Pörssien suunta (Osa 2)

Verneri_Pulkkinen · Helmikuu 16, 2021, 6.38am

;D jep…

Nordnetin aktiivisten asiakastilien määrä hujahti Suomessa jo yli 400 000:nen. Miksi linkkaan tänne, no liittyen tuohon aiempaan kommenttiini onko kaikki jo mukana pörssirallissa?

https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/400-000-asiakkaan-raja-ylittyi-nordnet-suomessa

"Vuoden 2020 aikana lähes 100 000 suomalaisasiakasta aloitti sijoittamisen Nordnetissä, mikä tarkoittaa 35 %:n vuosikasvua. Tahti kiihtyi entisestään tammi-helmikuun 2021 aikana, jolloin yli 20 000 suomalaista avasi asiakkuuden Nordnetiin.

Tammikuu 2021 oli Nordnetissä vilkkain uusasiakaskuukausi ikinä. Se oli jopa vilkkaampi kuin vuoden 2020 maaliskuu, jolloin koronapandemian alku räjäytti kiinnostuksen oman talouden haltuunottoon. Pandemian ja osakesäästötilien siivittämänä Nordnet Suomessa ylittyi 300 000 asiakkaan raja huhtikuussa 2020, kertoo Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen."

Nordnet varmaan imee asiakkaita hieman muilta toimijoilta, mutta Nordnetin kehitys lienee suht hyvä suunnannäyttäjä sille mitä yleisesti kansan syvien rivien sijottamisinnossa tapahtuu.

Suosituin osake on… Fortum.

Porssi-Petteri · Helmikuu 16, 2021, 6.50am

@Olli_Koponen twitteristä varastettu kuva.

Korrelaatio on aika selvä.
Kiinnostaa kuitenkin mitä tuo vasen skaala tarkoittaa
Onko 1.0 real assettien yliperformanssi vai 0.5

Badwithmoney · Helmikuu 16, 2021, 7.12am

Mutuilen tässä aivan täysin pohtiessani mikä voisi käynnistää inflaation nykyisessä markkinassa.

Voisiko osakekuplan puhkeaminen ja kurssien pidempi hiipuminen käynnistää likviditeetin virtaamisen osakkeista takaisin ihmisten pankkitileille ja vielä vahvemmin kulutukseen? Etenkin kun matkailu ei vielä vedä, kuinka moni pystyy istumaan rahojensa päällä vaan alkaa käyttää sitä. Skenaario vaatisi että usko osakemarkkinaan hiipuisi radikaalisti ja saisimme aikaan laskumarkkinan, jossa markkinoille palaaminen ei näytä enää niin mielekkäältä. Toki ihmisten likviditeettiä häviää vastaavasti myös kurssien laskiessa.

Porssi-Petteri · Helmikuu 16, 2021, 7.27am

Tuntuuhan inflaatio-odotusten noususta olevan aika paljon pöhinää “isojen poikien” keskuudessa.
Foliohattuilijat uskovat isoonkin “fiat-rahan” inflaation… Nämä enemmän crypto-piirien veijareita.

Keskuspankkipolitiikka ja edessä siintävä talouskasvu ainakin voivat nostattaa inflaatiota.

Alla kuva jenkkien inflaatio-odotuksista. Tuo on jo pre-korona tason yläpuolella.
Pitkät korotkin ovat jo hiljalleen nousseet vähän.

Kuinka kauan markkinat haluavat hinnoitella osakkeita oletuksella että “korot ja inflaatio ovat pysyvästi matalalla” ?
Tuskin saamme ennakkoilmoitusta ennen kuin sentimentti muuttuu.

Intueor · Helmikuu 16, 2021, 7.59am

Ihmiset ovat olleet säästäväisempiä kuin pitkään aikaan. Voiko olla, että nämä säästöt lähtevät takaisin kiertoon hyvin pian sen jälkeen, kun yhteiskuntaa avataan? Jos näin käy, niin inflaatio voi nostaa päätään kovin lyhyellä aikavälillä. Entä jos nämä säästöt ovat sijoituksessa? Jos ihmiset alkavat ottamaan ulos sijoituksesta säästöjä, niin riittääkö yksityisten sijoittajien voima heiluttamaan kursseja? Voiko olla, että syntyy niin sanotusti ketjureaktio:

yhteiskunta avautuu → kulutuksen tarve purkautuu → inflaatio nousee → korot nousee → kurssit reagoi korkojen nousuun laskulla → yksityissijoittajat nostavat säästöjä pois pörssistä ja kurssit laskevat lisää → nostettu raha siirtyy kiertoon ja inflaatio vahvistuu.

Itsekin karkeasti mutuilin samaa joku aika takaperin. Mielestäni ei mahdoton ajatus, että inflaation käynnistymisen ajurina toimii osaltaan osakemarkkinat.

Tipitityy · Helmikuu 16, 2021, 6.53pm

Itse en usko että korot nousee kauheasti, sillä valtiot on nii’in supervelkaisia, että ne taistelee kaikin tavoin pitääkseen inflaation tietyissä rajoissa. Jos siis vain pystyvät, ja jos eivät niin sitten saatetaankin olla aika lirissä.

V_Trader · Helmikuu 16, 2021, 7.54pm

Kun korona on ohi monelle voi tosiaan tulla houkutus myydä esim salkku jonka arvo on kolminkertaistunut koronan aikana ja lähteä matkustelemaan tai tehdä jotain muuta kivaa sillä rahalla (on olemassa muutakin kivaa tekemistä kuin sijoittaminen).

Expaco_b · Helmikuu 17, 2021, 6.14am

Hmm, inflaation pitäminen tietyissä rajoissa ja keinot siihen?

Nyt nousee, öljy, raaka-aineet, pörssit, kiinteistön arvot paikoitellen holtittomasti ja syy siihen on ylisuuri elvytys ja rahan tarjonta.

Perinteisesti keinot taistella inflaatiota vastaan ovat hyvin rajalliset ja ainoa keino taitaa olla rahan tarjonnan pienentäminen ja korkojen nosto.

Onko nyt keksitty jotain muita keinoja? Ei auta että halutaan inflaation olevan nolla, kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja kohta on kiire nostaa korkoja, muuten käy kuten ennenkin…

E: onko nyt sektorirotaation aika, kalliit kasvuyhtiöt pois, tilalle kaivokset, öljynporaajat ja pankit?

Sambadi · Helmikuu 17, 2021, 6.34am

Tiedä sitten miten asiat ovat:

The latest fund manager survey by BofA Global Research showed cash allocations down to their lowest level since March 2013, allocations to stocks and commodities at their highest level in around a decade and a record in the net percentage of investors taking higher-than-normal risk.

Niille jotka eivät tiedä niin BofA on Bank of America, joka on yksi näistä jenkkien jättiläispankeista.

Muuten tuossa artikkelissa käsitellään erinäisten pörssinoteerattujen viputuotteiden kysynnän kasvua.

Verneri_Pulkkinen · Helmikuu 17, 2021, 8.40am

Muutama poiminta aamun videolta.

Kaikki maailman keskeiset pörssi-indeksit ovat lievän normaalin mukavasti plussalla vuoden alusta mitattuna:

Reddit-huuma on hieman laantunut kuten @Aston_Livingstone onnellisesti huomautti kahvihuoneessa, mutta sinkoilu uusiin kuumiin lähteisiin jatkuu. Tällä kertaa Clubhouse Media Groupin kurssi on 27-kertaistunut, koska sijoittajat ovat innostuneet sosiaalisen median Clubhouse -appsista. Ainoa ongelma on, että tuo Clubhouse Media on täysin eri yhtiö kuin yksityisomisteinen Clubhouse -apps.

Syklin vaihe puhuttaa täällä paljon. Tässä artikkelissa käydään läpi aihetta työmarkkinan vinkkelistä, joka on vielä kaukana kireästä. Yleensähän syklin viime metreillä työmarkkina muuttuu hyvin kireäksi.

(Tämä graafien optimointi puhelimia ajatellen on kyllä rasittavaa… )

Tämä tutkimus oli veikeä: mitä vaikeampiselkoinen vuosikertomus, sitä korkeampi pääoman tuottovaatimus! Eli, jos yhtiö haluasi maksimoida arvoaan se tekisi mahd. selkeitä raportteja. Twitterissä joku jo vitsailikin, että tämä selittää pankkiosakkeiden halvan arvostuksen.

Tämä ei liity suoraan pörssien suuntaan, mutta vaikka pidän suht oleellisena seurata pörssien ja maailman isoa kuvaa (se helpottaa kummasti) niin samalla tärkeimpänä osakepoiminnassa on miettiä asiat yhtiöiden kautta. Ironisesti, mitä vähemmän yhtiön kanssa tarvitsee stressata makroa, sen parempi yöunille.

Videon pääaiheena oli viime vuosikymmenien tuottoisin osake (ehkä kaikkien aikojen tuottoisin), Monster Beverage Corporation. Kukapa olisi arvannut, että kaiken teknohypetyksen ja SPAC-huutelun keskellä paras osake onkin energiajuomavalmistaja? Kauas jäävät Apple, Nvidia, Tesla, Amazon jne. tuosta osakkeesta.

Yritin eilen illalla kaivaa selityksiä tälle ilmiömäiselle performanssille, ja muutamia opin Bloombergin podista missä istui pari yhtiötä seuraavaa analyytikkoa.

-Vahva brändi, jota on rakennettu hieman eri tavalla kuin muita (ei niinkään mainoskamppiksin, vaan sponsoroiden jne.)
-Todella pääomakevyt liiketoimintamalli. Yhtiö ei itse pullota yms vaan omistaa brändin.
-Vahva brändi ja kevyt liiketoimintamalli tarkoittaa kovaa kannattavuutta (joka neljäs liikevaihtodollari muuttuu vapaaksi kassavirraksi, eli se oikea asia mitä jää omistajien käteen)
-Tämä vapaa kassavirta ammutaan kokonaan omien osakkeiden ostoon
-Yhtiö pystyy siis kasvamaan ilman kasvuinvestointeja! Harvinainen yhdistelmä missä kasvu tapahtuu kuin itsestään ja samalla voidaan suitsuttaa omistajia. Mieleen ei tule montaa vastaavanlaista yhtiötä maailmassa…
-Oiva joskin epäreilun harvinainen esimerkki laatuyhtiöstä jota ei vain kannattaisi koskaan myydä.
-Mielenkiintoisesti yhtiö ei panosta lainkaan sijoittajaviestintään (ei IR-funktiota): se antaa numeroiden puhua puolestaan.

Lisäys: niin ja tätä helmeä sai 2000-luvun alussa P/E 10x arvostuksella vaikka siinä vaiheessa yhtiöllä oli jo 90-luku takana kovalla suorituksella (liikevaihto kasvanut yhtäjaksoisesti 90-luvun alusta alkaen).

Kuka väittää etteikö arvosijoittaminen toimi, jos ei vaan myy helmiä hetkellisen kalleuden takia?

Verneri_Pulkkinen · Helmikuu 17, 2021, 10.01am

Sambadi:

Verneri_Pulkkinen:

Onko kaikki jo “kyydissä”? Jotta osakkeet voisivat nousta, tarvitaan jostain innokkaita ostajia. Rahastot ovat yksi suuri peluri ja osto- tai myyntipaineen lähde. Näyttää siltä, että niiden halukkuus ostella on vasta hiljalleen palaamassa. Allaoleva kuvaaja on Macrochartsin tviitistä:

Tiedä sitten miten asiat ovat:

U.S. – 17 Feb 21

Traders chase sky-high returns in leveraged exchange traded products

Frenzied speculation in the shares of GameStop may have subsided, but it is business as usual in a small corner of the market where traders looking to turbocharge their gains dabble in what may be some of the market’s most volatile funds.

The latest fund manager survey by BofA Global Research showed cash allocations down to their lowest level since March 2013, allocations to stocks and commodities at their highest level in around a decade and a record in the net percentage of investors taking higher-than-normal risk.

Niille jotka eivät tiedä niin BofA on Bank of America, joka on yksi näistä jenkkien jättiläispankeista.

Muuten tuossa artikkelissa käsitellään erinäisten pörssinoteerattujen viputuotteiden kysynnän kasvua.

Jep, tuo data rahastoista tuntuu olevan hieman epätarkkaa ja mietin itsekin myös tuota tulkintaa.

Tässä käppyränä nuo rahastojen rahastotasot:

Toisaalta kun noita viivoja katsoo, niin voisi sanoa että kun enemmistö alipainottaa osakkeita on hyviä ostopaikkoja, mutta kun enemmistö ylipainottaa niin nousu voi jatkua, mennä vaakatasoa tai loppua.

Verneri_Pulkkinen · Helmikuu 17, 2021, 10.36am

Tämä @Arimatti_Alhanko huomio tviitissä on mielenkiintoinen.

Salkunhoitajien mielestä (puolet vastanneista) nyt on loppuvaiheen nousumarkkina.

Tuo sama porukka vastasi muistaakseni kesään 2020 asti että ”nousu on karhuralli” eli lasku jatkuu pian. Takit käännettiin syksyllä, ja nyt uskotaan jo syklin loppuun?

fcbee · Helmikuu 17, 2021, 11.09am

Tosiaan harvinaisen(onko?) jakautuneet on mielipiteet tästä.

Oman käsityksen mukaan yleistilanne(konsensus) on seuraavanlainen:

Ollaan myöhäisessä vaiheessa härkämarkkinaa(mahdollinen viimeinen jyrkkä nousu ja ennen kevättä tulee 5-10% dippi. Mahdollisesti vuoden sisään isompi 20-40% laskumarkkina, joka taas on todennäköisesti pidempi kuin koronadippi. Heti lasku kun korot nousee tai keskuspankkielvytys loppuu/vähenee
Nousu ei voi jatkua näin(15-25% indeksit per vuosi), vähintään vaakatasoa mennään tulevat vuodet, jolloin arvostustasot saadaan järkevimmiksi. Kuitenkin pieni dippi 10-15% odotettavissa viimeistään kun elvytys odotetaan loppuvan
Koronadipistä alkoi uusi nuori nousumarkkina, joka jatkuu koko vuosikymmenen(ainakin 2-5v). Isompia(yli20%) laskuja ei nähdä. Keskuspankkielvytyksen loputtua nähdään toki 5-15% lasku

Mukavahan näitä eri skenaarioita on pyöritellä, varsinkin kun niin eri kanteilla nykyhetkeä voi ajatella.

Pitää muistaa, että ei hirmuisen usein ole nopealla syklillä näin isoja laskuja(alkuvuosi -18, loka-joulu -18, koronakevät -20, syyskuu -20, marraskuu -20). Siihen peilaten iso yli 20% lasku ei kovinkaan todennäköinen ole tulevina vuosina(tai on sitten se puhdistaja, jonka jälkeen alkaa uusi uljas härkämarkkina ). Tietysti tulee huomioida hurjat nousut dippien välissä.

Verneri_Pulkkinen · Helmikuu 17, 2021, 11.43am

Tässä on hyvä artikkeli, jonka mukaan sellainen 70-luvun toisinto inflaation kanssa on epätodennäköistä. Keinot tappaa inflaatio kyllä löytyvät.

Toisaalta aiemmin täällä on puhuttu siitä teesistä, että inflaatiota ajaakin väestörakenteen muutos ja että se aiheuttaisi inflaation paluun. Siitä sitten valitsemaan oma mieluisa skenaario.

JNivala · Helmikuu 17, 2021, 11.48am

Paljon on näitä mainintoja, että indeksit ei voi nousta joka vuosi näin paljon. Katsoin huvikseen paljonko tässä nyt oikein on noustu. Tässä on SP500-indeksin dataa, luvut ovat suunnilleen nopeasti katsottuna viikkotasolla, mutta erittäin hyvin suuntaa antavia:
2015: 0,0 %
2016: 9,2 %
2017: 21 %
2018: -10 %
2019: 32 %
2020: 14 %

Vastaavasti ennen teknokuplaa…
1995: 34 %
1996: 23 %
1997: 24 %
1998: 31 %
1999: 19 %
2000 (1.1-25.3): 4,7 %

30-luvun romahduksesta ei minun lähteen data riittänyt kuin vuoteen 1928, mutta vuonna 1928 SP500 nousi 38 % ja 1.1 - 15.9.1929 myös 31 %.

Ei tässä nyt oikein hirveitä kuplalukemia kyllä ole mielestäni nähty viime vuosina. Etenkään kun pörssi on hyvin heterogeeninen, teknot (+vedyt/EV) ovat kyllä rallatelleet, mutta oikeastaan mikään muu ei. Tuohon päälle korkotaso ja keskuspankkien takaama likviditeetti tulevalle 2-4 vuodelle niin… Vaikea uskoa nyt isompaankaan korjaukseen ellei sitten tule jotain mustaa joutsenta tai yllättävää finanssikriisiä.

Sambadi · Helmikuu 17, 2021, 12.43pm

Shillerin PE:stä ollaan montaa mieltä, mutta tällä hetkellä se näyttää SP500:lle jotain 35:tä. Viimeisen kolmen vuosikymmenen keskiarvo huiteli muistaakseni jossain 25:ssä ja koko pörssihistoriassa itse Robert Shillerin koostaman datan perusteella noin 17. Täytynee tarkistaa minulla se jossain excelissä oli laskettu.

SP500 sektoreista vain utilities on oman sektorinsa viimeisen 10 vuoden keskiarvo Shillerin PE:n alapuolella ja sekin vain prosentin verran. Muuten sektoreittain Shiller PE on kohollaan 10 vuoden keskiarvoon seuraavasti:

Basic Materials	23,7	%
Consumer Cyclical	48,4	%
Financial Services	17,2	%
Real Estate	3,4	%
Consumer Defensive	5,1	%
Healthcare	8,9	%
Utilities	-1,1	%
Communication Services	20,7	%
Energy	34,4	%
Industrials	18,7	%
Technology	26,0	%

Hieman kalliilta tuolla lähes sektori kuin sektori näyttäisi.

Sektoridatan tarjosi gurufocus enkä tuota lähtenyt tarkastamaan sen kummemmin.

JNivala · Helmikuu 17, 2021, 12.52pm

Arvostustasoja voidaan lähestyä monelta kantilta. On ihan totta, että P/E / Shillerin P/E luvuilla katsoen pörssit ovat erittäin kalliit tai jopa kuplassa. Mutta jos taas lähtee pohtimaan, että MIKSI näin on ja miten tuo voisi purkautua “normaaliksi”, niin päädytään samaan umpikujaan: korkotason ja järkyttävän suuren rahamäärän takia ei vain ole vaihtoehtoja kuin korkeat hinnat pörssissä. Ja koska makrotilanne on mikä on ja keskuspankkien politiikka nykyisenlainen, niin on oikeasti erittäin vaikea uskoa mitään muutosta tähän nyt ihan lähitulevaisuudessa.

Mietitäänpä, että jos arvostustasot (P/E mitattuna) olisivat historiallisella tasolla neutraalit, niin mihin hittoon ne sadat miljardit (lonkalta heitetty) oikein olisivat menneet? Niinpä, ei mihinkään. Joten kun rahaa piisaa, niin tässähän tuo lopputulos näkyy.

Vihaan sanontaa “this time is different”, mutta ihan loogiselta kyllä oikeasti tuntuu että tässä nollakorkoympäristössä (JA NÄKYMISSÄ) nykyinen hintataso on oikeasti erittäin rationaalista.

Mitä sitten pidemmällä aikavälilllä tulevaisuudessa tapahtuu, niin kyllähän tämä homma tulee palautumaan pitkän aikavälin normaaliin ennemmin tai myöhemmin. Ihan kestätämätöntähän tämä on. Nuo viime vuosien indeksituotot eivät vain ole vielä teknokuplan/30-luvun laman romahdusten tasolla. Tähän päälle makrotaloudellinen tilanne, nollakorot ja likviditeetti niin en vain pysty näkemään romahdusta ihan lähikuukausina (tämän sanottuna se varmaan tapahtuu tänä iltana…). P/E ja Shillerin P/E ovat joo hyviä mittareita, mutta ottaen huomioon kaikki muut tekijät, niin en usko noiden indikoivan romahdusta kuin pitkällä aikavälillä. Tämä homma voi vielä hyvin venyä, että parin vuoden päästä puhutaan sitten siitä kuplasta

Pahoittelut poukkoilevasta viestistä.

Sambadi · Helmikuu 17, 2021, 1.09pm

Kupla lienee kupla on sen syyt kuinka rationaalisia tahansa. Ei se silti poista sitä, että kuplan alkaessa tyhjentyä jää kuplaantuneen omaisuusluokan tulevat tuotot ainakin lähitulevaisuudessa auttamatta ohkaisiksi.

Ei kai nuo mittarit romahdusta ennusta vain lähinnä niistä voi vetää jonkinlaista johtopäätöstä, että tulevaisuuden tuotot ovat todennäköisimmin heikkoja kuin huikeita. Mutta niin kuin sanoit nykyinen tilanne voi jatkua vielä vaikka kuinka pitkään “uutena normaalina” kunnes sitten joku päivä se ei sitä enää olekkaan.

JNivala · Helmikuu 17, 2021, 1.23pm

Niin määrittelykysymyshän se on pitkälti sitten että milloin ollaan kuplassa ja milloin ei Minun mielestä nyt voidaan perustella korkeammat arvostustasot historiaan nähden, koska korkotaso (ja sen lähiajan näkymät), joten en näe juuri nyt vielä indeksitasolla kuplaa. Sen sijaan bondit ovat mielestäni kyllä kuplassa, mikä selittää osakkeiden arvostusta.

Kuplaan tämä voi myös minun määrittelyssäni mennä, koska rahaa on niin hemmetisti (ja lisää tulee), että ne voivat nostaa arvostustasoja vielä niin paljon, että edes korkotasolla ei voida hintoja enää indeksitasolla perustella (mielestäni vielä voi).

Tuleviin tuotto-odotuksiin suhtaudun niin, että ne ovat keskimäärin aika matalat. Kuitenkin osakepoimija voi löytää edelleen hyviä kohteita. Lisäksi nuo tuotot eivät tule tasaisesti, vaan uskon jopa edelleen hyviin tuottoihin lähitulevaisuudessa ja isomman korjauksen myötä tuotot painuvat sitten siihen heikkoon keskiarvoon.

puuhoyla1 · Helmikuu 17, 2021, 1.42pm

Tuntuu, että indekseihin on leivottu sisään aika kermainen täytekakku, kun arvostuskertoimet ovat frontanneet ilmeisesti semmoisen kuvan tulevaisuudesta, että vuoden-kahden päästä korona on menneen talven lumia, yritykset takovat vielä koronaa edeltävää aikaa parempia tuloksia, keskuspankit jatkavat rahan printtaamista samaa tahtia, mutta korot pysyvät nollissa. Semmoinen fiilis, että aika moni asia saa mennä täysin nappiin, jotta tuo utopia toteutuu.

Jotkut perustelevat korkeita arvostuskertoimia ihmisten patoutuneella kysynnällä, joka olisi purkautumassa koronarajoitusten jälkeen, ja joka siivittäisi yritysten tuloksenteon johonkin ennen näkemättömään nirvanaan. Miten laajasti eri sektoreille tuo kysyntä sitten oikeasti kohdistuu, eli onko ihmiset muka lykänneet muutakin kulutusta, kuin esimerkiksi ravintolassa käyntiä ja matkustusta. Ja antaako tämä suuri kulutusjuhla sitten aivan optimaaliset lähtökohdat talouskasvulle, kun Yhdysvalloissa edelleen viikoittain työttömäksi ilmoittautuu nelinkertainen määrä vuoden takaiseen verrattuna ja viidennes yrityksistä on “zombiyhtiöitä”. Saa aika ahkerasti ravata ravintolassa ja reissuilla, että kasvaneen kulutuksen hyödyt olisivat koronasta aiheutuneita haittoja suuremmat taloudelle.

Itse olen aika märkäkorva osakemarkkinoilla, ja pitäisi varmaan kuunnella viisaampien mantraa “time in the market is better than timing”. Jos en ole aivan kuutamolla, niin osakkeen arvo määräytyy yhtiön tekemän tuloksen mukaan, eli ei kai nyt ihan mihin tahansa hintaan ole järkevää olla ostajana. Varmasti useita halpoja osakkeita löytyy, mutta itse sijoitan suurimmaksi osaksi indeksirahastoihin, ja kun S&P500 p/e huitelee kaikkien aikojen kolmanneksi korkeimmalla tasolla on todella vaikea vetää ostohousuja jalkaan. Todennäköisestihän tässä jää musta Pekka käteen, lähtee odottamaan halvempia hintoja. Suurempi pudotus indekseissä on varmaankin tulossa parin vuoden sisällä, mutta kysymysmerkkinä on, että ehtiikö markkina nousta niin korkealle, että tuon dipin pohja on korkeammalla kuin tämän päivän huippu…