Pörssien suunta (Osa 2)

Passiiviset rahastot eivät määrittele hintoja, mutta jos näihin rahastoihin virtaa uutta rahaa paljon enemmän kuin mitä sieltä virtaa ulos, luo nämä myös rahaston/ETFn alla oleviin osakkeisiin “ylimääräistä” ostopainetta.

Miksei ostopaine olisi merkittävää?

Jos normaalisti yhden kuukauden aikana 94% ETFistä vaihdetaan sekundaarimarkkinoilla, ja vaikka 3% market maker joutuu luomaan (esim. koska eläkeyhtiöt ostaa ja luo ostopainetta) ja 3% market maker joutuu tuhoamaan (koska eläkeyhtiöt myy ja luo myyntipainetta), on tämän ETFn "netto"vaikutus alla oleviin osakkeisiin ollut n. 0%. Sanotaan että ostajia ja myyjiä on ollut yhteensä 100 rahaa.

Vuoden 2020 loppupuolella tämä vaaka onkin kääntynyt niin että myyjiä on 100 rahaa mutta ylimääräisen likviditeetin takia ostajia 105 rahaa. Joten ostajia olisi 5% enemmän, joten marketmakerin pitäisi käydä enemmän luomassa ETFiä kuin tuhoamassa niitä.

Tämä 5 ylimääräisen rahan ostopaine saattaa sitten pysyä markkinoilla kunnes ei enään pysykään, mutta siihen asti tämä “ylimääräinen” raha luo ylimääräistä painetta. Olkoonkin että tuo ETFn 105 rahaa on vain 5% päivän volyymistä, ja 5 rahaa vain n.0,25%.

Kyllä, pitää paikkansa.
Mutta kuten tuolla yllä kirjoitin niin tämä rahastojen aiheuttama ostopaine ei pitäisi olla mitenkään merkittävä ainakaan Blackrockin tai Vanguardin mukaan.
Aikaisempaan viestiin unohdin vielä nostaa esille rahastojen tasapainottamisen/ostojen/myyntien ajankohdan. Tätähän ei tapahdu päivittäin eli kaikki reaktiot pitäisi tapahtua jonkunnäköisellä viiveellä.

1 tykkäys

OP:n aamukatsauksesta poimintaa

4 tykkäystä

Aamun videolta taas läjä käppyröitä for your eyes only :wink:

Onko kaikki jo “kyydissä”? Jotta osakkeet voisivat nousta, tarvitaan jostain innokkaita ostajia. Rahastot ovat yksi suuri peluri ja osto- tai myyntipaineen lähde. Näyttää siltä, että niiden halukkuus ostella on vasta hiljalleen palaamassa. Allaoleva kuvaaja on Macrochartsin tviitistä:

Jenkeissä rahastoista ja ETF:stä vedettiin rahaa kuin viimeistä päivää nettona (itseasiassa, aktiivisista rahastoista vedettiin rahaa todella paljon ja nettona ETF:iin virtasi rahaa, mutta kokonaisuus negatiivinen) viimeiset pari vuotta. Viime kuukaudet osoittavat kuitenkin käänteen tapahtuneen.

Myös suomalaisilla rahastosäästäjillä on paha tapa myydä pohjiin ja ostella vasta kun maailma näyttää paremmalta. Kuvakaappaus rahastoraportista:

Summa summarum: näyttää siltä, että kaikki eivät ole vielä kyydissä vaikka anekdoottisen todistusaineiston pohjalta tuntuukin siltä.

32 tykkäystä

Herää kysymys että kukas onkaan se “smart money” ja “dumb money”… :smiley:

12 tykkäystä

;D jep…


Nordnetin aktiivisten asiakastilien määrä hujahti Suomessa jo yli 400 000:nen. Miksi linkkaan tänne, no liittyen tuohon aiempaan kommenttiini onko kaikki jo mukana pörssirallissa?

https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/400-000-asiakkaan-raja-ylittyi-nordnet-suomessa

"Vuoden 2020 aikana lähes 100 000 suomalaisasiakasta aloitti sijoittamisen Nordnetissä, mikä tarkoittaa 35 %:n vuosikasvua. Tahti kiihtyi entisestään tammi-helmikuun 2021 aikana, jolloin yli 20 000 suomalaista avasi asiakkuuden Nordnetiin.

Tammikuu 2021 oli Nordnetissä vilkkain uusasiakaskuukausi ikinä. Se oli jopa vilkkaampi kuin vuoden 2020 maaliskuu, jolloin koronapandemian alku räjäytti kiinnostuksen oman talouden haltuunottoon. Pandemian ja osakesäästötilien siivittämänä Nordnet Suomessa ylittyi 300 000 asiakkaan raja huhtikuussa 2020, kertoo Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen."

Nordnet varmaan imee asiakkaita hieman muilta toimijoilta, mutta Nordnetin kehitys lienee suht hyvä suunnannäyttäjä sille mitä yleisesti kansan syvien rivien sijottamisinnossa tapahtuu.

Suosituin osake on… Fortum. :smiley:

23 tykkäystä


@Olli_Koponen twitteristä varastettu kuva.

Korrelaatio on aika selvä.
Kiinnostaa kuitenkin mitä tuo vasen skaala tarkoittaa :thinking:
Onko 1.0 real assettien yliperformanssi vai 0.5

Mutuilen tässä aivan täysin pohtiessani mikä voisi käynnistää inflaation nykyisessä markkinassa.

Voisiko osakekuplan puhkeaminen ja kurssien pidempi hiipuminen käynnistää likviditeetin virtaamisen osakkeista takaisin ihmisten pankkitileille ja vielä vahvemmin kulutukseen? Etenkin kun matkailu ei vielä vedä, kuinka moni pystyy istumaan rahojensa päällä vaan alkaa käyttää sitä. Skenaario vaatisi että usko osakemarkkinaan hiipuisi radikaalisti ja saisimme aikaan laskumarkkinan, jossa markkinoille palaaminen ei näytä enää niin mielekkäältä. Toki ihmisten likviditeettiä häviää vastaavasti myös kurssien laskiessa.

Tuntuuhan inflaatio-odotusten noususta olevan aika paljon pöhinää “isojen poikien” keskuudessa.
Foliohattuilijat uskovat isoonkin “fiat-rahan” inflaation… Nämä enemmän crypto-piirien veijareita.

Keskuspankkipolitiikka ja edessä siintävä talouskasvu ainakin voivat nostattaa inflaatiota.

Alla kuva jenkkien inflaatio-odotuksista. Tuo on jo pre-korona tason yläpuolella.
Pitkät korotkin ovat jo hiljalleen nousseet vähän.

Kuinka kauan markkinat haluavat hinnoitella osakkeita oletuksella että “korot ja inflaatio ovat pysyvästi matalalla” ?
Tuskin saamme ennakkoilmoitusta ennen kuin sentimentti muuttuu.

3 tykkäystä

Ihmiset ovat olleet säästäväisempiä kuin pitkään aikaan. Voiko olla, että nämä säästöt lähtevät takaisin kiertoon hyvin pian sen jälkeen, kun yhteiskuntaa avataan? Jos näin käy, niin inflaatio voi nostaa päätään kovin lyhyellä aikavälillä. Entä jos nämä säästöt ovat sijoituksessa? Jos ihmiset alkavat ottamaan ulos sijoituksesta säästöjä, niin riittääkö yksityisten sijoittajien voima heiluttamaan kursseja? Voiko olla, että syntyy niin sanotusti ketjureaktio:

yhteiskunta avautuu → kulutuksen tarve purkautuu → inflaatio nousee → korot nousee → kurssit reagoi korkojen nousuun laskulla → yksityissijoittajat nostavat säästöjä pois pörssistä ja kurssit laskevat lisää → nostettu raha siirtyy kiertoon ja inflaatio vahvistuu.

Itsekin karkeasti mutuilin samaa joku aika takaperin. Mielestäni ei mahdoton ajatus, että inflaation käynnistymisen ajurina toimii osaltaan osakemarkkinat.

5 tykkäystä

Itse en usko että korot nousee kauheasti, sillä valtiot on nii’in supervelkaisia, että ne taistelee kaikin tavoin pitääkseen inflaation tietyissä rajoissa. Jos siis vain pystyvät, ja jos eivät niin sitten saatetaankin olla aika lirissä.

1 tykkäys

Kun korona on ohi monelle voi tosiaan tulla houkutus myydä esim salkku jonka arvo on kolminkertaistunut koronan aikana ja lähteä matkustelemaan tai tehdä jotain muuta kivaa sillä rahalla (on olemassa muutakin kivaa tekemistä kuin sijoittaminen).

7 tykkäystä

Hmm, inflaation pitäminen tietyissä rajoissa ja keinot siihen?

Nyt nousee, öljy, raaka-aineet, pörssit, kiinteistön arvot paikoitellen holtittomasti ja syy siihen on ylisuuri elvytys ja rahan tarjonta.

Perinteisesti keinot taistella inflaatiota vastaan ovat hyvin rajalliset ja ainoa keino taitaa olla rahan tarjonnan pienentäminen ja korkojen nosto.

Onko nyt keksitty jotain muita keinoja? Ei auta että halutaan inflaation olevan nolla, kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja kohta on kiire nostaa korkoja, muuten käy kuten ennenkin…

E: onko nyt sektorirotaation aika, kalliit kasvuyhtiöt pois, tilalle kaivokset, öljynporaajat ja pankit?

3 tykkäystä

Tiedä sitten miten asiat ovat:

The latest fund manager survey by BofA Global Research showed cash allocations down to their lowest level since March 2013, allocations to stocks and commodities at their highest level in around a decade and a record in the net percentage of investors taking higher-than-normal risk.

Niille jotka eivät tiedä niin BofA on Bank of America, joka on yksi näistä jenkkien jättiläispankeista.

Muuten tuossa artikkelissa käsitellään erinäisten pörssinoteerattujen viputuotteiden kysynnän kasvua.

2 tykkäystä

Muutama poiminta aamun videolta.

Kaikki maailman keskeiset pörssi-indeksit ovat lievän normaalin mukavasti plussalla vuoden alusta mitattuna:

Reddit-huuma on hieman laantunut kuten @Aston_Livingstone onnellisesti huomautti kahvihuoneessa, mutta sinkoilu uusiin kuumiin lähteisiin jatkuu. Tällä kertaa Clubhouse Media Groupin kurssi on 27-kertaistunut, koska sijoittajat ovat innostuneet sosiaalisen median Clubhouse -appsista. Ainoa ongelma on, että tuo Clubhouse Media on täysin eri yhtiö kuin yksityisomisteinen Clubhouse -apps. :smiley:

Syklin vaihe puhuttaa täällä paljon. Tässä artikkelissa käydään läpi aihetta työmarkkinan vinkkelistä, joka on vielä kaukana kireästä. Yleensähän syklin viime metreillä työmarkkina muuttuu hyvin kireäksi.

(Tämä graafien optimointi puhelimia ajatellen on kyllä rasittavaa… :smiley: )

Tämä tutkimus oli veikeä: mitä vaikeampiselkoinen vuosikertomus, sitä korkeampi pääoman tuottovaatimus! Eli, jos yhtiö haluasi maksimoida arvoaan se tekisi mahd. selkeitä raportteja. Twitterissä joku jo vitsailikin, että tämä selittää pankkiosakkeiden halvan arvostuksen. :smiley:


Tämä ei liity suoraan pörssien suuntaan, mutta vaikka pidän suht oleellisena seurata pörssien ja maailman isoa kuvaa (se helpottaa kummasti) niin samalla tärkeimpänä osakepoiminnassa on miettiä asiat yhtiöiden kautta. Ironisesti, mitä vähemmän yhtiön kanssa tarvitsee stressata makroa, sen parempi yöunille.

Videon pääaiheena oli viime vuosikymmenien tuottoisin osake (ehkä kaikkien aikojen tuottoisin), Monster Beverage Corporation. Kukapa olisi arvannut, että kaiken teknohypetyksen ja SPAC-huutelun keskellä paras osake onkin energiajuomavalmistaja? Kauas jäävät Apple, Nvidia, Tesla, Amazon jne. tuosta osakkeesta.

Yritin eilen illalla kaivaa selityksiä tälle ilmiömäiselle performanssille, ja muutamia opin Bloombergin podista missä istui pari yhtiötä seuraavaa analyytikkoa.

-Vahva brändi, jota on rakennettu hieman eri tavalla kuin muita (ei niinkään mainoskamppiksin, vaan sponsoroiden jne.)
-Todella pääomakevyt liiketoimintamalli. Yhtiö ei itse pullota yms vaan omistaa brändin.
-Vahva brändi ja kevyt liiketoimintamalli tarkoittaa kovaa kannattavuutta (joka neljäs liikevaihtodollari muuttuu vapaaksi kassavirraksi, eli se oikea asia mitä jää omistajien käteen)
-Tämä vapaa kassavirta ammutaan kokonaan omien osakkeiden ostoon
-Yhtiö pystyy siis kasvamaan ilman kasvuinvestointeja! Harvinainen yhdistelmä missä kasvu tapahtuu kuin itsestään ja samalla voidaan suitsuttaa omistajia. Mieleen ei tule montaa vastaavanlaista yhtiötä maailmassa…
-Oiva joskin epäreilun harvinainen esimerkki laatuyhtiöstä jota ei vain kannattaisi koskaan myydä.
-Mielenkiintoisesti yhtiö ei panosta lainkaan sijoittajaviestintään (ei IR-funktiota): se antaa numeroiden puhua puolestaan.

Lisäys: niin ja tätä helmeä sai 2000-luvun alussa P/E 10x arvostuksella vaikka siinä vaiheessa yhtiöllä oli jo 90-luku takana kovalla suorituksella (liikevaihto kasvanut yhtäjaksoisesti 90-luvun alusta alkaen).

Kuka väittää etteikö arvosijoittaminen toimi, jos ei vaan myy helmiä hetkellisen kalleuden takia? :sunglasses:

42 tykkäystä

Jep, tuo data rahastoista tuntuu olevan hieman epätarkkaa ja mietin itsekin myös tuota tulkintaa.

Tässä käppyränä nuo rahastojen rahastotasot:

Toisaalta kun noita viivoja katsoo, niin voisi sanoa että kun enemmistö alipainottaa osakkeita on hyviä ostopaikkoja, mutta kun enemmistö ylipainottaa niin nousu voi jatkua, mennä vaakatasoa tai loppua. :smiley:

4 tykkäystä

Tämä @Arimatti_Alhanko huomio tviitissä on mielenkiintoinen.

kuva

Salkunhoitajien mielestä (puolet vastanneista) nyt on loppuvaiheen nousumarkkina.

Tuo sama porukka vastasi muistaakseni kesään 2020 asti että ”nousu on karhuralli” eli lasku jatkuu pian. Takit käännettiin syksyllä, ja nyt uskotaan jo syklin loppuun? :sweat_smile:

31 tykkäystä

Tosiaan harvinaisen(onko?) jakautuneet on mielipiteet tästä.

Oman käsityksen mukaan yleistilanne(konsensus) on seuraavanlainen:

  1. Ollaan myöhäisessä vaiheessa härkämarkkinaa(mahdollinen viimeinen jyrkkä nousu ja ennen kevättä tulee 5-10% dippi. Mahdollisesti vuoden sisään isompi 20-40% laskumarkkina, joka taas on todennäköisesti pidempi kuin koronadippi. Heti lasku kun korot nousee tai keskuspankkielvytys loppuu/vähenee
  2. Nousu ei voi jatkua näin(15-25% indeksit per vuosi), vähintään vaakatasoa mennään tulevat vuodet, jolloin arvostustasot saadaan järkevimmiksi. Kuitenkin pieni dippi 10-15% odotettavissa viimeistään kun elvytys odotetaan loppuvan
  3. Koronadipistä alkoi uusi nuori nousumarkkina, joka jatkuu koko vuosikymmenen(ainakin 2-5v). Isompia(yli20%) laskuja ei nähdä. Keskuspankkielvytyksen loputtua nähdään toki 5-15% lasku

Mukavahan näitä eri skenaarioita on pyöritellä, varsinkin kun niin eri kanteilla nykyhetkeä voi ajatella.

Pitää muistaa, että ei hirmuisen usein ole nopealla syklillä näin isoja laskuja(alkuvuosi -18, loka-joulu -18, koronakevät -20, syyskuu -20, marraskuu -20). Siihen peilaten iso yli 20% lasku ei kovinkaan todennäköinen ole tulevina vuosina(tai on sitten se puhdistaja, jonka jälkeen alkaa uusi uljas härkämarkkina :slight_smile: ). Tietysti tulee huomioida hurjat nousut dippien välissä.

9 tykkäystä

Tässä on hyvä artikkeli, jonka mukaan sellainen 70-luvun toisinto inflaation kanssa on epätodennäköistä. Keinot tappaa inflaatio kyllä löytyvät.

Toisaalta aiemmin täällä on puhuttu siitä teesistä, että inflaatiota ajaakin väestörakenteen muutos ja että se aiheuttaisi inflaation paluun. Siitä sitten valitsemaan oma mieluisa skenaario. :metal:t3:

3 tykkäystä

Paljon on näitä mainintoja, että indeksit ei voi nousta joka vuosi näin paljon. Katsoin huvikseen paljonko tässä nyt oikein on noustu. Tässä on SP500-indeksin dataa, luvut ovat suunnilleen nopeasti katsottuna viikkotasolla, mutta erittäin hyvin suuntaa antavia:
2015: 0,0 %
2016: 9,2 %
2017: 21 %
2018: -10 %
2019: 32 %
2020: 14 %

Vastaavasti ennen teknokuplaa…
1995: 34 %
1996: 23 %
1997: 24 %
1998: 31 %
1999: 19 %
2000 (1.1-25.3): 4,7 %

30-luvun romahduksesta ei minun lähteen data riittänyt kuin vuoteen 1928, mutta vuonna 1928 SP500 nousi 38 % ja 1.1 - 15.9.1929 myös 31 %.

Ei tässä nyt oikein hirveitä kuplalukemia kyllä ole mielestäni nähty viime vuosina. Etenkään kun pörssi on hyvin heterogeeninen, teknot (+vedyt/EV) ovat kyllä rallatelleet, mutta oikeastaan mikään muu ei. Tuohon päälle korkotaso ja keskuspankkien takaama likviditeetti tulevalle 2-4 vuodelle niin… Vaikea uskoa nyt isompaankaan korjaukseen ellei sitten tule jotain mustaa joutsenta tai yllättävää finanssikriisiä.

43 tykkäystä