GS laskee Kiinan kasvuodotuksia.
8 tykkäystä
USA:n talouden vauhdikas elpyminen voi heiketä näiden ongelmien takia. Tällä olisi synkät vaikutukset niin työllisyyden kehitykselle kuin osakemarkkinoille.
7 tykkäystä
Supply side probs. Voisko olla kuitenkin pidemmällä aikavälillä positiivista, että ylinopeaa kasvua jarruttaa edes jokin?
5 tykkäystä
Tämähän tarkoittaa tietenkin inflaation kasvua. Kohta olemme taas viisaampia heinäkuun lukujen osalta, tämänhetken ennuste on 5,3%.
Nyt on mielenkiintoista nähdä miten tuo työmarkkina muuttuu kun käsittääkseni syyskuuhun päättyy viimeisissäkin paikoissa nuo korotetut työttömyyskorvaukset.
Samaan aikaan osake -sekä asuntomarkkinoiden hintakehitys on ollut aivan erinomaista joka lisää ihmisten ostovoimaa.
Bidenin hallinto ajaa vielä läpi infrapakettia sekä veronkorotuksia rikkaille joka saattaa näkyä myös tulonsiirtoina vähemmän varakkaille. Ainakin aineksia on nyt kasassa paremmin inflaation kiihtymisen puolesta kuin ennen pandemiaa 
4 tykkäystä
Se on hauskaa kun osa ihmettelee miksei nuo vaikuta pörssiin, osaatko itse kertoa syyn miksi sen pitäisi vaikuttaa?
En usko tuon vaikuttavan kummosemmin enään esim palvelualoihinkaan kun itse uskon rajoitusten poistuvan täysin kun kaikki halukkaat on saanu rokotteensa
3 tykkäystä
Otin tähdellä merkityt mukaan puolikkaalla painolla, jotta markkina-arvoltaan kymmenen isointa eivät dominoi kokonaisuutta tolkuttomasti. Eipä tämä numeroiden pyörittelemisellä enää miksikään muutu siitä mitä johtopäätöksiä olen tehnyt aiemmin.
Mr. Market laittaa tuon kokonaisuuden hinnaksi nyt 200 miljardia.
Todennäköisyys että monikaan sijoittaja kovin monena tulevaisuuden hetkenä ajattelisi tuon arvoksi 200 miljardia, on hyvin pieni.
Mutta nautitaan tästä näytelmästä nyt niin kauan kuin sitä kestää.
| mkt cap | ttm sales | |
|---|---|---|
| mrd euroa | mrd euroa | |
| Nordea* | 20,6 | 4,6 |
| Neste* | 19,8 | 6 |
| Kone* | 18,7 | 5,2 |
| Nokia* | 14,9 | 11,1 |
| Sampo* | 11,8 | 6,6 |
| UPM* | 9,2 | 4,4 |
| Telia* | 7,5 | 4,3 |
| Kesko* | 7,2 | 5,4 |
| Stora Enso* | 6,6 | 4,6 |
| Elisa* | 4,5 | 1 |
| Metso Outotec | 7,7 | 3,9 |
| Wärtsilä | 7,5 | 4,3 |
| Valmet | 5,2 | 3,8 |
| Kojamo | 5,2 | 0,4 |
| Orion | 5 | 1 |
| Huhtamäki | 4,9 | 3,3 |
| SSAB | 4,7 | 7,3 |
| Nokian Renkaat | 4,6 | 1,5 |
| Qt | 3,8 | 0,1 |
| TietoEVRY | 3,4 | 2,8 |
| Metsä Board | 3,3 | 2 |
| Konecranes | 2,9 | 3,2 |
| Sanoma | 2,6 | 1,1 |
| Cargotec | 2,6 | 3,2 |
| Outokumpu | 2,6 | 6,2 |
| Kemira | 2,2 | 2,5 |
| Uponor | 2 | 1,2 |
| Neles | 2 | 0,6 |
| Fiskars | 1,7 | 1,2 |
| Revenio | 1,6 | 0,07 |
| Terveystalo | 1,5 | 1 |
| Tokmanni | 1,4 | 1,1 |
| Citycon | 1,3 | 0,3 |
| summa | 200,5 | 105,1 |
EDIT:
Viimeisten 12 kk aikana tuo portfolio myyntiä on koostunut seuraavista:
- investointitavaroita ja niihin liittyviä palveluita 5,2 + 3,9 + 4,3 + 3,8 + 3,2 + 3,2 + 0,6 = 24,2 mrd e
- terästä 7,3 + 6,2 = 13,5 mrd e
- finanssipalveluita 4,6 + 6,6 = 11,2 mrd e
- telekomverkkoja ja niihin liittyviä palveluita 11,1 mrd e
- metsäteollisuuden tuotteita 4,4 + 4,6 + 2,0 = 11,0 mrd e
- vähittäiskaupan tuotteita 5,4 + 1,5 + 1,2 + 1,1 = 9,2 mrd e
- viestintäpalveluita 4,3 + 1,0 + 1,1 = 6,4 mrd e
- polttoaineita 6,0 mrd e
- pakkauksia 3,3 mrd e
- softapalveluita 0,1 + 2,8 = 2,9 mrd e
- kemiantuotteita 2,5 mrd e
- rakennustarvikkeita 1,2 mrd e
- terveyspalveluita 1,0 mrd e
- lääkkeitä 1,0 mrd e
- tilapalveluita 0,4 + 0,3 = 0,7 mrd e
- terveysteknologiaa 0,07 mrd e
Tämä ei ole koostumukseltaan ja painotuksiltaan sellainen kokoelma bisneksiä, että se ansaitsisi globaaleita osakemarkkinoita vastaavan p/s-arvostuksen. Rakenteelliset voittomarginaalit, kasvunäkymät ja kyky jauhaa vapaata kassavirtaa ei ole globaalin osakemarkkinan tasolla. Mutta onko se vain vähän vai enemmänkin jäljessä globaalia osakemarkkinaa noissa, se on mielenkiintoinen kysymys.
Äärimmäisen syklisyytensä takia tuollaisen salkun vola ja maximum drawdown tulee olemaan suurempi kuin globaalin osakemarkkinan.
EDIT:
Ottaen huomioon että S&P 500 tuolla periodilla 1990–2011 oli jatkuvasti laadukkaampi kokoelma bisneksiä kuin tuo yllä olevan taulukon setti…
… 0 % total annual return on aika hyvä suoritus jos siihen millä tahansa Suomi-salkulla pääsee 9.8.2021–9.8.2031. Tuo nolla prosenttia kumulatiivista tuottoa on ennen kuluja ja veroja.
24 tykkäystä
Täällä on ansiokasta keskustelua pörssien arvostuksesta ja tässä muutama kuvaaja aiheeseen lisää aamun Vartista.
Kuitenkin alkuun työllisyysuutisia viime perjantailta.
Työttömyysaste laskee kohisten, ja samalla firmoilla on auki olevia paikkoja vailla osaajia ennätyksellinen määrä. Tämä ennakoinee, että elpyminen ei jää ainakaan työpaikkojen puutteesta kiinni. On mielenkiintoista nähdä syksyllä, imuroidaanko loputkin työttömät töihin.
Työllisyysasteella, eli siis kuinka iso % työikäisistä käy töissä, on kuitenkin vielä petrattavaa:
Mm. Nordean makroilijat ovat huudelleet jo pitkään, että Fed alkaa kiristämisen aiemmin mitä markkina odottaa. Jos inflaatioluvut pauhaa kuumina ja tuo työmarkkina kiristyy syksyllä voi tämä olla täysin mahdollinen skenaario. V. 2013 negatiiviset reaalikorot tyssäsivät kuin seinään Fedin aloittaessa elyvytysohjelmien alasajon:
Muutama positiivinen argumentti.
Ensinnäkin, pankkien luotonannon kriteerit löystyvät vauhdilla. Ainakin lähihistoriassa pörssiromahduksia on edeltänyt pankkien luottohanojen sulkeutuminen, ei avautuminen kuten nyt.
Fear&Greed -indeksi puhuu sen puolesta, että skeptikkoja pörssinousun jatkumisen puolesta piisaa. Samoin dipit ovat jääneet melko vaisuiksi, implikoiden että käteistä riittää ottamaan koppia laskuissa.
Likviditeettiä katsoen Yhdysvaltain markkina on tälläkin mittarilla melko yliarvostetun hajuinen ja makuinen, siitä ei pääse yli eikä ali. Se ei tarkoita välitöntä laskua, mutta pitkässä juoksussa on ihme jos sama meno jatkuu ellei tietysti likviditeettimäärä jatka paisumistaan.
Sen sijaan hyvä uutinen on, että globaalisti osakkeet on samaa mittaria katsoen melko neutraalisti arvostettuja historiaan nähden:
Samaa kieltä puhuu vanhan koulukunnan P/E-mittarit, jotka kielivät halvoista osakkeista muualla maailmassa suhteessa Yhdysvaltoihin:
42 tykkäystä
Suomen Pankin Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote:
Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta[1] oli 107,8 mrd. euroa kesäkuun 2021 lopussa. Huhti-kesäkuun 2021 aikana talletuskanta kasvoi 3 mrd. euroa, mikä on 550 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesäkuussa 2021 talletuskanta kasvoi 1,2 mrd. euroa. Alkuvuoden 2021 aikana talletuskannan vuosikasvuvauhti hidastui mutta oli kuitenkin edelleen nopeaa (7,4 %) kesäkuussa. Kotitalouksien talletustileillä olevista varoista yli 90 % oli käyttötileillä[2]. Varojen kasvu käyttötileillä on jo pidemmän aikaa ollut merkittävin tekijä talletuskannan kasvussa.
Kesäkuussa kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo oli 52,7 mrd. euroa ja sijoitusrahasto-omistusten arvo 31,7 mrd. euroa. Kotitalouksien rahastosijoituksista suurin osa (40 %) oli osakerahastoissa. Kesäkuussa 2021 osakeomistusten arvo kasvoi 1,2 mrd. euroa ja lisäksi kotitaloudet tekivät runsaasti (820 milj. euron edestä) uusia sijoituksia[4] osakkeisiin. Sijoitusrahastoihin kotitaloudet tekivät uusia sijoituksia nettomääräisesti 300 milj. euron edestä, ja rahasto-omistusten arvo kasvoi 550 milj. euroa.
18 tykkäystä
Markkinan tasolla…
…forward-p/e 10x on sellainen että se jo indikoi kohtuullisen luotettavasti että pitkän aikavälin tuotot eivät tule olemaan sysihuonoja vaikka tulosodotukset olisivat räikeän ylioptimistisia.
Samoin tuo forward-p/e 10x alkaa jo antaa suojaa lyhyen aikavälin kurssilaskua vastaan.
Forward-p/e 40x taitaa olla sellainen että se on aina sijoittajille kostautunut.
Sen sijaan 30x laskettuna pörssilaman aikaisen äärimmäisen pessimismin aikaisista tulosodotuksista voi helposti olla halvempi kuin 15x laskettuna äärimmäisen optimismin aikaisista tulosodotuksista.
Kesällä 2007 tulosodotukset olivat tapissa ja markkina haavoittuvainen sille että sijoittajat alkaisivat suhtautua skeptisesti odotuksiin.
Epäilys analyytikko-odotuksia kohtaan jatkoi kasvuaan samaan aikaan kun yleinen riskiaversio lisääntyi.
Niinpä sinänsä kohtuulliselta näyttänyt lähtökohtainen forward-p/e 14–15x osoittautui petolliseksi ja pörssit korjasivat 30 % alaspäin jo siinä kohtaa kun finanssikriisistä ei ollut tietoakaan. (Bear Stearns -ongelman rajaaminen onnistui täydellisesti.)
Tällä hetkellä kehittyvät markkinat ovat tolkullisesti hinnoitellut, Eurooppa kallis, USA hyperkallis, Suomi lähellä USA:a kilpailee maailman kalleimman pörssin tittelistä.
13 tykkäystä
Se on totta että pörssi ei ollut mitenkään ilmiömäisen kallis ennen finanssikriisiä ja moni osteli innokkaasti tuota dippiä kunnes Lehman Borthersin annettiinkin mennä nurin. Yön yli asuntomarkkinaan ja pankkeihin rajattu ongelma muuttuikin koko finanssijärjestelmän ongelmaksi ja pörssin likviditeetin keruukekkerit olivat seuraavat puoli vuotta sen mukaiset.
Nyt erona on, että korot on 5 % sijaan 0 %. Toisekseen, finanssikriisissä elvytys oli kokeilevaa ja hamuavaa kun aiemmat kokemukset nojasivat pienempiin tapauksiin kuten LTCM tai 80-luvun alun pankkikriisi ja isommissa määrin 30-luvun lamaan josta oli kuitenkin kulunut jo tovi.
Nyt sen sijaan pelikirja on selkeä ja se toteutettiin päättäväisesti keväällä 2020. Ei näy merkkejä siitä, etteikö pahan paikan tullen tuota pelikirjaa voisi toistaa taas ellei joku inflaatio lurahda odotettua isommaksi syystä tai toisesta.
Kenties nämä seikat antavat lisää pontta korkeammille kertoimille myös, kuten jotkut argumentoivat.
Olen kyllä ihan samaa mieltä siitä, että mieluummin sitä ostelee osakkeita forward P/E 10x kuin 15x. Eri asia on, onko sellaisen ympäristön odottelu kuinka palkitsevaa nykytietojen valossa.
Pörssin kalliiksi toteaminen ei vielä auta jos ei ole selkeitä sytykkeitä muuttamaan kokonaistilannetta mihinkään. 
50 tykkäystä
Tuo ero korkotasossa ei tuo minkäänlaista suojaa kurssilaskua vastaan. Päin vastoin.
Tämä johtuu siitä että 5 % korkotasolla se viimeinen marginaalinen ostaja joka oli vielä marginaalista myyjää innokkaampi ennen markkinoiden käännettä oli paljon konservatiivisemmilla eväillä liikkeellä kuin nyt.
0 % korkotaso ja uskonnollisen hurmion mitat saavuttanut btd-, fomo-, tina-eetos on viime aikoina imenyt ostolaidoille sellaista rahaa että kun käänne tulee, kurssilasku on oletusarvoisesti jyrkempää kuin se oli karhumarkkinan ekassa vaiheessa eli 2007 huipuilta tammikuun loppupuolelle 2008.
Disclaimer:
Kaikesta huolimatta olen aina isolla ja kohtuullisen kapeissa rajoissa olevalla osakepainolla. Hauska täällä keskustella mutta tosi iso kynnys lähteä säätämään mitään 
22 tykkäystä
On hyvä muistaa, että kaiken somessa näkyvän tina-btd-FOMO-tibgbf-riksldks-prlfltnrbskkans -vouhotuksen keskellä iso osa markkinasta liikkuu suht ”järkevästi” ja kohtuullisin kertoimin.
Suomessakin Harvia tai Qt on tällä foorumilla kuumia, mutta iso yleisö mehustelee suht maltillisesti arvostettuja sampoja, nordeoita jne.
Samaa mieltä tuosta, että harvemmin sitä makrotason asioiden takia kannattaa portfoliota sotkea ellei se satu olemaan täynnä makroriippuvaisia yhtiöitä. 
Makrosta jatkaen… ZEW jatkoi hyytymistään Euroopassa.
Paljon kuhistu ”reflaatiotreidi” menettää maata jalkojensa alta koko ajan.
Tämä on hieman vekkuli tilanne hahmottaa, kun päähuomio on usein Yhdysvalloissa jonka talous käy nyt kuumana mutta muu maailma ja etenkin Kiina tarjoilee alati viileämpiä lukuja…
20 tykkäystä
Näistä ehkä puhumme koko ajan hieman toistemme ohi. Joka tapauksessa agree to disagree?
Uskon että Inderes on mukana sellaisessa analyytikkokonsensuskuplassa joka on virittänyt tulosodotukset liian korkealle. Niinpä on paljon todennäköisempää että ensi vuonna ja lähivuosina tulee pettymyksiä suhteessa nykyisiin odotuksiin kuin ylityksiä. Eli p/e:ssä e on petollinen.
En sano kummemmin juuta enkä jaata siihen onko Nordea tai Sampo halpa vai kallis. Mutta hyvin suuri osa Suomi-salkuista jotka pintapuolisesti katsoen ovat konservatiivisesti kootut ovat tästä päivästä eteenpäin katsoen ennätysmatalalla pitkän aikavälin tuotto-odotuksella ja ennätyskorkealla volaodotuksella. Jokainen voi halutessaan toki käyttää ennätysmatalaa korkotasoa perusteena sille miksi on hyvä idea olla ehkäpä peräti all-in tai vivutetusti osakkeissa noilla äsken mainitsemillani spekseillä.
Tästä olisin vielä kysynyt että miten tarkkaan ottaen näet tämän linkkautuvan siihen mitä osakkeista kannattaa maksaa pidemmällä tähtäimellä ja/tai mikä niiden odotettu kurssikehitys on lyhyellä aikavälillä?
5 tykkäystä
Jeremy Grantham on antanut laajan haastattelun MoneyWeek-lehden päätoimittajalle Merryn Somerset Webbille: https://moneyweek.com/investments/investment-strategy/603678/jeremy-grantham-podcast
48 minuutin podcast, joka kokonaan kirjoitettuna myös. Pari vähän hämäävää typoa joukossa, mutta muuten ihan luettava. Pitää yrittää paremmalla ajalla referoida koko haastattelu. Paljon mielenkiintoisia teemoja, yksi niistä Granthamin pohdinnat amerikkalaisfirmojen 2010-luvulla reilusti lihonneista voittomarginaaleista ja trendin tulevaisuudesta (sijoittajat luonnollisesti ekstrapoloivat tämänkin ikuisuuteen). Granthamin mukaan firmat kautta linjan ovat aiempaa monopolistisempia, ja kilpailua on vähemmän. Hän ihmettelee, mitä ihmettä kilpailuviranomaiset ovat koomailleet 2000-luvulla. Grantham muistuttaa jo Adam Smithin todenneen valvomattoman kapitalismin oligopolisoituvan ja monopolisoituvan herkästi.
Kun haastattelija kysyy, uskooko Grantham voittomarginaalien tulevaisuudessa alkavan liukua kohti historiallista keskiarvoa vai jatkavan kasvuaan, Grantham toteaa, että jos kapitalismi toimii, ilman muuta pitäisi liukua kohti keskiarvoa. Normaalissa kapitalismissa helppo raha houkuttelee kilpailua.
Haastattelun punaisena lankana on laajemmin se, miten monenlaiset trendit ovat USA:ssa pelanneet jo pitkään täydellisesti pääoman pussiin ja työvoimaa vastaan (keskiluokalle ei ole herunut viimeisten 40 vuoden tuottavuuden kasvusta kuin murusia), mutta moni näistä trendeistä saattaa olla hiljalleen kääntymässä.
22 tykkäystä
9 tykkäystä
Lyhyelläkin välillä marginaalihuiput alkaa olla nyt käsillä mitä ennusteisiin tulee (pöllin tämän analyytikko @Olli_Koponen tviitistä 
).
Tuo pidemmän aikavälin marginaalikehityksen debatti on mielenkiintoinen, joskin tulkintoja on monia ja monet trendit ovat vaikeita kääntää (digitalisaation tuoman ”voittaja vie kaiken ” -efekti, FAAMG-”monopolit”, automaatio, verotus yms…). SP500-yhtiöt ovat irronneet muusta maailmasta kannattavuutta katsoen. 
10 tykkäystä
Tuo on ollut toimistollakin kestävä sisarellisen kuittailun aihe sekä vakavan pohdiskelun paikka. Toistaiseksi kuitenkin useissa tapauksissa analyytikoiden ennusteilla on pyyhitty lattiaa (Harvian ja Qt:n suoranaiset nöyryytykset näkyvimpänä) eikä sijoittajatkaan ole kurssireaktioista päätellen niitä odottaneet.
Jossain vaiheessa ennusteet ja toteutuma taas alkavat kulkemaan käsi kädessä. Mutta milloin, se on hyvä kysymys.
Tässähän on käynyt klassisesti niin, että ensin koronaa aliarvioitiin ja sitten kiireessä kriisin vaikutus tuloksiin yliarvioitiin. Nyt vuorostaan elpymisen voimakkuus on aliarvioitu.
Sijoittajana itse varautuisin henkisesti siihen, ettei ylitysjuhlat loputtomiin voi jatkua vaikka vielä tovi siinä voi mennäkin. Sitten iskee harmaa arki.
Käytin yllä huonosti valittua termiä ”arvostus”: eihän likviditeettimittarit kuvaa arvostusta samalla tavalla kuin esim. tulospohjaiset arvostuskertoimet. Yhdysvalloissa noilla on tähän asti ollut hyvät näytöt tulevaisuuden tuottojen ennakoinnissa, mistä voi vain vaivoin ja varovaisesti arvailla että sama logiikka pätee myös globaalisti.
Nuo lähinnä indikoivat sitä, että Yhdysvalloissa sijoittajien allokaatio osakkeisiin alkaa olla suht ”täynnä” ja muualla maailmassa ei niinkään. Eli tilaa kasvattaa sitä olisi.
Vahvuus näissä on, kuten aiemmin todettu, mielestäni se ettei näiden kanssa tarvitse riidellä siitä onko ”P/E 15x” halpa vai kallis: ne vain osoittaa tylysti, onko osakkeet suosittuja vai alipainossa suhteessa koko rahoitusvarallisuuteen. Perinteisin arvostusmittarein kun pitkät yli- ja aliarvostuksen periodit voi venyä vuosiksi tai joidenkin mielestä vuosikymmeniksi mikä haastaa ajatusta siitä, että edes olisi mitään kiveen hakattuja sääntöjä. Sijoittajien tuottovaatimus on niin heittelevää: milloin se on 20 %, milloin 5 % mikä näkyy dramaattisena muutoksena arvostuskertoimissa yli ajan.
Jos katsoisi vain likviditeettiä, ei sijoittaja itseasiassa miettisi lainkaan arvostusta perinteisin mittarein. Sillä ”ei ole väliä” koska sijoittajien päätöksiä ajaa heidän tursuavat varat ja allokaatio, ei se maksaako joku osake 10x vai 100x tuloksen verran. Monet instituutiothan ovat rakenteellisesti tällaisia arvostukselle sokeita sijoittajia.
Mutta ei nämäkään mittarit ole vaikka ongelmia: mitä jos allokaatio osakkeisiin nousee pysyvästi? Mikä liikuttaa sitä? Mitä jos likviditeetin määrä jatkaa paisumistaan? Sittenhän allokaatio voi pysyä samalla tasolla ja silti osakkeet vain nousisi (kun sijoittajat yrittävät pitää allokaation samalla tasolla suhteessa muihin varoihin).
Näpyttelen tätä puhelimella ja ajatuksenjuoksu on varmasti sekavaa, näitä mittareita on käyty selkeämmin läpi videoilla ja aiemmin toukokuussa täällä ketjussa.
34 tykkäystä
Jos likviditeettiä katsoisi sokeasti, voisi mutkat suoraksi todeten sanoa että osakkeita kannattaa ryhmänä ostaa aina kun a) sijoittajien kokonaisallokaatio osakkeisiin on laskenut tai on matala suhteessa aiempaan historiaan tai b) likviditeetin määrä kasvaa systeemissä voimakkaasti eikä ole näköpiirissä seikkaa joka saisi sijoittajat laskemaan allokaatiotaan osakkeisiin (kuten kävi esim. ei niin osakkeille hehkeällä 70-luvulla).
16 tykkäystä
Joo keskustelua käydään vilkkaasti ja loppujen lopuksi näemme sitten kymmenen vuoden päästä mihin marginaalit 2020-luvulla keskimäärin asettuivat.
Yksi asia mistä ei juurikaan käydä keskustelua on se missä määrin teknojen (ja varsinkin jättiteknojen monopolistiset) voitot ovat jostain muualta pois.
Eikös Inderesin analyytikot ole kahmineet palkintoja? Jos kyse on enemmän taidosta kuin onnesta, voi varovasti olettaa että siellä on kuitenkin ennusteet tänäkin vuonna osuneet hieman paremmin kuin alalla keskimäärin.
Mutta se mikä menisi jo isosti ulos alan konventioista olisi että jos ennustaa elokuussa (jolloin on valtavasti epävarmuustekijöitä koskien seuraavaa vuotta) jollekin firmalle seuraavalle vuodelle tosi merkittävästi parempia marginaaleja kuin mitkä ovat sektorilla historiallisesti normaaleja, sellaisesta ennusteesta joutuisi todella systemaattisesti työkavereiden tiukkaan tenttiin 
Ei kai ne koskaan ala kovin hyvin käydä käsi kädessä. Tulevaisuutta on vaan niin mielettömän vaikea ennustaa että melko isot virheet ennusteissa tulevat kaikilla kuitenkin olemaan normaalitilanne 
Kyllähän tuo ero USA:n ja maailman välillä näyttää isolta total market cap vs. likviditeetti suhteem enkä lähtisi sitä kokonaan pohdinnoista sivuuttamaan.
Mutta kannattaa muistaa yksi ansa:
Olisi hyvä ottaa erilleen ensinnäkin nousuvaihe, jossa runsas likviditeetti ruokkii fomoa, tinaa ja btd:ta tiettyyn rajaan asti.
Mutta sitten kun käänne tulee – ja se voi tulla myös ilman ilmeistä syytä – ja sijoittajille alkaa ilmaantua riskiaversiota, siinä kohtaa asetelma B ei tarjoa minkäänlaista suojaa kurssilaskua vastaan vs. lähtötilanne A:
A) sijoittajilla korkopapereita 150 yksikköä ja likviditeettiä 50 yksikköä
ja
B) keskuspankki ostanut niin paljon korkopapereita että sijoittajilla korkopapereita 50 yksikköä ja likviditeettiä 150 yksikköä.
Molemmissa tilanteissa ainoa mikä merkitsee on nimellispääomaltaan turvattujen assettien määrä joita on 200 yksikköä. Ne ovat haluttuja, osakkeet eivät.
Jos tilanteen muuttuminen A:sta B:hen on luonut enemmän spekulatiivisia ilmiöitä ja petollista turvallisuudentunnetta nousuvaiheessa, romahdus on B:ssä oletusarvoisesti pahempi kuin A:ssa.
Hyvin koherenttiahan se on
Tuo “näköpiirissä” on vaarallinen sana.
Romahduksen todennäköisyys on suurin silloin kun kenenkään maailman menoa seuraavan sijoittajan näköpiirissä ei ole merkittävän kurssilaskun mahdollisuutta.
Peilikuvana tietty räjähtävän kurssinousun todennäköisyys on suurin silloin kun kenenkään maailman menoa seuraavan sijoittajan näköpiirissä ei ole lyhyellä tähtäimellä kurssinousun mahdollisuutta.
Joo, ilman muuta pitää olla tämän suhteen nöyrin mielin vaikka olisi kuinka vahvoja mielipiteitä.
11 tykkäystä
Tästä olen eri mieltä ainakin Fedin osalta. (EKP:ta sen sijaan olen seurannut vähemmän.)
Fed pelasi 23.3.2020 kädestään kortin joka on jäänyt sen jälkeen pysyvästi pakkaan. Sitä eivät saa käteen takaisin.
Buffett kuvasi 16.–23.3.2020 vallinnutta tilannetta niin että edes Berkshire ei olisi saanut myytyä markkinoille bondiantia.
Sitten 23.3. illalla Fed kertoi aloittavansa yrityslainojen ostot ekaa kertaa ikinä.
Se palautti luottamusta systeemiin niin paljon ja niin äkkiä että melko pian mikä tahansa firma sai myytyä bondeja kun vaan hinnasta sovittiin. (Roskalainojen korot toki olivat jonkin verran korkeammat vielä siinä kohtaa kuin tämän vuoden pohjilla.)
24.–26.3.2020 vallinneessa kiimassa pelin henki oli että ammu ensin ja kysy kysymyksiä myöhemmin.
Mutta sen jälkeen kuitenkin useimmat sijoittajat ovat jollain tasolla noteeranneet nämä seikat:
- Laki estää Fediltä ihan alastomat yrityslainaostot. Jos yrityslainoja ostetaan, se täytyy kytkeä jollain himmelillä finanssielvytyspakettiin jolloin mahdollisten defaultien tapauksessa muodollisesti kärsijänä on Treasury eikä Fed.
- Oli ja on ilmeisesti jatkossakin melko voimakas vastenmielisyys ostaa yrityslainoja julkisilla rahoilla. Ostot jäivät mitättömäksi. Tässä on ilmeisesti ihan filosofian ero vs. Japani ja Sveitsi.
Kun markkinoille saatiin maaliskuussa 2020 pelon tilalle bileet, kaikki ovat toistaiseksi olleet siitä lähtien onnellisia.
Mutta moni ymmärtää että finanssielvytyspakettia ei kovin herkästi ihan vain osakemarkkinaspekuloijien pelastamiseksi laiteta kasaan. QE:n pitää ehkä riittää.
Ja sitten taas QE:n rajoitteista oli puhetta edellisessä viestissä. QE:llä on psykologinen arvonsa kunnes QE:llä yhtäkkiä ei ole mitään psykologista arvoa.
Tokihan Fedillä on ollut luovuutta keksiä uusia juttuja ja voi hyvinkin olla jatkossakin. Mutta en täysin ihan varauksetta luottaisi siihen että Fed-kultti pysyy aina yhtä hyvin voimissaan sijoittajilla kuin tähän asti.
EDIT:
Kyllä kehittyvät markkinat ovat hyvä hedge siltä varalta että globaalisti osakkeissa permanently high plateau eikä hyviä ostopaikkoja jatkossa tule.
Vaikka p/e 13x ei ole absoluuttisesti halpa jos tulosodotukset sattuvat olemaan ylioptimistisia, se ei ole absoluuttisesti törkeän kallis ja suhteessa USA:an ja Suomeen halpa.
16 tykkäystä