Osakesijoittaminen

Pörssien suunta (Osa 2)

Tätähän muuten kutsutaan sijoitustarinaksi :slight_smile: On totta että erinäiset sijoitustarinat dominoivat pörssin suuntaa lyhyellä aikajänteellä, mutta pidemmän päälle ne eivät kanna, jos tarina ei pohjaudu todellisuuteen. Teknojen aikakaudella tarinasijoittamisesta on toki palkittu suhteettoman paljon, mutta loppupeleissä funda määrittää pörssin kohtalon. Esimerkiksi kaikki vihaavat hiiltä, mutta silti hiilen hinta on kovassa noususyklissä, koska siitä on juuri nyt pulaa. Toisaalta Euroopan pankkisektori on aivan yhtä vihattu, mutta pankkiosakkeiden kursseissa ei liene tapahtumassa minkäänlaista muutosta, koska sektori on myös fundapohjaisesti surkea.

Jos katsot mitä öljymarkkinoilla tapahtuu, niin jo nykyisillä historiallisesti alhaisilla öljyn hinnoilla perinteinen öljyntuotanto vuolee kultaa ja kärsijöinä on lähinnä tuo viime aikoina boomannut öljysektori Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Venezuelassa. Erityisesti Yhdysvaltain massiivinen liuskeöljysektori on rakennettu lähinnä velkarahalla ja verohelpotuksilla, jotka ovat nyt katoamassa. Öljyn kysyntä sen sijaan alkaa vähentyä vasta joskus 2025+, kun sähköautojen kasvu länsimaissa ylittää kehittyvien markkinoiden öljykysynnän kasvun, joten öljyn hinta on nyt puhtaasti OPECin käsissä. Tämä ympäristössä jossa kaikki länsimaiset pankit rajoittavat öljyalan investointeja ja capexit ovat muutenkin jo pari vuotta olleet ennätysalhaisella tasolla.

Teknojen aikakausi on kestänyt jo vuosikymmenen ja jokainen Zoomeri on teknosijoittaja. Kuten @Verneri_Pulkkinen sanoi, voittamaton ala voi muuttua nopeastikin seuraavaksi inhokiksi. Kysynpähän vaan että osaavatko teknokasvusijoittajat mukautua muuttuneeseen ympäristöön, kun Kahootit pitäisi vaihtaa konepajoiksi ja salkku rotatoida kaukaisesta kasvusta enemmän kohti lähitulevaisuuden kassavirtoja :smiley:

Ei siitä nyt loppupeleissä niin kauaa aikaa ole kun Teknot olivat pörssin sijoituskelvottomimpia osakkeita ja öljy oli kuningas. Silloin oli erittäin huono hetki sijoittaa ikuiseen öljysektoriin ja kaikki rahat olisi kannattanut laittaa tähän vihattuun mutta kasvavaan teknosektoriin. Käyköhän nyt päinvastoin? :cowboy_hat_face:

21 tykkäystä

Ongelma on, ettei pankit ole rajoittaneet näitä investointeja tarpeeksi. 2019 Maailman Pankki lopetti tukemisen (2017 julkaistujen uutisten mukaan, en tiedä tapahtuiko näin), 2021 lopussa Euroopan Invesointi Pankki tulee lopettamaan tukemisen, ja ilmeisesti Amerikassa vain Arktisten alueiden öljyvarantojen tutkimiseen tarkoitetut investoinnit ovat loppuneet/loppumassa JP Morganin ja BofA:n osalta (jälkimmäinen maksumuurin takana. Öljyalaa ei siis omasta mielestäni ole rangaistu tarpeeksi ja riskiä on edelleen. Jollei sitten tahdo tukea Venäjän valtiota ja ottaa geopoliittista riskiä tukemalla venäläistä tuotantoa.

6 tykkäystä

Kyllä tuo pankkien vaikutus on merkittävä, erityisesti kun ottaa huomioon “epäviralliset rajoitukset” öljy-yhtiöille lainaamisessa, jotka perustuvat pankin omiin näkymiin öljyalan tulevaisuudesta. Katso vaikka tätä listaa:

AIka monessa öljyalan podcastissa toimitusjohtajat valittelevat miten vaikeaa nykyään on saada rahoitusta, mikä tukee selvästi vahvan kassavirran ja alhaisen opexin omaavia perinteisiä toimijoita ja rankaisee moderneja velkavipuöljyhiekkabumtsibum-yhtiöitä :slight_smile:

Öljyn hinnan nousulla taas on vaikutusta koko länsimaiseen talousjärjestelmään ja tätä kautta myös pörssien suuntaan. Jää nähtäväksi saammeko isoja tulospettymyksiä loppuvuodesta, kun raaka-aineiden kohonneet hinnat puskevat läpi kasvaneina kustannuksina.

7 tykkäystä

Tuli muuten mielenkiintoinen artikkeli vastaan siitä, miten öljyvarantojen tutkimista rahoitetaan: How is Hydrocarbon Exploration and Development Funded?

3 tykkäystä

En ole eri mieltä siitä, etteikö raaka-aineiden hinnoilla olisi merkitystä, enkä siitä, etteikö pankkien rahoituksella ole vaikutusta. Tuosta linkistäsi tulee selväksi, että pankit ovat paljon tarkempia siitä, että mihin pistävät rahansa. Toisaalta, jos kaikki pankit ottavat saman asenteen kuin Norjan Government Pension Fund Global (GPFG), eli ei anneta rahaa mihinkään öljyn etsintään, niin riskithän siinä öljyyn sijoittamiseen kohoavat. Kun öljyn hinta nousee, tulee öljyn vaihtoehdoista huomattavasti kannattavampia. Kaikkihan me kuitenkin tiedetään, että öljy tulee loppumaan jollain ajanjaksolla, eikä sen käyttäminen yleisesti ole ihmiskunnan selviytymisen kannalta kovin järkevää. Joten, miksei aloittaa se siirtyminen öljystä vaihtoehtoihin jo nyt? En näe öljylle tulevaisuutta, vaikka lyhyellä aikavälillä siihen sijoittamalla voikin tehdä hyvin rahaa.

6 tykkäystä

Meiltä näköjään puuttui aiheesta sopiva ketju, joten loin sellaisen, missä voimme jatkaa keskustelua tukkimatta tätä ketjua. Voisiko @Verneri_Pulkkinen tai @Johannes_Sippola siirtää muutaman edellisen viestin sinne?

7 tykkäystä

Juurikki päätti ottaa tänään aurinkoa Kuopion torilla ystävien seurassa, mutta nyt pitää silti tähän heittoon puuttua. :sunglasses:

Suomi on osa Eurooppaa, mutta Suomen ja Euroopan pankkisektoreilla on fundapohjaisesti tosi iso ero, kuten esim. Finanssisektoriketjua lukemmalla voit todeta.

Sieltä löytyy myös arvioita, missä määrin Etelä-Euroopan syksyllä kaatuvat pankit voivat suomalaisia pankkeja vakausmaksujen muodossa verottaa. Juurikin valistunut arvaus on, että valtionveron lisäksi tulee siihen arvioituna + 25 - 33 % EU-vero eli vakausmaksu seuraavaksi 10-15 vuodeksi.

Mitä vaikeammaksi kaatuvilla pankeilla menee, sitä paremmaksi EU:n vaatimuksesta ylikapitalisoiduilla suomalaisilla pankeilla menee.

Seuraavassa finanssikriisissä myös muut suomalaiset pankit kuin edellisissä Ålandsbanken pääsevät ostamaan hyvää halvalla. Milloin tämä tapahtuu? Ehkä jo konkurssisuojien päättyessä Euroopassa ensi syksyllä? On tässä vielä pitkitetyn saattohoidonkin riski.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden pankkisektori on menestynyt suht hyvin myös pörssikurssien osalta. Silti ne ovat halpoja, aliarvostettuja, eikä edes korkotason nousua ole vielä hinnoiteltu käytännössä ollenkaan pörssikursseihin.

Varsinaiseen asiaan: pörssien suunta yleensä eli siten, kuten ei koskaan saisi yleistää, alkaa olla tilanteessa jossa pörssin yleisindeksit ovat huonoja mittareita. Turha arvailla, vaikka helikopterirahoituksen jatkumisella on lievä yleisindeksejä nostava vaikutus.

Rotaatio on jo alkanut, ja vauhti on Juurikin epätieteellisten silmin ollut nykivää, mutta silti koko ajan isossa linjassa kiihtyvää.

Arvostuskuplat puhkeavat eli nyt esim. puolittuneet kasvu firmojen pörssikurssit voivat tehdä sen vielä pari kertaa, kuten noin 20 vuotta sitten.

Hyvää tulosta tekevät, mutta arvostuksessa liian pitkälle tulevaisuuteen arvostetut firman ottavat siipeensä, joku 25%, toinen ehkä 50%, kun tulevaisuuden odotukset järkiperäistyvät.

Sykliset teollisuusfirmat kukoistavat niin kauan, kuin maailmantalouden piristysruiskeet jatkuvat, mutta romahtavat ihan niin kuin ne muutenkin romahtavat, kun uusi laama tulee. Mikä on laama? Se viittaa nykytalouspolitiikan kiellettyyn sanaan.

Ketkä pärjäävät? Finanssisektori (vakuutus ja pankit) pärjää aina. Suomen bkt:n Top 3:ssa on jo nyt kaksi pankkia. Siellähän se kaikki hyvä tehdään? :roll_eyes:

20 tykkäystä

Tässä muutamia poimintoja aamun videolta.

Kiinasta tuli aamuyöllä ostopäällikköindeksejä. Teollisuus pehmenei hieman, ollen kuitenkin yli kasvua signaloivan 50:nen. Kuitenkin vientipuoli näyttää surkastuvan. Suomalaisille syklisille firmoille Kiinan imu on tärkeää, joten on mielenkiintoista seurata maan talouden kehitystä. Palvelualoilla lukemat pysyivät 55 tienoilla eli tuhti kasvu jatkuu.

Eurooppalaisten luksusbrändien arvostus on P/E:llä mitattuna ottanut kunnon kaulan Nasdaq100-indeksin teknoihin. Yleensä Euroopan markkinoista puhuttaessa tulee mieleen mörnivät pankit tai teollisuusyhtiöt, mutta meidän luksusbrändit kuten LVMH ja Hermes ovat kehittyneet vallan suotuisasti finanssikriisin jälkeen. Viime vuosina myös noihin verrattuna arkisempi Marimekko on päässyt samaan imuun mukaan.

Maailman rikkain henkilö ei enää olekaan Jeff Bezos tai Musk, vaan LVMH:n pääomistaja Bernard Arnault.

Tässä on hämäävä käppyrä. Nopeasti vilkaistuna ja höystettynä maalaisjärjellä voisi ajatella, että rahastojen alhainen käteispaino on hieman karhuinen seikka. Millä ne ostelee jatkossa osakkeita, jos ne ovat jo täysillä mukana?

Kuitenkin jos katsoo rahavirtoja osakerahastoihin, voi huomata niiden olleen jo vuosia kumulatiivisesti hyvin negatiivisia joten rahastojen negatiiviset virrat eivät ole pörssiä kaataneet. Vasta viimeiset puoli vuotta virta on kääntynyt jyrkemmin positiviseksi, mutta sekin raha on mennyt pääosin ETF:iin. Pörssissä on paljon muitakin ajureita ja liikuttelijoita, joista rahastot ovat vain yksi osa.

Sen sijaan alhainen shorttikanta saa hieman miettimään. Karhuja ei juuri näy, eikä kukaan uskalla veikata laskun puolesta. Se ei saa ainakaan itseäni tietenkään muutamaan omaa sijoitussuunnitelmaa, mutta ei tuo seikka hilpeäksikään tee ottamaan lisää riskiä.

IMG_7453

35 tykkäystä

Kiitos Vernerille videosta ja postauksista. Hyvinhän menee vai meneekö? Katselen juuri SP500 / NASDAQ100 / Tesla yms. shorttaamista minifutuureilla. Nyt on jotenkin semmoinen tunne…

  • Inflaatiota/koronnousuja tai jo niiden pelkoa maaliskuun malliin.
  • Markkinoilla paljon rahaa ja vivutus korkealla, osa sektoireista rankasta yliarvostettuja.
  • Huomiona Jenkkien RRP/repo-markkinat ovat muuten olleet jyrkässä nousussa kuun puolivälistä alkaen. Mitenhän tätä pitäisi tulkita?
6 tykkäystä

Tuo shorttikanta näyttää olevan per markkina-arvo, joten nyt kun S&P500 on noussut sen ~30% vuoden 2020 alusta, niin itse asiassa shorttikanta per osakemäärä saattaa olla aivan samoissa edelleen?

2 tykkäystä

Törmäsin blummalla sattumalta artikkeliin aiheesta.

Nyt täytyy ensiksi varoittaa, että nämä syvemmät tekniset himmelit keskuspankkijärjestelmän ytimessä ovat monimutkaisia enkä välttämättä/todennäköisesti ymmärrä itsekään niitä täysin. Tosin tämä koskee suurinta osaa sijoittajia. :smiley:

Tosiaan kansankielisesti ilmaistuna tuo on sellainen sorakuoppa Fedillä, johon eri toimijat voivat dumpata käteistään hetkeksi.

Koska lyhyistä koroista tuotto on jopa negatiivista, on ilmeinen vaihtoehto heittää rahat tuonne nollakoron suojaan.

Toisin sanoen, tuo tavallaan imee ylimääräistä likviditeettiä pois systeemistä kuin sieni. Esim. pankeille talletusten paisuminen on jo ongelma, kun ne eivät voi lainata kaikkea ulos (ei yksinkertaisesti ole lainaajia tarpeeksi :smiley: ). Samalla kun liittovaltio heittää elvytysshekkejä kansalle niin ne rahathan päätyy lopulta joko suoraan tai monen mutkan kautta talletustileille pankkeihin.

Liittovaltio tyhjentää omaa tiliään näihin tarkoituksiin Fedissä kuin viimeistä päivää, koska tili pullistui yli tarpeiden kriisin keskellä:

Jos ymmärrän siis oikein niin tuo RRP-kuvio on kuin viemäri mihin ylimääräinen vesi tulvii rankkasateessa. :smiley: Ei sen kummempaa.

Lisäys: Mariannella oli REPO-markkinasta rautalankiteksti vuodelta 2019. Huom. silloin kuvio oli toisin päin ja korot pomppasivat rajusti.

15 tykkäystä

Hyvä piirileikki menossa. Ensin printataan rahaa markkinalle päämärkänä ja nyt ilmeisesti sitä on niin ylimalkaisesti, että se kiertää takaisin FEDin hoiviin.

“This adds liquidity to the system. As the Fed buys bonds, those sellers receive the liquidity and likely buy other bonds, or other product,” Padhraic Garvey, ING’s global head of debt and rates strategy, wrote in a client note Monday.

“The thing is, the liquidity is being placed here as there is nowhere else for it to go to,” Garvey wrote of the Fed’s reverse repo program. “And it’s not really where you want to park cash, given that the rate paid to the cash lender is 0%.”

No eipä jää tulevien vuosien talouskasvu ainakaan rahamarkkinan likviditeetistä kiinni. Siitä on pitäneet keskuspankit huolen printtereineen.

7 tykkäystä

Katselusuositus, hyvä yhteenveto Just-in-time -valmistuksesta sekä komponentti- ja raaka-ainepulasta.

“Just in time” on kiva juttu kunnes jotain odottamatonta tapahtuu. Sitten se ei ole enää kiva juttu… ja jotkut firmat kärsivät, jotkut hyötyvät. Niin ja sivuvaikutuksena jos haluat vuokra-auton tänä kesänä Alaskassa, se on yhtäkkiä vaikeaa ja hinnat ovat pilvissä. Koska ketjureaktio.

9 tykkäystä
3 tykkäystä

Muutamia kuvaajia aamun videolta. Mietin pitkään sortuisiko kunnon populistiseen otsikkoon “jotkut sijoittajat odottavat pörssiromahdusta” mutta sitten tyydyin pitämään rimaa asiapitoisemmalla tasolla. :smiley:

Eilisiä ISM:n ostopäällikköindeksejä käsiteltiin jo aamun makrossa, mutta tässä blummalta hauska käppyrä pullonkauloista. Tavaran liikkumisen vikkelyyttä mittaava indeksi on samalla tasolla, kuin joskus 70-luvun alussa.

Kun viime videolla puhuin siitä, miten sijoittajat eivät tunnu kovin varovaisilta huomioiden alhaisen shorttimäärän, niin kansankielisesti ilmaistuna Mustien joutsenien odottamista mittaava SKEW-indeksi on huipputasoillaan. Kuten menneisyydestä näkee, joskus tämän indeksin nousupiikki ennakoi volaa, joskus ei. Yhtä kaikki, ainakin jotkut/osa ammattisijoittajista suojautuvat ikäviltä yllätyksiltä mikä viestii varovaisemmasta markkinasta.

Kiina on ollut maapallon deflatorisen hengen lähde kiitos halpatyövoimansa, mutta tuo voima on selkeästi hiipumassa…

Videon pääaiheena oli käsitellä, miten inflaatio on taltutettu sotien jälkeen. Monet vertaavat nykyistä inflaatiouhkaa 70-luvun kokemuksiin, mutta koronakriisiä on verrattu kuin sotatilaan ja taloudet ovat käyttäytyneet osin samalla tavalla (kulutus surkastuu, julkiset vajeet leviää). Tässä mielessä esimerkiksi 2. maailmansodan esimerkki on rohkaiseva, sillä pullonkaulat ja inflaatio saatiin hoidettua muutamissa vuosissa vaikka samalla tavalla rahapolitiikka pysyi pitkään löysänä. Lisää videolla.

37 tykkäystä
4 tykkäystä

Nordean markkinakatsaus

Sentimentti ja arvostus siirtyneet vähän osakemyönteisemmiksi. Osakkeet pienessä ylipainossa:

Osakkeet sivuliikkeessä, Suomi ylituottanut

Talousluvut Usassa vähän odotuksia paremmat, Euroopassa merkittävästi odotettuja paremmin. Teollisuusmaiden talousluvut ovat ylittäneet odotukset tahdilla jota ei ole ennen nähty. USAssa nyt nostettu odotuksia niin paljon, että odotuksia ei enää ylitetä merkittävästi.

Inflatiota pidetään todennäköisesti väliaikaisena. Mm. työmarkkinoiden tulisi tasaantua ennenkuin keskuspankki alkaisi reagoida rahapolitiikalla. Joskaan varmuutta inflaation tasaantumisesta ei ole.
Markkinat ovat jo huomioineet ja hinnoitelleet nykyisen inflaatio-odotuksen. (~2,5% seur. 10v). Tämä mahdollistaa hyvin ~3% inflaatiotason muutamaksi vuodeksi, ilman että markkinat välttämättä reagoisivat.

Elpymistilanteissa tulokset kasvavat taloutta nopeammin. Taantuman jälkeen usein tuloskasvua aliarvioidaan. Nyt suurinosa tulosodotusten aliarvioinnista jo korjattu, mutta edelleen vähän alakanttiin.

Arvostustasot tasaantuneet tulosten noustessa kursseja nopeammin. Edelleen korkeat kertoimet kertovat sijoittajien uskosta tuloskasvun toteutumiseen. Korkoihin verraten osakkeet edelleen hyvin houkuttelevia.

Yltiöinnostuneisuus rauhoittunut. Osakepainot kuitenkin korkeita.
Lyhyellä tähtäimellä voi olla volatilitettia, mutta isoja korjauksia ei odoteta ennenkuin uutisvirta heikkenee.


Edit:

Kysymys: miski hajauttaa eri markkinoille Helsingin tuottaessa hyvin?
Etukäteen ei voida tietää mitkä maantieteelliset alueet ja yhtiöt pärjäävät. Pörssien tuotoista vastaa pieni osa yhtiöistä. Mitä paremmin hajauttaa, sitä paremmin osallistuu myös hyviin yhtiöihin.
OMXH25 yhtiöiden liikevaihto 20% suomi, 60% muu Eurooppa. USA ja Aasia jäävät pienelle painolle. Finanssikriisi & IT-Kupla - Helsinki pärjäsi alle globaalien indeksien.
Myös terveydenhuolto, kuluttajatuotteet, teknologia alipainossa. Teollisuus, materiaalit, sykliset ylipainossa → Korkeamman riskin markkina.

Kysymys2: Millaisena sijoituksena nähdään Euroopan pankkisektori:
Rahoitusala on hyvä ala tässä syklissä. Myönteiset näkymät alalle.

28 tykkäystä

Jenkkipörssi taitaa olla suhteellisesti vahvempi markkina kuin Helsinki, eli nousut vahvempia ja päinvastoin. Periaatteessa on siis potentiaalia tehdä parempaa tuottoa, jos viitsii tutkia ulkomaisia firmoja.

2 tykkäystä

Tuli törmättyä hyvään Stanley Druckenmillerin haastatteluun, jossa höpinää riitti laidasta laitaan cryptoista Druckin suurimpiin virheisiin uransa aikana.

Videossa käydään läpi mm.
-mitä samaa ja mitä erilaista on verrattaessa nykypäivää ja IT-kuplaa
-mikä on suurin riski tällä hetkellä markkinalle ja Druck antaa tässä myös omaa vahvaa makronäkemystään tosin perustelematta sen tarkemmin
-Kuinka itsekuri ja tunteiden hallinta on oltava aina läsnä sijoittamisessa vaikka kokemusta takana olisikin jo vuosikymmeniä. Tästä Druck antaa hyvän esimerkin omalta uraltaan suurimman virheensä muodossa IT-kuplassa.
-Mikä tekijä erottaa kaikki parhaat sijoittajat muista
-Kuinka Druck valitsee itse omia sijoituskohteitaan

Videon alla myös linkki tekstimuotoiseen haastatteluun jos haluaa lukea mieluummin kuin kuunnella :slightly_smiling_face:

12 tykkäystä

Tuo kysymys/vastaus oli referointi Nordea callista.
Tuossa matskuissa oli myös noi YTD & 12kk tuotot.
image

Täälläkin on joskus ollut noita pidemmän ajan tuottoja eri pörsseistä. Mielenkiintoisesti Pohjois-Amerikka ja Pohjoismaat ovat olleet niissä hyvin edustettuja.

Se on toki selkeä, että todennäköisemmin tulevaisuuden voittajayritykset tulee USAsta kuin Suomesta… Onhan siellä massaa ja edellytyksiä. Vastapainoksi tietenkin vaikea löytää isosta massasta juuri ne parhaat.


Toinen asia:

Earnings ennusteet nousevat edelleen:

Huomioitavaa kuitenkin, että 22 ennusteet prosentuaalisesti maltillistuneet paljon. Eli kova 22 earnings kasvu on nyt perustunut enemmän tähän 21 vuoden massiiviseen kasvuun. mm Sauli flagasi viime podissa, että hän uskoo 21 vuoden nopean elpymisen, mutta ei 22 vuoden kovia odotuksia. Periaatteessa painoa kokoajan siirtyy vuoden 21 räjähdysmäiseen elpymiseen, eikä 22 välttämättä enää niin epärealistinen odotus. Onhan tässä alkuvuonnakin ollut sulkutoimia yms niin on perusteltua odottaa kasvua Y/Y.


Myös vahva kuuntelusuositus Holderin linkkaamalle Druckenmiller haastattelulle!

11 tykkäystä