten suhdetta muihin assetteihin) ei voi seurata reaaliajassa mistään?
2 tykkäystä
Huhtikuun kurssinousut saattavat pyyhkiytyä?
Ihan hyviä pointteja tälle “veikkaukselle”, esim. tärkeämpien yhtiöiden hyvätkään tulokset eivät näytä vakuuttavan vaan kurssit alkavat valua. Kun isot yhtiöt lähtevät myyntiin tuossa tilanteessa, se saa indeksin kääntymään.
Toukokuun ensimmäisen viikon jälkeen 80% SP500 yhtiöistä on raportoinut tuloksensa. Sen jälkeen ei ole oikein mitään kurssiajuria tarjolla.Touko ja kesäkuu ovat usein heikkoja kuukausia.
USA:ssa veromyyntejä tulossa. 2020 viimeinen vähennnysten jättöpvm. 17.5.
SP500 keskituotto 10%/v. Nyt tänä vuonna jo 11%.
17 tykkäystä
6 tykkäystä