Noita Zombeja mainitaan usein, mitkä mahtaa sellaisia olla?
Asiasta: ainakin jenkeissä pientä markkinarotaatiota nähtävissä - IT puolen eps miinuksella olevat hypet itsellä roimassa laskussa ja perusvarmat apteekit ja isot SaaS ja isot lääkefirmat nousussa.
Useammissa tilaamissani uutiskirjeissä oli aiheena kupla ja miten siihen reagoida.
Jatketaan silti FIREn tavoittelua 
Pörssien arvostustasosta pohdintaa.
Tällä hetkellä elvytyksen vaikutus pörssiin on merkittävä. Lisäksi, jos korona lähikuukausina nujerretaan, patoutuneen kysynnän purkautuminen vaikuttaa myös selvästi.
Helsingin pörssi-indeksi on vuoden takaiseen +7%. Tukhoman pörssi +10% luokkaa. Dax +1%. Huomioiden nuo pörssiä tukevat tekijät tällä hetkellä, arvioisin että koronan negatiiviset ja positiiviset vaikutukset ovat suuruusluokkatasolla samalla sivulla. Niinpä em. pörssien arvostustaso ei olisi kuplaantunut kymmeniä prosentteja ja jos nuo indeksit olisivat vuoden takaisissa lukemissa tai vähän alle, mielestäni tilanne olisi hyvin kohtuullinen. 10-15% korjauksella nämä indeksit olisivat tasolla joka olisi aika odotettu.
Jenkkipörssissä nasdaq on täysin kuplaantunut. Dow Jones sen sijaan on vajaa +10% vuoden takaiseen ja se on kohtuullisesti linjassa Omxh, Omxs ja Daxin kanssa.
Jos Nasdaq korjaa, mikä tulee lopulta vaikutus olemaan muihin pörsseihin? Jos se on noussut täysin omaa rataansa, onko realistista olettaa, että sen laskua seuraavat kaikki muut indeksit samassa suhteessa? Mielestäni se ei ole realistista. Jos Nasdaqin korjausliike käynnistyy, raha etsii uusia kohteita. Osa hakeutuu indeksiin, muille toimialoille.
Sillä luulisi olevan aika paljon merkitystä jatkossa, missä osakkeissa panokset ovat. 10-20% korjaus tulee näillä tasoilla helposti osakkeeseen kuin osakkeeseen, mutta isoin kupla on keskittynyt käytännössä vain jenkkien Nasdaqiin ja rajatuille sektoreille.
Moni osake on päässyt korona-aikana aidosti lentoon. Jos näitä löytyy salkusta, isokin nousu voi perustua suurelta osin tunnuslukuihin.
Kaipa se suurempi korjausliike perustuu dominoefektiin, kun Jenkeissä osakkeiden velaksi ostaminen on kasvanut ennennäkemättömiin summiin. Ensin menee pakkomyyntiin hypet ja sitten kun ei riitä kattamaan niin alkaa laadun myynti.
Näitä pelottelijoita/ennustajia riittää,
https://pro.banyanhill.com/p/COLLAPSE2021/LSVCX209/?h=true
En osaa yhtään arvioida karhu-argumenttien paikkaansa pitävyyttä mutta maallikolle näyttää loogisilta.
Korjausliikkeen ja kuplan puhkeamisen ero on, että korjausliikkeen jälkeen paistaa taas ja kuplan puhkeamisen jälkeen kaikille ei paista enää koskaan. Elinkelvottomat yritykset häviävät, tai jäävät senttipeliin.
Moni välttelee veroja ja yksi hyvä keino vältää niitä on ostaa kalliilla ja holdata niitä pohjilla. Toisaalta pelätään, että jos myy, jää pahassa tapauksessa isoimmista tuotoista. Suurin osa myymisen pelkääjistä häviää tuotot kuitenkin pitämällä osakkeet liian pitkälle laskuun ja jokainen ainakin kerran tekee vielä sen virheen, että tankkaa “halvalla” terminaalivaiheen osaketta.
Eilisessä clubin videossa mainittiin, että sisäpiiri myy enemmän kuin ostaa ja se on hyvin olennainen tieto.
Viimeisen vuoden sijoitustarina on selvästi ollut että osta kasvuyhtiöitä hinnasta välittämättä. Nyt vuoden vaihteen jälkeen moni näistä HKIn pörssinkin kasvuyhtiöistä on alkanut näyttämään jo todella venytetyiltä arvostusten suhteen (vaikka hyvin kasvavatkin) ja nyt viimeisimmässä Inderesin raporttien ja tavoitehintojen päivityskierroksessa omaan silmään on pistänyt se, miten horisonttia on järjestään hilattu eteenpäin, jotta korkeat arvostukset on saatu perusteltua. Tässä muutama esimerkki:
Revenio:
Qt:
Harvia:
Harvian tavoitehinta on vuodessa myös melkein kolminkertaistunut.
Nämä nyt siis vaan kolmena esimerkkinostona ja en missään nimessä halua mollata kyseisiä firmoja, päinvastoin, kaikki ovat aivan erinomaisia firmoja ja niillä on mennyt viimeksi kulunut vuosi hienosti ja ne ovat menneet eteenpäin omassa liiketoiminnassaan, joten syystäkin niiden kurssit ovat nousseet, kyseenalaistan vain nousun määrän ja sen mihin tulevaisuuden tuotto-odotus perustuu.
Pointtini on tosiaan se alussakin mainittu, että nykyisessä markkinatilanteessa tuntuu että koko ajan pitää keksiä uusia syitä ja perusteluja sille että “no eihän tämä nyt vielä ole kallis jos XYZ”, jotta tavoitehinnat saadaan pysymään laukkaavien kurssien perässä (korvaa XYZ vaikka pidemmällä tarkasteluhorisontilla, verrokkien hinnoilla jotka ovat myös paisuneet yleisen markkinalikviditeettipurskeen vuoksi, ennätyskasvun extrapoloinnilla tai jopa sen kiihdyttämisellä jnejne.). Tuntuu että kukaan ei halua olla se “ilonpilaaja”, joka toteaa että hinta on nyt liian kova.
Saa nähdä kuinka pitkälle tämä stonks only go up voi jatkua näiden “unelmavävy”-osakkeiden kanssa. Ja voihan tosiaan olla, että kaikki menee seuraavat 5 vuotta niin kuin elokuvissa ja tuotot ovat hyvät ja tämä on vain tällaista “happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista” -jorinaa Sepolta, joka myi omat Qtinsa 65€ssa ja Revenionsa 55€ssa eikä ole päässyt nauttimaan viime viikkojen rallista
Tosi hyvä nosto! Tuosta meillä oli itseasiassa vähän juttua toimistolla kun naureskelin pääanalyytikko @Sauli_Vilen:ille asiasta. Meillä luonnollisesti saa ääneen sparrailla ja etsiä heikkouksia/vahvuuksia toisten argumentoinnista.
Kuitenkin juuri noille kolmelle firmalle tuollainen lähestymistapa sopii itseasiassa melko hyvin. Se miksi ei aiemmin ole noin tehty, sitä saa kysyä yhtiöketjuissa analyytikoilta suoraan. 
Qt on kasvuyhtiö, jonka oikea potentiaali oikeasti mitataan joskus 2025–2030 kun siitä tulee softakehittäjien “platform”. Harvian tarina on muuttunut tyystin yrityskauppojen myötä. Reveniossa oikeastaan voisi haastaa analyytikkoa, miksi yhtiötä ei ennen katsottu “2030”-linssien läpi, koska toimialan luonne on jäykkä ja yhtiön teknologinen ylivoima on ollut selviö jo vuosia, samoin markkinapotentiaali. Videolla vähän vitsailinkin että “mikään ei muuta sentimenttiä kuin nouseva osakekurssi”.
Mutta, mistä itse alkaisin huolestumaan ja mistä alkaisin kunnolla kollegoilla kuittailemaan (rakentavasti) olisi jos tuo sama lähestymistapa leviäisi noista timanttisista firmoista konepajoihin, raksafirmoihin jne. Siinä vaiheessa jos “katsoen vuoteen 2034 näyttää Piipon kasvutarina edulliselta P/E-luvun laskiessa tasolle 18x” -lause ilmestyy raporttiin ollaan sellaisen kuplan huipulla ettei ole aiemmin nähtykään
Hauska myös seurata Revenio ja Qt foorumin lankoja. Revenio +10% → ehkä yksi viesti lankaan. Qt 10% → ketjussa 50+ viestiä. Ehkä kertoo jotain Revenion omistajista, kuin maalin kuivumista katsoisi.
Juu, ja omistan kumpaakin, just saying
Yleisesti ottaen kai se syy on se, että vaikka olisi kuinka hieno yhtiö ja iso teknologinen etu ja mitä lie niin ennustaminen vuosikausien päähän on aika epävarmaa, varsinkin kun nyt odotuksissa on myös isosti se, että nykyisen kaltaiset yleisesti koholla olevat arvostustasot markkinoilla ovat edelleen vuosien päästä voimassa.
Vaikka tämä ei ehkä ollut tarkoituksesi kun toteat, että “kun” siitä tulee, niin piti ottaa tämä silti tikun nokkaan koska tämä on hyvä esimerkki juuri siitä perustelusta, joka menee logiikalla: “kun tästä tulee alan standardi ja platform niin viiden vuoden päästä nykyisen kaltaisilla arvostustasoillahan tämä on ihan järkevän hintainen ja tarjoaa sinne mennessä 7% tuoton p.a.”. Eli muodostetaan joku unelmaskenaario ja silti tuotto-odotus jää todella pieneksi.
Tarkoitus ei ole ottaa Qt:ia tikun nokkaan, mutta vain näin esimerkin vuoksi: Kuka tietää tarjoavatko kosketusnäytöt edelleen 5 vuoden päästä (kun katsotaan taas vuosia eteenpäin) kymmeniä prosentteja vuodessa edelleen kasvavan markkinan vai ollaanko jo siirtymässä johonkin täysin uuteen teknologiaan? Aika rohkeata on pitää mitään teknologisia kehityskulkuja 10 vuoden aikaperspektiivillä “varmoina”.
Vaikeahan tuollaisia firmoja on valuoida, jotka kasvavat vaikka luokkaa 50 % vuodessa. Kaikille lienee selvää, ettei tuollainen kasvu voi jatkua ikuisuuksiin, mutta voiko se jatkua vaikka 5 vuotta ja sen jälkeen seuraavat 5 vuotta 30 % vuodessa, ja siitä eteenpäin jotain “tylsää” 10 % molemmin puolin.
Mikäli näin kävisi, niin tulos lähes 30-kertaistuisi 10 vuodessa ja jos sen jälkeen markkina hinnoittelisi 18 P/E:n ja lähtötilanteessa P/E olisi 100, niin kurssi 5-kertaistuisi 10:ssä vuodessa. On aivan mahdotonta tietää, että voiko firma onnistua tuossa, mutta se on mahdollista. Eli miten hinnoitella tällainen? Minä en tiedä, enkä siksi tyypillisesti sijoita tällaisiin, tai sitten myyn ne aivan liian aikaisin ja salkun kehitys on ollut sen mukaista.
Kai tuossa pitäisi arvioida jonkinlainen todennäköisyys, että firma onnistuu mitä tapahtuisi, jos ei onnistu, esim. kurssi -70 % 10 vuodessa ja sitten odotusarvon kautta laskea hyväksyttävä sweet spot hinta. Jos siis ajatellaan huonoksi skenaarioksi se, ettei firma kasva ikinä prosenttiakaan, mutta ei mene konkkaan, niin tällaisen firman “hyväksyttävä” P/E olisi jotain 14-200 riippuen siitä, millaiset todennäköisyydet laskee eri skenaarioille. Ihan helppoa.
Sopivasti tuli tänään ulos rahapodi aiheesta:
Zombiena voidaan pitää sellaista yhtiötä, joka ei tee tarpeeksi tulosta maksaakseen lainakorkonsa. Koronakriisin aikana 3 000:sta Yhdysvaltain suurimmasta pörssiyhtiöstä 200 on muuttunut zombeiksi. Zombieita ovat nyt esimerkiksi Boeing, Carnival, Delta Air Lines, Exxon Mobil ja Macy’s – kyseessä eivät siis ole mitkään pienet höpöhöpöyhtiöt, vaan jättimäiset, kaikkien tuntemat nimet. Bloombergin analyysin mukaan zombieita on nyt yhteensä 739 kappaletta, eli neljännes kaikista pörssiyhtiöistä. Zombie-velka on tuplaantunut koronakriisin aikana 1000 miljardista 2000 miljardiin, ja näyttää olevan edelleen kasvamaan päin. Rahoittajana toimii välillisesti tai jopa suoraan FED.
Tulee tässä nyt sitten samalla kirjoiteltua koko vuoden kiintiö tänne Pörssien suunta -ketjuun, mutta satuin katselemaan nyt vielä tuon viimeisimmän Traders clubin ja minulle heräsi kysymys tuosta bondi-käppyrästä mitä videollakin näytettiin:
Eli viimeiset 30-vuotta tuo korko on laskenut n. -1% aina viiden vuoden välein. Eli vaikka korot ovat jo pitkään olleet melko matalia, bondien tuottoa on kuitenkin merkittävästi parantanut tuo jatkuvasti laskeva korkokäyrä, koska bondin on voinut halutessaan myydä jälkimarkkinoilla sen alkuperäistä nimellisarvoa kalliimmalla.
Suurin huomio korkokeskustelussa on ollut se, että jos korot lähtevät nousuun, tällä on vaikutusta osakkeiden hintoihin laskevien kertoimien kautta kun “riskitön” tuotto kasvaa. Jäin kuitenkin miettimään myös sitä vähemmälle huomiolle jäänyttä asiaa, että jos korkokäyrä lähtee nousuun niin bondeistahan tulee todella surkeita sijoituksia koska niiden korkotuotto on ihan olematon (ja reaalisena negatiivinen) ja kun jälkimarkkinoilla niiden arvo kaiken lisäksi vain pienenee korkojen noustessa. Nyt kun koronakriisin tiimoilta valtiot ovat ottaneet velkoja vielä valtavia määriä niin markkinoilla on hirveät määrät tällaisia kohta mahdollisesti “roskalainoja”, joissa omaisuutta vain tuhoutuu koko ajan vuosikymmenien ajan (kuka tällaista haluaisi holdata 30 vuotta, mutta kuka sitä haluaisi ostaakaan?). Jos inflaatio vähänkään lähtisi vielä nousuun niin näiden bondien omistajathan menettävät rahaa valtavia määriä koska bondimarkkina on niin iso. Voisiko joku bondimarkkinoita paremmin ymmärtävä (ehkä @Verneri_Pulkkinen ?) valaista mitä vaikutuksia tällaisella olisi koko markkinan ja osakkeiden näkökulmasta jos bondien arvo tässä skenaariossa “romahtaisi”. Voisi kuvitella, että kun rahaa “katoaa” systeemistä niin likviditeetti pienenee, millä on hintoja laskeva vaikutus.
Onhan näillä bondeillakin tehnyt kovia tuottoja, esim itävallan 100-vuotinen laina tuplasi sijoittajan rahat parissa vuodessa, vaikka itse korko pyöri jossain 1% hujakoilla:
Ja samahan toimii vastaavasti toiseen suuntaan jos/kun korot lähtevät nousuun. @Pohjolan_Eka linkkasi joskus aiemmin hyvän videon miten bondien arvot laskettiin korkojen muuttuessa (mutta en löytänyt sitä nyt nopeasti).
Mutta toisin kuin osakkeissa, bondeista saa lopulta sen omankin pääoman kokonaisuudessaan (miinus inflaatio), vaikka arvo väliaikaisesti matkan varrella kyykkäisikin, kunhan jaksaa odottaa sen 3kk tai 100 vuotta loppuun.
Tämä sai miettimään, että vaikuttaakohan bondien arvojen lasku esim. sammon vakavaraisuuteen yms., vai meneekö nämä vielä “imaginääri tappioista”?
Taisi olla samainen video.
Kyllähän tälläkin hetkellä kaupaksi menee negatiivisen koron omaavia lainakuponkeja. Jopa yrityksien lainoja ollaan oltu valmiita ottamaan negatiivisella korolla puhumattakaan, että vielä inflaatiokin syö omansa pois kakusta:
The bonds have maturities of two, five, ten and fifteen years. On issuance, the two-year tranche of €1 billion had a yield of a negative 0.315 percent. Never before has a corporate bond with a lower yield been offered on the primary market. On issuance, the five-year tranche of €500 million offered a yield of a negative 0.207 percent. The ten-year bond of €1 billion offered a yield of 0.179 percent, while the fifteen-year tranche, which also totaled €1 billion, had a yield on issuance of 0.550 percent.
Todennäköisesti myös hissin lähtiessä toiseen suuntaan velkakirjoille kysyntää löytyy, koska osalle ei taida olla edes vaihtoehto makuuttaa rahaa tilillä vaan tarvitaan jokin muu likvidi omaisuusluokka. Toki osittain tätä negatiivisten korkojen maailmaa on selitetty spekulaatiolla missä miinus koroillakin pääse rahoille, jos tarpeeksi hulluja ostaa vielä huomenna kovemmalla pakkasella menevän velkakirjan.
Tuo likviditeetti kysymys on pirun hyvä. Periaatteessahan keskuspankit kai noitakin voisivat imuroida jolloin monopoli rahaa tulisi markkinoille tuhoutuvien pääomien lovea täyttämään.
Taitaa eläkerahastoilla ja pankeilla olla aika paljon bondeja. Sinällään historiasta luulisi löytyvän esimerkkejä, kun korot ovat nousseet ja bondien arvo samalla tippunut. Nyt on toki hieman toisenlainen tilanne.
Eläkesysteemille luulisi olevan aika katastrofaalista, jos inflaatio nousee ja eläkkeitä pitää indeksikorottaa samalla, kun korot nousevat tiputtaen sekä osake- että korkosijoitusten arvoa. Liekö tämä jälleen yksi insentiivi keskusjohdolle pitää bileet käynnissä?
Entä voiko keskuspankki pistää eri ohjauskoron valtionlainoille ja pankeille? Ihan hulluahan tämä olisi, mutta on hulluja asioita tehty ennenkin.
Olen samaa mieltä että tuotto-odotus pitää olla järkevä jotta sijoituksessa on ylipäätään järkeä. Mutta se, että teknologioissa on epävarmuuksia, ei mielestäni ole riittävä syy jäädä sivuun, jos on myös huikeita mahdollisuuksia. Välillä törmää siihen, että yhtiöön ei haluta sijoittaa, koska bisnes on teknologia. Ei kai yhtiön toimialalla ole merkitystä, jos tarkemman penkomisenkin jälkeen riski/tuotto vaikuttaa houkuttelevalta. Jokainen case on omanlaisensa ja pitää tuntea hyvin ymmärtääkseen riskejä. Qt:sta en ole tällä hetkellä kovin hyvin kärryillä, joten en ota tässä siihen kantaa. Onnittelut kaikille jotka nousivat kyytiin ajoissa ja pitävät lipusta kiinni. 
Myin itsekin talenomit “liian kalliina” jo aiemmin pehmeän osarin jälkeen ja toivoin saavani halvemmalla takaisin. Ehkä kannattaisi uida myötävirtaan ja myydä vasta sitten, kun tulee joku syy, miksi samoja kertoimia ei enää haluta maksaa.
Täydellinen tavoitehinta (sijoittajan fantasia) olisi kait muuten sellainen, että se kertoo osakkeen hinnan 12kk kuluttua. Tällä logiikalla inden tavoitehinnat on olleet ennemminkin liian matalia kuin korkeita Qt, Harvian ja Revenion kohdalla viime vuosina.
Yritän korostaa edelleen, että ei viedä tätä keskustelua Qt-keskusteluksi ja onko se hyvä keissi vai ei, sillä pointtini ei ole Qt ja sen kasvunäkymät.
Pointtini on yleinen “new normal”-markkinasentimentti ja miten se näkyy analyysitalojen suosituksissakin, joiden on “pakko” seurata raketoivia kursseja jolloin niiden on pakko kaivaa hatusta koko ajan uusia perusteluja, jotta pystyvät perustelemaan suosituksensa.
Taas näin vain esimerkkinä Qt: Kuten odottaa saattoi niin koska kurssi on parissa viikossa noussut >40% ja rallatellut taas tavoitehinnan ohitse niin alle 3 viikkoa vanhaa tavoitehintaa (jossa oli jo tiedossa osarin tulokset annetun posarin vuoksi) piti nostaa yli 30%, jotta p.a. tuotto omistajalle vuoteen 2025 ulottuvilla ennusteilla saatiin juuri taas hilattua 7%iin jotta suositus saadaan pidettyä positiivisena.
Korostan edelleen, että en sano, että juuri Qt olisi kuplassa tai että siitä ei voisi saada tulevaisuudessakin messeviä tuottoja. Se on vain havainnollistava esimerkki HKIn pörssistä siitä miten tällaisessa markkinatilanteessa syntyy tällaisia itse itseään ruokkivia pyöriä, joissa korkeille arvostuksille löytyy aina vain uusia perusteita, joilla ne saadaan oikeutettua. (“jos tämä hinta on järkevä, miksei nyt vielä 10% enemmänkin olisi järkevä” ja “jos +10% hinta oli järkevä, miksei myös +20% olisi järkevä” jnejne.).
Tuntuu, että nykyään unohtuu, että suurin tekijä erinäköisten kasvuyhtiöiden raketoinnilla viimeisen 12kk:n aikana ei ole että yhtäkkiä kaikkien kasvuyhtiöiden näkymät on moninkertaisesti parantunut vaan kyse on isoilta osin markkinatilanteesta ja se mikä itseäni näissä keisseissä huolestuttaa ei ole se, että kasvua extrapoloidaan jopa >5 vuodeksi eteenpäin vaan se, että myös poikkeuksellisen korkeiden arvostuskertoimien ennustetaan jatkuvan vuosikausia eteenpäin. Tässä on kyllä sellainen tuplariski, jossa on reilusti vipua alaspäin jos tilanne muuttuu.
Siihen ei kannata langeta, että käyttää verrokkina tämän hetkisen kupla-Nasdaqin kertoimia. Taustalla on hyvä pitää historiallisen tason tunnusluvut, jotka toki pitää säätää tämän hetkiseen näkymään performanssista. Näillä tunnusluvuilla voi katsoa muutaman vuoden päähän levollisemmin.
Esimerkkinä Revenio, pe40 hyväksyttiin historiallisesti 20% kasvulla. Käytän nyt pe50, kun yhtiö suorittaa 30% kasvua. Jos tällaisella laskelmalla saan 10% tuottoennusteen tässä pörssisentimentissä, hinta on edelleen ok enkä lähde myymään. Tarkastelussa on tarvittavaa varmuusvaraa tämän hetken kertoimiin nähden ja optiona se että tämä ennuste voidaan myös ylittää.
Erinomaista pohdintaa kyllä ja samat asiat on omassa mielessäkin pyörineet. Jos koettiin, että arvostukset olivat korkealla jo ennen koronaa viime tammi-helmikuussa, niin hiukan alkaa olemaan vaikea nähdä perusteluja sille, miksi niistäkin hinnoista ollaan tultu satoja prosentteja ylös. Vaikka monet firmat kyllä saivatkin koronasta piristysruiskeen, kun kuluja karsittiin, prosesseja säädettiin sun muuta, niin tuskin nyt kaikkien bisnes on äkisti moninkertaistunut. Paljon tosiaan nyt näkee peilaamista vuoteen 2025 (jenkkilässä nähty myös 2030 :D), mutta kuten viime vuoden alku osoitti, niin jopa 6kk päähän katselu saattaa olla aika optimistista maailmassa jossa eletään.
Vaikka tavoitehintoja ei pidä tuijotella, niin viime vuoden aikana tuntuu, että markkina fronttaa kurssia jo osittain sillä perusteella, että osarin jälkeen tavoitehintoja nostetaan tuntuvasti, kun katsetta siirretään pidemmälle tulevaan ja sen jälkeen onkin sitten taas “lupa nousta” ja hurlumhei jatkuu.
Tämä asia myös itseäni häirinnyt, ei anna analyytikoista kauhean ammattimaista kuvaa, kun ei pysty pysymään omissa perusteluissaan vaan tavoitehinta seuraa kurssia.
