Pörssissä oleminen maksaa eikä verotus Suomessa suosi listautumisia. Siksi Suomessa listautumisaktiviteetti on pitkään ollut nihkeää.
Näistä lähtökohdista Suomessa kuitenkin nyt on meneillään piensijoittajia kosiskeleva antitsunami jossa tarjottavat osakkeet revitään käsistä. Tämän pitäisi viedä piensijoittajia pois vanhojen small cap- pörssiyhtiöiden ostolaidoilta mutta vaikutus ei näy, vaan kurssit rikkovat jatkuvasti ennätyksiä.
Indikoiko tämä enemmän sitä että on oikea aika olla ahne vai varovainen?
Olet täysin oikeassa siinä että tulevaisuuden arvostuskertoimia emme tiedä.
Sitten tuosta markkinoiden ajoittamisesta. Itse olen kiinnostunut osakkeiden arvostustasoista mutta en lainkaan kiinnostunut yrittämään markkinoiden ajoittamista ylipäätään.
Totta kai pitää huomioida enkä ole sen kummemmin arvailemassa kuinka paljon kurssit mahdollisesti laskevat ja koska.
Mitä enemmän pörssitunnelmaan liittyvät indikaattorit kuumenevat, sitä epätodennäköisempää kuitenkin on että siitä lähtien seuraavat vuodet ovat tasaista menoa jossa firmat kasvavat hitaasti arvostuksiinsa sisään.
Miksi?
Mitä kuumempana kaikki käy, sitä enemmän ostolaidalla sellaisia bidejä joiden ei pitäisi ehkä olla ylipäätään minkään riskiassetin kanssa tekemisissä. Luo epävakautta.
Jos ”tuottovaatimus” nousee 10% (5% → 5,5%) osakkeet ottavat n. 10% dippiä.
Osakkeet kuitenkin tuottavat dipin jälkeen omistajilleen 5,5% (taaksepäin katsovaa) tulostuottoa. Menee siis alle 2v, että osakkeet ovat kompensoineet tuloksella arvostuskertoimen laskun.
10v tarkastelussa myös tuloskasvu on merkittävä komponentti.
Alla oleva koskee nimenomaan yhtään pidemmällä tulevaisuudessa kuin ensi kvartaali tai ensi vuosi olevia kehityskulkuja.
Kollektiivisesti katsoen analyytikoiden näkemykset tulevaisuudesta antavat hyvin vähän hyödyllistä infoa tulevaisuudesta.
Analyytikoiden optimistisempaan tai pessimistisempään suuntaan muuttuvat näkemykset tulevaisuudesta ovat lagging indicator joka kertoo vain siitä millainen pörssitunnelma on viime aikoina ollut. (EDIT: tällä palstalla kaikki ovat kuitenkin epäilemättä tältä osin taitavampia kuin nuo ammattilaiset.)
Mutta totta kai on aina mahdollista että Matin tai Marjan suosikkianalyytikko on poikkeuksellinen kyky ja hänen yhä positiivisemmaksi muuttuva näkemyksensä Matin tai Marjan OMXH small cap -lemppariyhtiöstä antaa hyödyllistä tietoa siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan seuraavia muutamia kvartaaleja pidemmällekin.
Olet ehkä herännyt vähän burrymäisellä jalalla No ei se mitään, paljon ihan terveellistä ravistelua näinä hurjan optimistisina aikoina, jolloin jokainen vähänkin bear on jossain määrin toisinajattelija, samoin kuin vuonna -92 jokainen bull oli pahasti päästään vialla.
Inderes-foorumilaisiin liittyviin hieman kärkkäisiin kommentteihisi pitää hieman opponoida kuitenkin. Kun olen uteliaisuuttani katsellut joitakin foorumin suosikkiyhtiöiden ketjuja, aika vaikuttava parviälyefekti niissä muodostuu, kun keskustelijat sparraavat toisiaan kaivamaan yhä enemmän tietoa ja ymmärrystä yhtiöstä. Useimmissa suosikeissa tämä on alkanut jo vuosia sitten.
Ja Inderesin työntekijöille pitää nostaa hattua sellaisesta vastuullisuudesta, että ylisuuriin odotuksiin on painettu jarrua monessa yhteydessä, esimerkiksi Vernerin ja mallisalkun videoilla viime kuukausina.
Enkä ole tällä pintapuolisella tarkastelulla huomannut mitään epäeettistä liittyen Inderesiin.
Tietynlaisen yleisen ja spesifisti Inderesiin liittyvän eskaloitumisen (miten heiluttaa kursseja jne.) keskelle anti. Voi olla että kaikki menee täydellisesti tai voi olla valoa ja varjoa kun pöly laskeutuu.
Helsingin pörssissä on yhtä äärimmäisiä kurssiliikkeitä ylöspäin kuin 18.3.2020–5.7.2021 nähty kaksi kertaa aikaisemmin:
syyskuusta 1992 alkaen jolloin mahdollisimman yhteismitalliseksi saatettuna kurssitaso oli yksi neljäsosa siitä (kyllä, 75 % matalampi) mitä se oli 18.3.2020
Tämä pitää paikkansa, jos tuotoilla tarkoitetaan kurssivoittoja. Vaikka olisimme minkälaisessa kuplassa, on mahdollista että aina kurssit voivat olla korkeammalla tasolla. Ehkä tämä houkuttelee paikalle nimenomaan lyhyttä kauppaa käyviä spekulantteja. Monen osakkeen kohdalla kun pitäisi olla aika typerä että ostaisi niitä pitkään holdiin, kuvitellen tuloskasvun korjaavan arvostuskertoimien venymisen. Joskus minulla on sellainen ajatus, että ne viime vuoden maaliskuun lukemat ovat ne joilla osakkeiden kuuluisi olla “oikeasti” jos keskuspankit eivät olisi ajaneet näitä rahoitusmarkkinoita kuplaan.
Buffett-indikaattori kertoo mikä on osakemarkkinoiden arvostus suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällä hetkellä se näyttää tältä:
Tästäkin kuvaajasta on hyvä huomata, että jos orjallisesti olisi noudattanut tuota indikaattoria, viime vuoden maaliskuun osakkeet olisi myyty jo aika nopeasti oston jälkeen ja kurssivoitot olisivat olleet pieniä.
P/E:n idea on siinä, että pitkällä aikavälillä osakekurssien pitäisi seurata yhtiön tuloskehitystä ja se P on hinta jonka viimeisimmästä tuloksesta maksaa. Korkean P/E:n yhtiöiden tuloksen pitäisi kasvaa, tai sitten tämän rahapolitiikan pitäisi jatkua samanlaisena tästä hamaan tulevaisuuteen. Alhaisessa P/E:ssä on taas omat ongelmansa. Onko yhtiö velkainen, onko markkina-asema heikko tai onko vain tehty poikkeuksellisen hyvä tulos? Jos negatiivinen syy on luonteeltaan väliaikainen, voi tehdä kohtuullisen arvosijoituksen. Markkinaromahduksissa tarjolle tulee enemmän valinnanvaraa, jos haluaa tuottovaatimuksistaan pitää kiinni.
Kyllä tuo maaliskuun paniikki oli se hetki kun taivaalta satoi kultaa. Jotain 6 dollarin osakekohtaisia tuloksia tekeviä vähittäiskauppojakin sai 10 dollarilla. Vakuutusyhtiöt treidasi P/E 3:na. Jälkikäteen ajateltuna olisi vaan pitänyt laittaa sellaisia 5 % osuuksia salkusta vähän joka paikkaan. Hajauttaminen vähentäisi riskiä vaikka joku menisi pieleen.
Niin, tuossa nyt on monta eri asiaa, ja kuppikuntia löytyy monia.
Ensinnäkin, en todellakaan väitä ettei pörssissa olisi kuplia siellä täällä, mutta itse en kallistu sille kannalle että koko pörssi olisi kuplassa. Ei ainakaan missään länsimaassa, kehittyviä en juurikaan seuraa.
Historiaa on tottakai mielenkintoista katsoa, mutta valitettavasti vielä ei ole keksitty mitään varmaa indikaattoria minkä mukaan voisi käydä kauppaa ja tehdä ylituottoa varmuudella. Tottakai todennäköisyyksillä voi pelata, mutta ne ovat vain todennäköisyyksiä. Se että katsotaan vanhoja kurssikäyriä tai arvostuskertoimia ja mietitään että “tuolloin pitäisi myydä ja tuolloin ostaa” niin on valitettavasti mahdotonta koska keltään ei löydy sitä kuuluisaa kristallipalloa.
Itse kuulun siihen kuppikuntaan että pidän P/E:tä enemmänkin sijoittajamentaliteettiä kuvaavana kuin, että se kertoisi yhtiöstä itsestään juuri mitään. Parempia mittareita on saatavilla mitkä kertovat yhtiöstä ja sen kunnosta. Tiedän että moni on eri mieltä tästä ja pitävät P/E:tä yhtenä tärkeimpänä mittarina kun miettivät yritykseen sijoittamista.
Ja ihan oikein kirjotat että jos “reversion to the mean” -teoria olisi luonnon laki, niin joko yhtiöiden arvostus tulisi alas tai tulokset ylös. Menee spekulaatioksi, mutta mitä jos nykyajan sijoittajat hyväksyvät että tulevaisuudessa P/E voisi olla korkeampi verrattuna historian keskiarvoon.
En tiedä oliko tässä tekstissä mitään kunnon asiaa
Elämme mielenkiintoisia aikoja ja paljon epävarmuutta ilmassa.
Mutta vaikka ilmassa on epävarmuutta niin minua ei ainakaan markkinoilta kokonaan pois saa.
Pörssi on historiallisilla mittareilla ajatellen kuplassa. Mutta toisaalta nuo arvostustasot ovat nousseet pitkällä tähtäimellä muutenkin (esim Shillerin mittareilla aika vähän ostopaikkoja viimeaikoina), samalla kun korkotulojen keskiarvo on laskenut. Ja koska kyse on siitä, mitä vaihtoehtoisia sijoituskohteita on tarjolla ja mikä niitten tarjoama tuotto on, ei ole selvää onko pörssi nytkään hirveästi yliarvostettu (ja kansantaloudet ja muut tahot joilla on velkapommi käsillä tuskin päästävät korkoja kovin korkealle lähiakoina).
Minä itse olin jo 2016 sitä mieltä että pörssi on liian kallis ja aloin vähentää velkavivun käyttöä, mutta silti allokaatio 90+% nettosijoitusvarallisuudesta arvopapereissa koska en oikeasti osaa ajoittaa sitä - ja sinällään tämä oli ihan oikea havainto, koska kurssit ovat sittemmin nousseet aika reilusti. Ainoa ehkä harmittava tekijä on vain muutaman prosentin velkavivun käyttö (nyt 3%) pl. asuntolaina.
Kuluneella viikolla on puseroon hiipinyt vahva tunne että pitäisikö kokeilla lähes mahdotonta ja yrittää ajoittaa osakkeiden ulkoilutusta salkusta hetkeksi.
Olen varma että jossain kohtaa tapahtuu hetkellinen, noin 20-25% lasku ja valitettavasti tältä rahastuskierrokselta ei ole suojassa hyvätkään yhtiöt kun iso raha päättää suunnan mihin mennään. Mikäli nyt myisin lähes kaiken ja ostaisin tuosta odottamastani alennusmyynnistä osakkeita takaisin niin hyöty olisi huomattavan suuruinen.
Vaikeata toteutuksesta tekee korkeat myyntivoittoverot ja usko omiin yhtiöihin. Vaikka salkussa on noin 20eri osaketta Helsinginpörssistä on vaikea nähdä kauheaa kuplaa esimerkiksi Kemiran, Sampon ja Fortumin ympärillä sekä toisaalta esimerkiksi Harvian, Bittiumin, dovren ja Spinnovan kortit haluaisi katsoa kun homma tuntuu vasta pikkuhiljaa käynnistyvän. Lisäksi osingot virtaa vaikka kurssit eläisivät mihin suuntaan hyvänsä ja mikä tulee alas menee myös takaisin ylös ennen pitkää.
Ei ole helppoa olla vahva härkä ja samaan aikaan tiedostaa pörssin realiteetit.
Menestyksekästä loppuvuotta kaikille sijoittajille.
“Fed Watch: Debate Focuses On Mortgage Bond Purchases Amid Housing Price Surge”
"The US debate on inflation has zeroed in on housing prices, and the focus on monetary policy has shifted from criticism of easy money in general to at least getting the Federal Reserve to stop inflating a real estate bubble.’
“Even some Fed policymakers are expressing their concern. Boston Fed President Eric Rosengren warned last Monday that the U.S. cannot afford a boom-and-bust cycle in real estate.”
“Meanwhile, the European Central Bank will hold a special strategy meeting of the governing council this week to discuss its asset purchases, with conservative members calling for emergency bond purchases under the $1.85 trillion pandemic program to end on schedule in March, while others want the central bank to remain flexible.”
“Andy Haldane, who left his post as chief economist at the Bank of England last week, reiterated his warning about possible consequences of surging inflation in the UK. Haldane once again dismissed the central bank’s official line that the inflation increase is temporary, and called attention instead to the lessons of history.”
Kyllä tässä alkaa jo keskuspankkien sisältäkin kuulumaan soraääniä löyhän rahapolitiikan suhteen ja pelkona on asuntojen hintojen karkaaminen entistä pahemmin Yhdysvalloissa sekä inflaatio peikon pelko nakertaa kannikkaa Euroopassa.
Annetaanko asuntomarkkinoiden kuplan poksahtaa vai rallatellaanko rahuskia markkinoille entiseen tahtiin
Loppujen lopuksi tässä on kyse jälleen siitä, että miten päästään eroon rajun elvytyksen aiheuttamasta yleisestä rallattelusta ilman nesteeseen joutumista.
Perinteistä markkinoiden aiheuttamaa psykologiaa. Ei kyllä itselläni riittäisi millään riskinsietokyky tuollaiseen peliliikkeeseen myydä osakkeita pois. Ajoittaminen ei oo helppoa
Olen myös foorumilla ihmetellyt, että aika usein ajatellaan binaarisesti joko salkun tyhjentämistä tai all-in menemistä. Miksi tehdä näin radikaaleja temppuja?Olen itsekin ajatellut nostaa käteispositiota 15-20% niin tämä toisi mukavasti turvaa tuleviin dippeihin ja pääkin kestäisi nämä sitten paremmin. Vaikka ajauduttaisiin ilmeiseen kuplaan niin en näe että uskaltaisin ainakaan nykytilanteessa laskea osakepainoa alle 50%.
Mielestäni relevanteimmat asiat osakkeiden arvostustasojen suhteen ovat korkotaso sekä rahan määrä kierrossa joka etsii sijoituskohdetta, supply vs demand. Tällä hetkellä nuo molemmat ovat erittäin suotuisassa asennossa osakkeille, sijoittaminen on erittäin suosittua retailin osalta sekä keskuspankit ainakin vielä toistaiseksi varmistavat että likviditeettiä riittää. Näistä syistä en nykytiedon valossa pidä pörssiä kuplaantuneena kunnes toisin todistetaan. 70-80 luvuilta on hyvä esimerkki siitä, kuinka vahvasti tuo korkotaso ajaa osakkeiden arvostustasoja. Yhdysvaltojen GDP lähes viisinkertaistui tuolloin 17 vuodessa, mutta Dow jones oli silti edelleen samoilla arvostustasoilla 17 vuoden ajan. Koska korot nousivat jatkuvasti ylemmäs ja inflaatio nakersi tuotoista hyvän siivun.
Jos nyt korot ovat nollassa eikä näköpiirissä ole niiden nousua, eikö voisi olettaa että osakkeille hyväksytään entisestään korkeampia arvostustasoja, vielä jos rahan määrä joka etsii sijoituskohdetta kasvaa? Huomautan että tämä on nykyinen näkemykseni. Saatan myös kääntää takkia nopeasti jos tilanne muuttuu sillä tavalla. Esimerkiksi mielestäni nyt syksyä kohden mentäessä keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka tulee lyömään jollain tavalla vastapalloon osakkeiden nykyhintoihin vaikka tuloskasvu jatkuisikin edelleen vauhdikkaana.
Eihän markkinat ole aiheuttanut kun korkeintaan nousukiimafiiliksen. Järki ja kokemus se on mikä kertoo että jossain kohtaa korjataan väkisinkin. Mutta milloin ja kuinka kovaa se on kysymys.
Sanoinhan itsekin jo avauksessani että ajoittaminen on aika mahdotonta ja tässä vain leikittelen ajatuksella.
Itse arvioin, että osakemarkkina olisi tehnyt korjausliikkeen, kun Biden valittiin presidentiksi ja siihen päälle kasvavat koronatartunnat Yhdysvalloissa sekä BLM sekoilut. Myin yhdysvaltalaiset osakkeet pois ja lopulta siinä kävi se, että jäi välistä maukkaat nousut tukipakettien tukemana. Tosin olen samaa mieltä, että korjausliike tulee. Oma arvio on, että tuo komponenttipula tulee sen jotenkin laukaisemaan.
No ei se mitään, paljon ihan terveellistä ravistelua näinä hurjan optimistisina aikoina, jolloin jokainen vähänkin bear on jossain määrin toisinajattelija, samoin kuin vuonna -92 jokainen bull oli pahasti päästään vialla.
Tosin olen samaa mieltä, että korjausliike tulee. Oma arvio on, että tuo komponenttipula tulee sen jotenkin laukaisemaan.