Pörssien suunta (Osa 2)

Hyvää keskustelua puolin ja toisin. Ainoa varma asia on yleensä epävarmuus, ja kukaan ei voine kiistää, etteikö sitä olisi tällä hetkellä globaalisti ilmassa roimasti keskivertoa enemmän. Olisi mielestäni naiivia tai ainakin perin uskaliasta olettaa, että koronan vaikutukset reaalitalouteen näkyisivät ainoastaan lyhyenä joskin syvänä dippinä pörsseissä. Kuten aiempi iloinen 20-luku aikoinaan tuli päätökseensä, niin tulee myös nykyinen. Tapahtuuko tällä kertaa kaikki myös nousujuhlien osalta nopeutetusti, sen vain aika näyttää. Vaikka moni asia on toisin, tarjoaa historia monia hyviä oppeja myös nykypäivään. Näitä taidettiin Talouselämässäkin hiljattain fiilistellä, mutta valitettavasti juttu on maksumuurin takana. https://www.talouselama.fi/uutiset/porssin-iloinen-20-luku-sata-vuotta-sitten-kertyi-tarkeita-oppeja-tahan-paivaan/bfb8de30-e9a7-423c-9d2f-e0f900f6dee4

Mitä tulee Inderesin ja muiden ennusteisiin, ei tarvitse edes kovinkaan syvällisesti olla perehtynyt taloustieteen oppeihin ja historiaan tajutakseen, mikä määrä muuttujia ja niiden keskinäisiä vaikutuksia tällä hetkellä markkinoilla jyllää. Eri koulukunnilla on kautta historian ollut omat selityksensä kriiseille ja romahduksille, eikä seuraava sellainen varmasti tule olemaan poikkeus. Jos elvytystä ja inflaation muotoja ajatellaan (hyvin) yksinkertaistusti, on rahahanojen taas kerran sulkeuduttava ennemmin tai myöhemmin, mieluiten siten, että siitä aiheutuva järistys on mahdollisimman pieni. Jos ne pysyisivät ikuisesti auki, hautaisi tulva kaiken alleen. Kotitalouksien velkaantumisen yms. ollessa nykyisillä tasoilla ei tarvita suurta järistystä, jotta sen vaikutukset kertautuisivat.

Otetaan esimerkiksi vaikka FAANG-osakkeet, joiden paino indekseissä on nykyisellään järkyttävän suuri, ja ajatusleikkinä niinkin yksinkertainen korkoihin liittyvä tulevaisuuden skenaario, jossa mainostajilla ja kuluttajilla ei enää olekaan vastaavia määriä ilmaista rahaa käytettävänään. Miten käy FAANG-osakkeiden? Miten käy indeksien? Miten pitkälle vaikutukset ulottuvat? Kenen vastaukset ovat lähimpänä totuutta?

7 tykkäystä

Näinhän se on. Ja kun eletään elokuun alkua, ensi vuosi on vielä älyttömän kaukana. Kenelläkään ei oikeasti ole tässä vaiheessa vuotta tietoa seuraavan vuoden suhdannekäänteistä.

Tuon mun loputtoman numeroiden pyörittelyn voisi tiivistää näin:

Ovatko viimeksi kuluneet neljä kvartaalia kokonaisuutena katsoen jo olleet tulosmielessä tosi hyviä vai vasta lämmittelyä siihen millaiset tulokset tullaan tekemään?

Paras veikkaus tuohon kysymykseen ja todennäköisyysjakauma sen ympärille?

4 tykkäystä

OMXH25 on noussut vuoden 2007 ylimmältä huipulta jo käsittämättömät 69 % eli 3,8 % p.a.

Vertailun vuoksi S&P 500 liikevaihtojen kasvutrendi 2000-luvulta on 3,7 % p.a. Tuohon lukemaan sisältyy pirteä talouskasvu syksystä 2003 kesään 2007 ja kaikki mykistävä teknojen maailmanvalloitus sen jälkeen.

Tuohon tahtiin suomalaisten pörssiyhtiöiden olisi pitänyt kasvaa 2007 alkaen jotta arvostustaso olisi sama kuin 2007 huipulla, juuri ennen 62 % kurssilaskua.

2 tykkäystä

Kiinnostavaa ja hätkähdyttävää tilastotietoa jälleen! Mites suomalaisfirmojen liikevaihdot suunnilleen kasvaneet -07 lähtien, oletettavasti selvästi vähemmän kuin amerikkalaisserkkujen 2000-luvulla?

2 tykkäystä

Jos liikevaihdot jatkaa hurjan pirteää elpymistä vielä ensi vuonna, ehkä 2 % p.a. trendi liikevaihtojen kasvuun 2007–22 lähellä totuutta?

4 tykkäystä

Ei ole kokemusta noilta ajoilta, mutta vaikuttiko omx ja Nasdaqin tulo Helsinkiin kertoimiin lisäten tunnettuutta ja saavutettavuutta?

3 tykkäystä

Heinäkuun alusta 2007 koko paketti on siirtynyt 25 % ylöspäin:

  • p/s noussut 25 %
  • p/e noussut 25 %

Inderesin nettomarginaaliennusteet ensi vuodelle vastaavat melkoisesti sitä marginaalia mitä analyytikkokonsensus ennusti OMXH25:lle vuodelle 2008 heinäkuun 2007 alussa.

2 tykkäystä

Hyvin mahdollista kyllä.

1 tykkäys

Heinäkuun puolivälistä 2007 alkaen osarikaudella moni osake alkoi rojahdella kun odotukset olivat kovat ja mikään ei tahdonnut sijoittajille kelvata.

1 tykkäys

Ei vaikuttanut. Juurikki muistaa kyllä. Tilastot voivat tietysti kertoa muuta, mutta kokemuksellisesti kertoen, niin ei.

Se olikin aikaa, kun pörssi oli pörssissä. Kyllähän sen tajusi, että joku isompi kohta sen nappaa, mutta sijoitusvarallisuuden vähäisyys esti huomion hyödyntämisen.

Ei oikeastaan isommin niin kiinnostanutkaan, kun nuorella on aina kaikkivoipaisuusharha, joka pitää vauhtia päällä. Ja kyky keskittyä tärkeämpiin asioihin, kuten. Sa sä. Hienosti rakentunut tuo ihmisen tajunta.

4 tykkäystä

yha_musa_soi

yha_musa_soi

1 t

”Heinäkuun puolivälistä 2007 alkaen osarikaudella moni osake alkoi rojahdella kun odotukset olivat kovat ja mikään ei tahdonnut sijoittajille kelvata.”

Silloin oltiin sentään niinkin kestävällä pohjalla että euriborit oli yli 5%. Nyt on toisin.

4 tykkäystä

Itse olen tyytyväinen että QT hinnoitellaan, kuten se hinnoitellaan. Teklani vietiin väkisin 15€. Onko yksiö arvokkaampi Kampissa kuin omakotitalo Tuusulassa noin niin kuin fundamielessä. Jos otetaan 20% hinnasta pois kummalle löytyy enemmän potentiaalisia ostajia. Eli ketkä ovat ne joilla on se 3 miljardia ylimääräistä käteistä? Kun Nokia tippui 20% missä oli ihmiset huutamassa, ettei Nokia voi olla paria miljardia halvempi kuin eilen. Se oli maailman paskin yhtiö johon kukaan ei enää sijoita. Itse en nyt lähtisi syyttämään tuulipukuja hinnoittelu virheestä QT:n osalta. Nonnit tais olla kuitenkin ennen osaria suurin nettomyyjä. Ja jos he nyt palasivat muutamaa kymppiä kalliimmalla tuskin se heitä kaataa. Monella tuskin on perheen yhtä etelänmatkaa enempää kiinni QT:ssa. Se että ihmiset hyppii osakkeesta toiseen on hyvin ymmärrettävää, tietyt henkilöthän täällä kaivavat mitä erinäisempiä uusia yrityksiä pintaan, joista tavallisen huonolla kielitaidolla omaavan on muuten hankalasaada tietoa kuin se mitä keskustelupalstoilla jaetaan suomeksi. Pörssikurssin jokainen yleensä ymmärtää, jos markkina ei tottele fundaa, moni sitten vaihtaa seuraavaan lappuun. Henkilö kohtaisesti olen oppinut hyväksymään, käyttäessäni Unlimited Turboja, että markkina on oikeassa juuri sinä päivänä sinä hetkenä. Kun joudut Stop Losseen ei siinä auta seuraavana päivä huudella, että minähän olin oikeassa ja markkina väärässä. Itse omistan QT:ta. Olen myynyt sen verran että en voi hävitä alkuperäistä pääomaani. Omistan noin 40 osaketta puolikuolleen firmasta QT:hen. Sääli ettei QT ei taida voida shortata, ihmiset voisivat toteuttaa näkemyksiään.

14 tykkäystä

Liputettiin ja poistettiin minun kysymys uusista qt ennusteista, mutta nyt ne taisivat tullakin kun tuli uusi raportti ja lisää suositus 160 euroa, niin lukematta arvaan, että siinä on uudet ennusteet, joilla voi verrata! :thinking::sweat_smile::heart:

Varmaan moni ymmärsikin mitä poistetulla kommentillani ajoin takaa.

Lisäksi minusta olisi aika erikoista katsoa vain vuoteen 2023, kun siihen on aikaa vain hitusen ja kasvu on niin hyvällä pohjalla, itse katsoisin mielummin vaikkapa tuota uuden ennusteen 2024 tulosta 137 miljoonaa ja siihen sitten miettimään onko tuo kannattavuus ebit % 45 vai voiko se olla jotain muuta ja kasvaako yhtiö yhä vielä.
2025 taitas olla jo hyvä mahdollisuus ohittaa Konecranes (siis sen nykytaso)? jos ebit saataisiin 50-60% tasolle, niin aina parempi.

Konecranesilla on varmaan tuloksessa aika isoa heittelyä syklien mukaan?

ps. ei hajuakaan konecranesista, että mitä se on syönyt.

5 tykkäystä

GS laskee Kiinan kasvuodotuksia.

8 tykkäystä

USA:n talouden vauhdikas elpyminen voi heiketä näiden ongelmien takia. Tällä olisi synkät vaikutukset niin työllisyyden kehitykselle kuin osakemarkkinoille.

7 tykkäystä

Supply side probs. Voisko olla kuitenkin pidemmällä aikavälillä positiivista, että ylinopeaa kasvua jarruttaa edes jokin?

5 tykkäystä

Tämähän tarkoittaa tietenkin inflaation kasvua. Kohta olemme taas viisaampia heinäkuun lukujen osalta, tämänhetken ennuste on 5,3%.

Nyt on mielenkiintoista nähdä miten tuo työmarkkina muuttuu kun käsittääkseni syyskuuhun päättyy viimeisissäkin paikoissa nuo korotetut työttömyyskorvaukset.

Samaan aikaan osake -sekä asuntomarkkinoiden hintakehitys on ollut aivan erinomaista joka lisää ihmisten ostovoimaa.

Bidenin hallinto ajaa vielä läpi infrapakettia sekä veronkorotuksia rikkaille joka saattaa näkyä myös tulonsiirtoina vähemmän varakkaille. Ainakin aineksia on nyt kasassa paremmin inflaation kiihtymisen puolesta kuin ennen pandemiaa :slightly_smiling_face:

4 tykkäystä

Se on hauskaa kun osa ihmettelee miksei nuo vaikuta pörssiin, osaatko itse kertoa syyn miksi sen pitäisi vaikuttaa?

En usko tuon vaikuttavan kummosemmin enään esim palvelualoihinkaan kun itse uskon rajoitusten poistuvan täysin kun kaikki halukkaat on saanu rokotteensa

3 tykkäystä

Otin tähdellä merkityt mukaan puolikkaalla painolla, jotta markkina-arvoltaan kymmenen isointa eivät dominoi kokonaisuutta tolkuttomasti. Eipä tämä numeroiden pyörittelemisellä enää miksikään muutu siitä mitä johtopäätöksiä olen tehnyt aiemmin.

Mr. Market laittaa tuon kokonaisuuden hinnaksi nyt 200 miljardia.

Todennäköisyys että monikaan sijoittaja kovin monena tulevaisuuden hetkenä ajattelisi tuon arvoksi 200 miljardia, on hyvin pieni.

Mutta nautitaan tästä näytelmästä nyt niin kauan kuin sitä kestää.

mkt cap ttm sales
mrd euroa mrd euroa
Nordea* 20,6 4,6
Neste* 19,8 6
Kone* 18,7 5,2
Nokia* 14,9 11,1
Sampo* 11,8 6,6
UPM* 9,2 4,4
Telia* 7,5 4,3
Kesko* 7,2 5,4
Stora Enso* 6,6 4,6
Elisa* 4,5 1
Metso Outotec 7,7 3,9
Wärtsilä 7,5 4,3
Valmet 5,2 3,8
Kojamo 5,2 0,4
Orion 5 1
Huhtamäki 4,9 3,3
SSAB 4,7 7,3
Nokian Renkaat 4,6 1,5
Qt 3,8 0,1
TietoEVRY 3,4 2,8
Metsä Board 3,3 2
Konecranes 2,9 3,2
Sanoma 2,6 1,1
Cargotec 2,6 3,2
Outokumpu 2,6 6,2
Kemira 2,2 2,5
Uponor 2 1,2
Neles 2 0,6
Fiskars 1,7 1,2
Revenio 1,6 0,07
Terveystalo 1,5 1
Tokmanni 1,4 1,1
Citycon 1,3 0,3
summa 200,5 105,1

EDIT:

Viimeisten 12 kk aikana tuo portfolio myyntiä on koostunut seuraavista:

  • investointitavaroita ja niihin liittyviä palveluita 5,2 + 3,9 + 4,3 + 3,8 + 3,2 + 3,2 + 0,6 = 24,2 mrd e
  • terästä 7,3 + 6,2 = 13,5 mrd e
  • finanssipalveluita 4,6 + 6,6 = 11,2 mrd e
  • telekomverkkoja ja niihin liittyviä palveluita 11,1 mrd e
  • metsäteollisuuden tuotteita 4,4 + 4,6 + 2,0 = 11,0 mrd e
  • vähittäiskaupan tuotteita 5,4 + 1,5 + 1,2 + 1,1 = 9,2 mrd e
  • viestintäpalveluita 4,3 + 1,0 + 1,1 = 6,4 mrd e
  • polttoaineita 6,0 mrd e
  • pakkauksia 3,3 mrd e
  • softapalveluita 0,1 + 2,8 = 2,9 mrd e
  • kemiantuotteita 2,5 mrd e
  • rakennustarvikkeita 1,2 mrd e
  • terveyspalveluita 1,0 mrd e
  • lääkkeitä 1,0 mrd e
  • tilapalveluita 0,4 + 0,3 = 0,7 mrd e
  • terveysteknologiaa 0,07 mrd e

Tämä ei ole koostumukseltaan ja painotuksiltaan sellainen kokoelma bisneksiä, että se ansaitsisi globaaleita osakemarkkinoita vastaavan p/s-arvostuksen. Rakenteelliset voittomarginaalit, kasvunäkymät ja kyky jauhaa vapaata kassavirtaa ei ole globaalin osakemarkkinan tasolla. Mutta onko se vain vähän vai enemmänkin jäljessä globaalia osakemarkkinaa noissa, se on mielenkiintoinen kysymys.

Äärimmäisen syklisyytensä takia tuollaisen salkun vola ja maximum drawdown tulee olemaan suurempi kuin globaalin osakemarkkinan.

EDIT:

Ottaen huomioon että S&P 500 tuolla periodilla 1990–2011 oli jatkuvasti laadukkaampi kokoelma bisneksiä kuin tuo yllä olevan taulukon setti…

… 0 % total annual return on aika hyvä suoritus jos siihen millä tahansa Suomi-salkulla pääsee 9.8.2021–9.8.2031. Tuo nolla prosenttia kumulatiivista tuottoa on ennen kuluja ja veroja.

24 tykkäystä

Täällä on ansiokasta keskustelua pörssien arvostuksesta ja tässä muutama kuvaaja aiheeseen lisää aamun Vartista.

Kuitenkin alkuun työllisyysuutisia viime perjantailta.

Työttömyysaste laskee kohisten, ja samalla firmoilla on auki olevia paikkoja vailla osaajia ennätyksellinen määrä. Tämä ennakoinee, että elpyminen ei jää ainakaan työpaikkojen puutteesta kiinni. On mielenkiintoista nähdä syksyllä, imuroidaanko loputkin työttömät töihin.

Työllisyysasteella, eli siis kuinka iso % työikäisistä käy töissä, on kuitenkin vielä petrattavaa:

Mm. Nordean makroilijat ovat huudelleet jo pitkään, että Fed alkaa kiristämisen aiemmin mitä markkina odottaa. Jos inflaatioluvut pauhaa kuumina ja tuo työmarkkina kiristyy syksyllä voi tämä olla täysin mahdollinen skenaario. V. 2013 negatiiviset reaalikorot tyssäsivät kuin seinään Fedin aloittaessa elyvytysohjelmien alasajon:

Muutama positiivinen argumentti.

Ensinnäkin, pankkien luotonannon kriteerit löystyvät vauhdilla. Ainakin lähihistoriassa pörssiromahduksia on edeltänyt pankkien luottohanojen sulkeutuminen, ei avautuminen kuten nyt.

Fear&Greed -indeksi puhuu sen puolesta, että skeptikkoja pörssinousun jatkumisen puolesta piisaa. Samoin dipit ovat jääneet melko vaisuiksi, implikoiden että käteistä riittää ottamaan koppia laskuissa.

Likviditeettiä katsoen Yhdysvaltain markkina on tälläkin mittarilla melko yliarvostetun hajuinen ja makuinen, siitä ei pääse yli eikä ali. Se ei tarkoita välitöntä laskua, mutta pitkässä juoksussa on ihme jos sama meno jatkuu ellei tietysti likviditeettimäärä jatka paisumistaan.

Sen sijaan hyvä uutinen on, että globaalisti osakkeet on samaa mittaria katsoen melko neutraalisti arvostettuja historiaan nähden:

Samaa kieltä puhuu vanhan koulukunnan P/E-mittarit, jotka kielivät halvoista osakkeista muualla maailmassa suhteessa Yhdysvaltoihin:

42 tykkäystä