Olen myös foorumilla ihmetellyt, että aika usein ajatellaan binaarisesti joko salkun tyhjentämistä tai all-in menemistä. Miksi tehdä näin radikaaleja temppuja?Olen itsekin ajatellut nostaa käteispositiota 15-20% niin tämä toisi mukavasti turvaa tuleviin dippeihin ja pääkin kestäisi nämä sitten paremmin. Vaikka ajauduttaisiin ilmeiseen kuplaan niin en näe että uskaltaisin ainakaan nykytilanteessa laskea osakepainoa alle 50%.
15 tykkäystä
Mielestäni relevanteimmat asiat osakkeiden arvostustasojen suhteen ovat korkotaso sekä rahan määrä kierrossa joka etsii sijoituskohdetta, supply vs demand. Tällä hetkellä nuo molemmat ovat erittäin suotuisassa asennossa osakkeille, sijoittaminen on erittäin suosittua retailin osalta sekä keskuspankit ainakin vielä toistaiseksi varmistavat että likviditeettiä riittää. Näistä syistä en nykytiedon valossa pidä pörssiä kuplaantuneena kunnes toisin todistetaan. 70-80 luvuilta on hyvä esimerkki siitä, kuinka vahvasti tuo korkotaso ajaa osakkeiden arvostustasoja. Yhdysvaltojen GDP lähes viisinkertaistui tuolloin 17 vuodessa, mutta Dow jones oli silti edelleen samoilla arvostustasoilla 17 vuoden ajan. Koska korot nousivat jatkuvasti ylemmäs ja inflaatio nakersi tuotoista hyvän siivun.
Jos nyt korot ovat nollassa eikä näköpiirissä ole niiden nousua, eikö voisi olettaa että osakkeille hyväksytään entisestään korkeampia arvostustasoja, vielä jos rahan määrä joka etsii sijoituskohdetta kasvaa? Huomautan että tämä on nykyinen näkemykseni. Saatan myös kääntää takkia nopeasti jos tilanne muuttuu sillä tavalla. Esimerkiksi mielestäni nyt syksyä kohden mentäessä keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka tulee lyömään jollain tavalla vastapalloon osakkeiden nykyhintoihin vaikka tuloskasvu jatkuisikin edelleen vauhdikkaana.
30 tykkäystä
Eihän markkinat ole aiheuttanut kun korkeintaan nousukiimafiiliksen. Järki ja kokemus se on mikä kertoo että jossain kohtaa korjataan väkisinkin. Mutta milloin ja kuinka kovaa se on kysymys.
Sanoinhan itsekin jo avauksessani että ajoittaminen on aika mahdotonta ja tässä vain leikittelen ajatuksella.
3 tykkäystä
Itse arvioin, että osakemarkkina olisi tehnyt korjausliikkeen, kun Biden valittiin presidentiksi ja siihen päälle kasvavat koronatartunnat Yhdysvalloissa sekä BLM sekoilut. Myin yhdysvaltalaiset osakkeet pois ja lopulta siinä kävi se, että jäi välistä maukkaat nousut tukipakettien tukemana. 
Tosin olen samaa mieltä, että korjausliike tulee. Oma arvio on, että tuo komponenttipula tulee sen jotenkin laukaisemaan.
2 tykkäystä
En usko itse tähän. Ennusteisiin lyöty paljon kasvua analyytikoiden osalta. Toki ekonomistien johdolla. Arvostuskertoimet venyy lisää jos ennusteita ei lunasteta.
3 tykkäystä
Likviditeetistä:
Kuten kaikki tiedämme, likviditeettiä syntyy niin että keskuspankki ostaa sijoittajalta korkopaperin. Sen korkopaperin osalta on täsmälleen tiedossa se koska ja kuinka paljon maksetaan takaisin (kupongit ja pääoma).
Riskitön assetti on äärimmäisen perustavanlaatuisesti eri asia kuin riskiassetti. Jos markkinapsykologia jollain hetkellä on sellainen että riskiassetti on hyvä vaihtoehto riskittömälle assettille, tällainen psykologia voi ruokkia itseään. On hyvin ilmeistä että maaliskuusta 2020 alkaen näin on tapahtunut.
Koska riskiassetti on perustavanlaatuisesti eri kuin riskitön assetti, markkinapsykologia voi koska tahansa kääntyä sellaiseen asentoon että riskiassetti ei ole hyväksyttävä vaihtoehto riskittömälle assettille.
Se millainen psykologia vallitsee nyt, ei tältä osin kerro yhtään mitään siitä millainen psykologia vallitsee jonain tulevaisuuden hetkenä. Milloin omena on kenellekin hyväksyttävä vaihtoehto appelsiinille?
Tämän takia on mielettömän vaarallista laskea mitään sen varaan että ennätysmäinen likviditeetti jotenkin luotettavasti leikkaa riskiassettien downside-riskejä.
Jos psykologia jossain vaiheessa kääntyy tuolla edellä mainitulla tavalla, sen jälkeen (ei todellakaan ennen sitä) alkaa isommin näkyä sellaista kommentointia että keisarilla ei ollut missään vaiheessa vaatteita.
Menisikö se kommentointi suurin piirtein näin?
- Jos miettii edellistä pörssikuplaa vuosina 1999–2000, silloin vallitsi tilanne jolloin USA:ssa julkisen talouden menot olivat hyvinkin järkevät suhteessa yksityisen taloudellisen aktiviteetin määrään, ja nimenomaan sellaiseen jossa sekä kysyntä että tarjonta syntyvät puhtaasti privaatisti.
Liittovaltion budjetti oli 2000 jopa lievästi ylijäämäinen. Ylipäätään moni asia sekä julkisessa että privaatissa taloudessa näytti ainakin pintapuolisesti olevan tosi hyvin. Ei ollut olemassa mitään vajetta jonka osalta olisi tarvinnut edes miettiä missä määrin Fed ehkä sitä rahoittaisi.
-
Kuvitellaan seuraavaksi karikatyyrinen painajaistilanne tuon edellisen vertailukohdaksi. Oletetaan että liittovaltion budjettivaje olisi 50 % bkt:sta, mitä Fed yrittäisi epätoivoisesti rahoittaa. Rahanpainokoneet kävisivät vielä paljon kuumempina. Olisi hyperinflaatio ja armageddon.
-
Nykytilanne on lähempänä ykköstä kuin kakkosta. Joka tapauksessa arkijärjellä on selvää että nyt kun tilanteesta 1 on menty ihan reilu askel kohti tilannetta 2, tämä nykyinen suora seuraus siitä, eli likviditeetin lisääntyminen, ei ole minkäänlainen juhlan aihe.
Sitten vielä tämä absurdi retoriikka että kun likviditeettiä on ennätysmäärä, niin pakkohan sen on mennä johonkin ja se taas tarjoaa kivoja mahdollisuuksia sekä reaalitalouden bisnesten että riskiassettien kohdalla.
Jos Fed painaisi äkkiä rahaa 100 % bkt:sta, tarjoaisiko se vielä paljon enemmän kaikkea hyvää potentiaalia koska likviditeettiä olisi vielä enemmän?
Likviditeettiä on sen verran enemmän kuin mitä Fed on päättänyt vaihtaa korkopapereita rahaksi. Tuo uusi raha ei voi mennä mihinkään vaan sitä on privaatissa taloudessa siinä määrin ja niin kauan kuin Fed parhaaksi katsoo.
Jos James ostaa pörssiosakkeen Jilliltä, likviditeettiä on sen jälkeen tietysti täsmälleen sama kuin ennenkin. Ainoa mitä tapahtui on että Jillillä on se likviditeetti ja Jamesilla on pörssiosake.
Jos Jill sitten menee parturiin ja ostaa hiustenleikkuun, sen jälkeen likviditeetti on sillä parturilla eli privaattitalouden likviditeetti on edelleen sama.
Likviditeetti on ja pysyy. Ei ole niin että sitä on ensin ennätysmäärä tileillä ja sitten se jotenkin maagisesti menee pörssiin. Toki jos psykologia on sellainen että riskiassetti on kiinnostava vaihtoehto riskittömälle assettille, ostolaidoille tulee vipinää ja riskiassettien arvot nousevat ja käteispainot laskevat. Mutta kuten sanottu, se että näin on maaliskuusta 2020 alkaen tapahtunut ei kerro mitään siitä tapahtuuko niin jatkossa.
Likviditeetti vähenee vasta sitten kun Fed myy markkinoille korkopaperin ja saa vastineeksi siitä rahaa.
7 tykkäystä
…ja jotta näin voisi tapahtua on ohjauskoron noustava. Jos kaikki menee niin kuin uskon FEDin ja EKP:n suunnittelevan niin assettien arvo ajetaan hallitusti alas samalla kun bondien tuotto ajetaan sopivalle tasolle. Oletan ensimmäisen FED:n toimenpiteen tapahtuvan elokuussa.
Riskinä on luonnollisesti inflaation pysyminen kurissa.
1 tykkäys
Uusiutuvat korjasi noin 30% tossa muutama kuukausi sitten ja vielä möyrii monet samoissa hinnoissa
2 tykkäystä
Näin voi otaksua yhdestä asiasta kahta lopputulosta. Arvioin, että meuhkaväki USAssa saa vaaleissa turpiinsa ja sivistyneesti ajattelevat uskovat taas tulevaisuuteen ja kurssit nousevat. Erityisesti kahmin vihreitä osakkeita, joista osa tosiaan nopeasti teki 15x. Lasku yllätti niin, että kotiutus tapahtui tasolla 10x. Hyvä kuitenkin noin 4 kk:n tuloksena. Vihreään siirtymään jäi edelleen tukeva panos ja hypepapereita onnistuin välttämään. Odotukset ovat edelleen akkuinnovaatiossa, vedyssä ja biopolttoaineissa sekä sähkökulkimessa. Maailma muuttuu ihan muutamassa vuodessa ihan toisenlaiseksi: Tämä ei ole enää sitä, että korko heiluttelee vakaassa maailmassa tuttuja ja turvallisia indeksejä vaan indeksit luodaan uusiksi.
1 tykkäys
Jännää muuten että samat tyypit jotka ovat useita kertoja paniikissa myyneet Japanin (90-luvulta alkaen) ja Euroopan markkinoilla (2010 alkaen) osakkeita ennätyksellisestä likviditeetistä huolimatta pitävät nyt ennätyksellistä likviditeettiä idiottivarmana downside-riskien poistajana.
En voi olla samaa mieltä tästä “koska tahansa” kääntymisestä. Kyllä se korkotaso ja odotukset korkotasosta määrittävät sen kumpi nähdään houkuttelevampana. Miksi ostaa velkakirjaa joka on jo täydessä hinnassaan ja jos se alkaisikin joku kumma päivä laskea, estäisi keskuspankki sen laskun nykyisen linjansa valossa?
Ei se koskaan leikkaakaan ja seuraankin hyvin tarkasti rahapolitiikan käänteitä pystyäkseni reagoimaan muutoksiin. Varmasti osa lisääntyneestä likviditeetistä siirtyy pörssiin, mutta voi olla että tuo psykologinen vaikutus markkinoille osallistuville on se suurempi tekijä. Jos valtaosa sijoittajista uskoo keskuspankkien likviditeetin kasvattavan hintoja, ostavat he lisää ja sitä kautta itseään ruokkiva kierre toteutuu.
Kesän jälkeen lähestyvä rahapolitiikan kiristyminen korkojen nousun ja arvopaperiostojen vähenemisen muodossa tulee varmasti aiheuttamaan jonkinlaista vuoristorataa markkinoilla. Jos tulokset edelleen paranevat hyvin, on nykyarvostustasoilla joku vastavoima tälle negativiiselle keskuspankkilinjan muutokselle osakkeiden kannalta. Kuitenkin jos samaan aikaan talous alkaisi viilentyä selkeästi tai inflaatio alkaisi nakertaa tosissaan tuloksia, olisi paine laskulle aika selkeä näiltä tasoilta.
Hauskaa on myös se, että samat ihmiset joiden mukaan kuplassa, kun pörssin hintalappu suhteessa pörssin seuraavien 60 vuoden kuluessa maksamiin osinkoihin on tosi korkea, on oltava 110-prosenttisesti osakkeissa, alkavat pörssin pudottua 50% puhua, kuinka nyt on aika olla hyvin varovainen ja siirtää varoja osakkeista riskittömiin kohteisiin. Näin siitä huolimatta, että tuo nimittäjä – seuraavien 60 vuoden osingot – ei muuttunut juuri lainkaan, eli pörssin tarjoama tuotto-odotus nousi merkittävästi. Tai no, ehkä ne uutiset jotka nakersivat sijoittajat ahneudesta pelkoon ja sen myötä pörssiromahdukseen, saattoivat pudottaa tuota aitoa tuottoa luokkaa 1-5%. Aito tuotto kun on kytköksissä hyvin pitkän aikavälin BKT:n ynnä muiden kehitykseen.
Piensijoittajalla on kuitenkin sentään mahdollisuus vähentää riskipainoa nyt jos siltä tuntuu. Isojen rahastofirmojen salkunhoitajat ovat täydellä painolla pörssissä halusivat tai eivät, koska jos he eivät olisi täydellä painolla ja häviäisivät sen vuoksi indeksille seuraavien kolmen kuukauden ajan, he olisivat heti potku-uhan alla. Nyt kun pörssi on tulikuuma ja kaikki isot instituutioasiakkaat kilpailevat, kuka rikastuu nopeimmin ja kenellä on taitavimmat salkunhoitajat, kenelläkään ei ole hetkeksikään varaa jäädä indeksistä. Rahat siirtyvät siinä tapauksessa vilauksessa paremmin tuottaneeseen rahastoon. Sitten kun tunnelmat kääntyvät pessimistisiksi, kukaan ei syytä kaikkia muiden mukana sataprosenttisesti mukana olleita, ketään asiakasta ei enää kiinnosta oikeastaan mikään vaan he jättävät salkunhoitajat rauhaan. Jollakin jähmeän varovaisella pikkufirman salkunhoitajalla rahasto laski vain 20%, who cares.
7 tykkäystä
Kyllä pörssiromahdusten taustalla olevilla ilmiöillä on ihan konkreettisia vaikutuksia yhtiöiden tuloksentekokykyyn. Esimerkiksi Finnair tuhosi käytännössä yli puolet sijoittajien pääomasta, eli yhtiön koko historiansa aikana taseeseen keräämästä pääomasta, viime vuonna. Monet muutkin yhtiöt joutuivat laskemaan liikkeelle uusia osakkeita tappioiden kattamiseksi, mikä laskee pysyvästi osakesijoittajien sijoituksilleen saamia tuottoja. Markkinatoimijat eivät siis ole typeriä myydessään osakkeita laskussa. Jos keskuspankit eivät olisi aloittaneet “unlimited QE” (quantitative easing) ohjelmiaan, oltaisiin nähty vielä enemmän konkursseja.
Nämä ovat juuri sellaisia riskejä, joiden vuoksi sijoittajien pitää vaatia osakkeistaan tuottoa. Mietitään vaikka jotain pankkia. Hyvänä vuonna tehdään 10 % tuottoa, huonona vuotena on finanssikriisi ja tämä tapahtuu kerran 10 vuodessa, näin raflaavasti sanottuna. Tienaako siis pankkiosakkeista oikeastaan mitään? Toisenlaisten firmojen tulostuotot voivat nykymarkkinoilla olla noin 3 %. Kestää 33 vuotta kun saat rahasi takaisin. Voi jokainen miettiä paljonko ryppyjä on ihossa 33 vuoden päästä. Toivottavasti mitään disruptiivista kilpailua tai sellaista teknologista kehitystä, joka tekisi firmasta vanhanaikaisen ei tapahdu.
Tietysti kaikki muuttuu, jos markkinoilta otetaan riski pois. Mitä väliä paljonko joku velkapaperi maksaa kun keskuspankki ostaa sen sinulta kuitenkin pois? Kuitenkin tämän velkapaperin hintaa pidetään jonain perälautana myös osakkeiden hinnanmäärityksessä.
Pörssihuipulla nähdään aina kun joku haluaa eläkkeelle 12 vuoden päästä osakesijoituksilla. Joidenkin arvioiden mukaan minimitoimeentulo pääkaupunkiseudulla yksin asuvalle on noin 1500 euroa. Tämä tekee 1500 * 12 = 18 000 euroa vuodessa. Osinkovero on 25,5 % prosenttia, joten osinkoja tarvitaan 18 000 / 0,745 = 24161 euroa vuodessa. Hyvää osinkoa maksavan Nordean* osakkeen osinkotuotto on 0,72 euroa per osake. Tarvitaan 24161 / 0,72 = 33 557 Nordean osaketta. Yksi Nordean osake maksaa 9,38 €. Nämä osakkeet maksavat 33 557 * 9,38€ = 314 764 €. Kuukaudessa pitää säästää siis 314 764 / 12 / 12 = 2186 euroa ilman korkoa korolle efektiä. Efektin kanssa summa on noin 1600 euroa. Eikun säästämään.
*Onhan tässä tietysti sellainen riski että Finanssivalvonta kertoo ettei Nordean ole tässä eskaloituvan koronakriisin keskellä soveliasta turvata sijoittajiensa toimeentuloa osinkoja maksamalla. Myös monet muut yhtiöt jättivät osingot maksamatta. Sossun luukulla kerrotaan ettei toimeentulotukea tipu, koska omistat osakkeita. FIREttäjä joutuu siis realisoimaan osakkeita korona-halpuutushintaan.
27 tykkäystä
Mitenkäs tälläinen vaikuttaa kun keskuspankit ostaa valtioiden velat itselleen. Valtion velkaantuminenhan kasvaa ja onko mahdollista jossain vaiheessa että isossa kuvassa tajutaan että takaisin maksukyky on ylitetty. Kai sillä valtion velalla suhteessa bkt:hen on jotain väliä ? Miten yritykset esim näkee tämän investointi päätöksissään…
Pystyykö valtioiden maksukyvyttömyyteen joutuminen romauttamaan markkinat ?
Joo, minulla oli mielessä kohtalaisen laajasti (tai ainakin fiksusti) hajautetut salkut, joissa kuplan puhkeamisen vaikutukset osinkotuottoihin ovat keskimäärin jääneet yllättävän pieniksi, vaikka puhkeamiseen olisi liittynyt lama. Hyvin keskitetyillä spekulatiivisilla salkuilla on toki paljon enemmän riskiä isoon, todelliseen pääoman menettämiseen.
1 tykkäys
USA:sta, Euroopasta ja Japanista on valtavan helppo löytää tilanteita joissa sekä korkotaso että osakkeiden arvostustasot ovat olleet historiallisia keskiarvoja matalammalla yhtä aikaa.
Kalliit bondimarkkinat tukevat kalliita osakemarkkinoita ainoastaan niin kauan kuin riittävän moni kokee että riskiassetti on mielekäs vaihtoehto riskittömälle assettille.
“European Stock Futures Lower; ECB Strategic Review in Focus”
Tänään olisi sitten luvassa Euroopan keskuspankin 18kk strategian yhteenveto, jonka yhteydessä odotetaan inflaatio tavoitteen nousevan 2% entisen alle 2%.
Sitten illalla julkaistaan sitten Yhdysvaltojen viikoittaiset työttömyysluvut. Saa nähdä jatkuuko positiivinen kehitys työttömien määrässä vai otetaanko takapakkia.
Tosin tuntuu, että nykyään ihan sama mitä uutisia ja lukuja tulee ,niin pörssit jatkaa nousuaan. Ehkä sitten vasta lasketellaan kun elvytystä aletaan rajoittamaan 
6 tykkäystä
Mielenkiintoista tosiaan, nythän on aika pienillä kesävolyymeilla kitkuteltu koko ajan ylöspäin. Tänään näyttäisi olevan jenkkifutuurit muutaman viikon tauon jälkeen tekemässä yli -1% päivälaskua (tämä voidaan tietty hyvin kuroa kiinni kun jenkit aukeaa). Daily-RSI käväisi 70issä (tämä tosin on vahvassa nousutrendissä ollut melko heikko huippujen indikoimiseen).
Nousu tuolta kesäkuun dipistä on ollut niin vahva, että itse olen tässä alkuviikon aikana jonkun verran kevennellyt salkkua ja nostanut käteispainoa 0->n. 30%. Saa nähdä miten alkava tuloskausi vaikuttaa, odotukset on kovat, joten pettymyksille ei paljoa ole varaa.
10-vuotinen korko on suorastaan “romahtanut” keväisen nousun jäljiltä ja samanaikaisesti Nasdaq on tehnyt vahvaa nousua uusiin ATHihin. Korkojen valumisesta ja sen syistä en ole paljoa nähnyt keskustelua, pitäisin yllättävänä jos ei pian nähtäisi reboundia ylöspäin.
VIX on koko alkuvuoden ollut laskutrendissä. Tänään koholla ~20%, mutta katsotaan jääkö piikki tuon edellisen huipun (n. 22) alle.
32 tykkäystä
ECB Strategy Review Unlikely a Game Changer For Euro – Market Talk
A potential increase in the European Central Bank’s inflation target will mean policy remains loose for longer but that won’t considerably weaken the euro, MUFG Bank says. The ECB will reportedly announce it will raise its inflation target to 2% from the current “below, but close to 2%” in the results of its strategy review, expected at 1100 GMT. While that’s a negative development for the euro, it’s unlikely to be a game changer, MUFG Bank currency analyst Lee Hardman says. “With market participants already expecting the ECB to be one the last G10 central banks to tighten policy, the updated policy framework is unlikely to significantly alter market expectations.” EUR/USD rises 0.2% to 1.1816. (renae.dyer@wsj.com)
Edit:
The European Central Bank announced its new strategy, saying it will target inflation of 2% on a symmetric basis over the medium term, instead of targeting inflation of close to but below 2%.
The euro EURUSD, 0.43% remained up 0.4% immediately after the announcement. ECB President Christine Lagarde will hold a press conference at 8:30 a.m. Eastern to explain the move.
3 tykkäystä
Jos katsoo 10-vuotisen velkakirjan koron konepellin alle, niin laskun jatkuminen alkaa vaatimaan jo selvempää pitkän ajan inflaatio-odotusten hiipumista.
Nythän laskua on oman tulkinnan mukaan ajanut molemmat, ja varsinkin reaalikoron liikkeet koron ollessa eilen jo tasolla -0,94. Koronakriisin pohjat ovat noin -1,08 eli eroa pohjiin ei tämän päivän jälkeen ole enää kovinkaan paljoa.
10-vuotisen velkakirjan koron laskun jatkuminen vaatii siis reaalikorolta uusia vuosikymmenien pohjia ja hinnalta kaikkien aikojen huippuja, mikäli pitkän ajan inflaatio-odotukset eivät jatka laskuaan. Siksi onkin jännä nähdä, mihin suuntaan nuo odotukset lähiaikoina liikkuvat.
Onko markkinoilla havaittavissa kasvavaa riskinkaihtamista, kun riskittömänä pidetty korko on menossa hinnaltaan kohti kaikkien aikojen huippua
9 tykkäystä