Pörssien suunta (Osa 2)

[TeemuK]

Oletteko muuten huomanneet FED:in pankkiirien ulosannin muutoksen inflaation suhteen? Aiemmin kesän alussa puhuttiin väliaikaisuudesta “muutamien, joidenkin” kuukausien ajan, mutta nyt mielestäni kommunikointi on alkanut siirtyä “through 21 or early 22”. Aikamäärettä pidennetään mutta edelleen painotetaan vahvasti väliaikaisuutta. Tämä on itselleni mielenkiintoisin datamittari seurata tällä hetkellä ja muutaman päivän päästähän saammekin taas uusia inflaatiolukuja viime kuulta. Ennusteet on ylitetty toistaiseksi joka kerta ja mielenkiintoista nähdä jatkuuko tuo trendi. Tässä kohtaa on mielestäni täysin mahdotonta kenenkään sanoa, tuleeko inflaatio olevan pysyvämpää vai väliaikaista. Kuitenkin vaikuttaa siltä että FED ei halua liian aikaisin vetää elvytystä pois sillä se tuntuu enemmän pelkäävän talouden mörnimistä kuin ylikuumenemista, osittain aiheestakin sillä onhan talouden vedolla ollut pahoja käynnistysvaikeuksia finanssikriisistä lähtien.

Jos tämä nykyinen trendi jatkuu ja inflaatio ei ala laskemaan, niin uskon että jossain kohtaa markkina ei enää usko FED:in höpöjä väliaikaisuudesta. Tämä on mielestäni mielenkiintoisin seurattava seuraavan 6-12kk ajan, sillä kohoava inflaatio on se ase, joka voi pysäyttää viime kädessä tämän jo pitkään jatkuneen hövelin keskuspankkipolitiikan.

[Jarnis]

Oma fiilis; Kone on Kone jonka hinta on omissa sfääreissään, muutoin arvostustasot edelleen mielestäni ihan järkevän näköisiä. Firmojen välillä tietenkin eroja ja historiallisesti varmaan vähän koholla, mutta edelleen; BRRrrrr ja nollakorot, osakkeet nyt vaan maistuu kun likviditeettimyrsky jauhaa ja vaihtoehdot on vähissä.

Inflaatio pääsee nyt vähän jylläämään koska FEDillä on dilemma - ei voi vetää letkuja irti samalla kun Deltavariantista otsikot kirkuvat joka päivä että homma kusee taas. Eli kiristyssuunnitelmat saa leiman “syssymmällä… ei vielä…” ja se sitten näkyy myös pörssissä.

[Jamon]

@musa_2

Mitä ajatuksia arvostustasot porukassa herättävät?

Price / Sales on imo flawed mittari, koska se ei huomioi mitenkään yhtiön velkaisuutta. Jaettavassa vaikuttaa siis velka, mutta jakajassa ei. EV/Sales mieluummin käyttöön, niin yhtiöt vertailukelpoisempia.

[Onni_Maiha]

Yhtiöiden p/s, p/b tai p/e luvuista ei saa laskea keskiarvoja. Ei edes painotettuja koska yksikin pienen s:n, b:n tai e:n yhtiö vetää laskelmat aivan pieleen ja keskiarvon liian korkeaksi. Pitää ottaa joko mediaani tai laskea yhtiöiden yhteenlaskettu p / yhtiöiden yhteenlaskettu (s,b tai e).

[musa_2]

Loistavaa, kiitos!!

@Onni_Maiha

yhtiöiden yhteenlaskettu p / yhtiöiden yhteenlaskettu (s,b tai e).

Tuohon ei aikabudjettini venynyt. (EDIT: laitoin kuitenkin äkkiä jotain tuostakin näkökulmasta alemmas.)

Tässä korjausta ehdottamillasi linjoilla suurin piirtein:

Lisätään ensinnäkin mukaan Sanoma ja Kemira. Yhtiöiden määrä 22. Katsotaan erikseen market capiltaan isoimmat 11 ja pienimmät 11.

Isoimmat 11, mediaanit:

• ttm-p/s 2,0x
• p/b 2,2x
• ttm-p/e 23x
• Inderesin 2021 p/e 21x
• Inderesin 2022 p/e 17x

[DarkRoast]

Outokumpu 0,4 | 0,9 | 15 | 6 | 11

Minulle pisti silmään taulukosta nuo Outokummun matalat kertoimet (etenkin P/E:t) ja tulee väkisinkin mieleen syklisten ansa, jossa firmat näyttävät syklin huipulla superhalvoilta, koska tulokset ovat niin vahvat. Sijoittaja odottaa P:n nousun korjaavan P/E:n sille kuuluvalle pitkän aikavälin tasolle, mutta todellisuudessa korjaus tuleekin E:n laskusta.

Toki mielenkiintoista etteivät muut investointihyödykkeitä valmistavat yritykset kuten Metso Outotec, Valmet tai Konecranes näytä yhtä edullisilta. Wärtsilä on vielä hyvinkin kaukana “halvasta”.

[musa_2]

Pienemmät 11, mediaanit:

• ttm-p/s 1,4x
• p/b 3,1x
• ttm-p/e 19x
• Inderesin 2021 p/e 18x
• Inderesin 2022 p/e 16x

[Warren_Fyffet]

Erinomaista pohdintaa tilanteesta jopa historia huomioiden. Tulee tuosta Harry Holderin Munger naamasta heti mieleen Munger ja hänen sanojaan. Hän on sanonut ihmiset eivät opi historiasta. Tässä ketjussa ja Vernerin varteissa sitä yritetty tehdä.

Kysyttiin hyvin mielipidettä arvostustasosta ja minusta erinomainen ottaa lista OMX25, joka on vielä katsottavissa yhtiökohtaisesti lävitse. Siihen tuli hyvä kommentti yksittäisen osakkeen vaikutuksesta ja varmaan yhtiön vaihtuminen nitkauttaa arvostusta. Mutta omat ajatukset tuosta lyhyesti, että yli 20 P/e on minusta OMXH25 yhtiöissä kireä arvostus. Mutta olen samaa mieltä, että Kone on kone ja Neste on kyllä nyt selvä markkinajohtaja uudessa tekniikassa, jolla arvostusta voi perustella. Mutta yhtiössä löytyy downsidea, vaikka tässä voi tietysti olla lihavia vuosia edessä. Mutta 20 vuoden horisontti ei ainakaan minulle näytä kovin ruusuiselta, kun huomioi EU:n tavoitteet autoilussa.

Jos sitten noita suurimpia yhtiöitä katsoo niin Nokia, Sampo ja Nordea on varsin maltillisesti arvostettu. Jos sitten Suomen metsäjalkoja katsoo niin yhtiöitä on aina väliin saanut heikommassa suhdanteessa P/B 1 tai heikompia jonkun verran alle niin kyllä niissä se 50% voi kurssi tippua.

Minusta Vernerin vartissa oli aika hyvä summaus tilanteesta. Arvostus on hiukan keskitason yläpuolella, kun otetaan poissa FAANG-yhtiöt, jotka muuytenkin poikkeavat tuloksen teolla ja kasvulla indeksistä.

Tästä päästään voiko pörssi romahtaa. Voiko FAANG-yhtiöt romahtaa? Kyllä voi, mutta mikä ne romauttaa? En osaa sanoa, itse olen sitä mieltä, että ne ovat äärimmäisen vahvoja. Tästä päästään mielestäni tuohon Lynchin viisauteen älä odota korjausta. Jotta korjausta kannattaisi odottaa se pitäisi tietää tarkasti ajallisesti, jotta se olisi kannattavaa. Minusta cashin päällä ei kannata istua vaan sitten tyytyä halutessaan maltillisempiin tuottoihin ja valita yhtiöitä joiden downisde on matalampi ja maksavat varmahkoa osinkoa. Vaikkapa sitten nuo Sampo.

Edit: Poistettu Nordea esimerkin varmasta osingon maksajasta. Koska on EKP.

[musa_2]

Suurimmat ttm-liikevaihdot

[Meh]

Tämä oli hyvä, koska oli helppo samaistua niin monessa kohdassa ainakin ekassa osassa. Itsekin hautonut pitkään isoa käteispottia, koska ei ole vaan tuntunut siltä että sitä viitsisi laittaa kiinni, ja töistä tullut koko ajan kuitenkin uutta rahaa. Jälkeenpäin voi sanoa että ei olisi kannattanut hautoa, ainakaan tuoton maksimoinnin kannalta. On siitä kuitenkin tullut vakautta salkkuun ja henkistä turvaa. Sinullakin sen verran hyvä tilanne, että tuota voisi ajatella melkeinpä pelkästään positiivisesti. Monella olisi tuolla potilla taloudellinen riippumatto™. Jos kurssit nousee, se on kiva asia ja sulla on periaatteessa aina optio muuttaa kaikki käteinen osakkeiksi hetkellä minä hyvänsä, jolloin min. 500k€ osakesalkku. Jos taas laskee, niin eipähän salkku koe niin kovaa kyytiä kuin markkinat, ja voit edelleen muuttaa käteistä osakkeiksi halvempaan hintaan.

[musa_2]

Laitoin tuohon äsken vielä kuvakaappauksella liikevaihdoiltaan suurimmat OMXH-yhtiöt.

Jätin Fortumin pois, selitys ylempänä oli.

Noista koottu market cap weighed -salkku, ttm-liikevaihdoilla,

p/s tasan 2x.

[musa_2]

Kiitos tuosta eilisestä, timanttista settiä!

[musa_2]

@Pohjolan_Eka

nykyinen Qt-hype johtuu siitä että sijoittajat eivät osaa numeroita vaan menevät yhtiössä pitkälti momentumin mukana. Toki on olemassa sijoittajia joilla on vahva ja perusteltu tulevaisuudenvisio että Qt valloittaa maailman, mutta he ovat väkisinkin vähemmistössä eivätkä heiluta kurssia.

Loistavaa pohdintaa sulla kaiken kaikkiaan!!

Qt:ssa yksi juttu varmaan ajatus siitä että todennäköisyydellä x joku teknojätti ostaa sen pois kuleksimasta tähtitieteellisellä arvostuksella.

Tämä optio on voimassa niin kauan kuin maailmalla on juhlat käynnissä vuoden 2000 tai 2007 tapaan. Kun juhlat loppuvat, nykyinen arvostus pitää jossain vaiheessa ansaita tekemällä riittävästi vapaata kassavirtaa.

[Pohjolan_Eka]

@musa_2

Qt:ssa yksi juttu varmaan ajatus siitä että todennäköisyydellä x joku teknojätti ostaa sen pois kuleksimasta tähtitieteellisellä arvostuksella.

Tämä optio on voimassa niin kauan kuin maailmalla on juhlat käynnissä vuoden 2000 tai 2007 tapaan. Kun juhlat loppuvat, nykyinen arvostus pitää jossain vaiheessa ansaita tekemällä riittävästi vapaata kassavirtaa.

Tämä on ns. Greater fool gambit, missä toivotaan että löytyy joku isompi hölmö ostamaan pois omat ylihintaan ostetetut osakkeet. Ilmiö oli hyvin vahva IT-kuplassa ja Finanssikriisin aikaisilla Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla. Riskinä on tietysti että sitä uutta hölmöä ei enää löydy ja sinusta tulee bagholderi. Tämän osalta olisin nykypörssissä hyvin varovainen, koska tyhmää rahaa ei voi tulla lisää loputtomiin.

[musa_2]

@Jamon

Price / Sales on imo flawed mittari, koska se ei huomioi mitenkään yhtiön velkaisuutta. Jaettavassa vaikuttaa siis velka, mutta jakajassa ei. EV/Sales mieluummin käyttöön, niin yhtiöt vertailukelpoisempia

Joo aina kun tarkastellaan yhtään pienemmin kuin markkinan tasolla, ehdottomasti noin!

Mutta sitten kun katsoo vähintään Helsingin kokoista pörssiä tai siirtyy maanosien tai maailman tasolle, p/s on mittari joka puutteistaan huolimatta kertoo kohtuullisen järkevästi arvostustasoista, ainakin paljon luotettavammin kuin minkään yksittäisen vuoden p/e.

[musa_2]

Sitten vielä toimialapainot; kyseessä 22 yhtiön Helsinki-salkku aamupäivän taulukosta:

• materials 27 %
• industrials 24 %
• communication services 15 %
• financials 12 %
• info tech 9 %
• consumer discretionary 6 %
• health care 3 %
• consumer staples 3 %

Luen Nesteen materials-osastolle koska se ei ole mukana alkutuotannossa niin kuin maailman öljyjätit. Ei ole inflaatiohedge.

Kesko on mielestäni rajatapaus onko consumer staples vai discretionary joten laitan sen puolet ja puolet molempiin.

Nokian laitoin info techiin vaikka se ei virallisesti sinne kuulu.

Kysyin mielipiteitä ja sain toinen toistaan fiksumpia vastauksia. Tässä oma päivitykseni. Ei tässä varmaan kauhean yllättäviä käänteitä ole jos joku on enemmän noita mun postauksia lukenut

Tuolla mainitulla toimialakattauksella rakenteelliset voittomarginaalit eivät ole sellaiset että neutraalissa pörssitunnelmassa Mr. Market arvostaisi salkun yli sen liikevaihdon mitä firmat tekevät 12 kuukaudessa sen salkun osakkeita kohti.

Vertailukohtaa tuosta:

Homma menee siis näin:

Käteispetteri jolla on sen verran pätäkkää että saa varainhoitopalvelun marssii palveltavaksi ja sanoo:

“Kootkaa minulle konservatiivinen salkku. Vakaata ja turvallista. Ei mitään villiä. Riittävästi hajautusta.”

Hän laittaa 100 ke taulukossa kuvattuun salkkuun nyt.

Firmat ovat nyt tehneet ttm-liikevaihtoa 50 ke sille salkulle.

Ollaan optimisteja ja luotetaan Euroopan talouden vetoon. Ei tarvitse odottaa kauan ennen kuin 12 kk liikevaihtoa on jo 55 ke.

Pörssitunnelma normalisoituu ja Mr. Market lätkäisee salkulle p/s-arvostuksen 1x. Salkun markkina-arvo on siinä kohtaa 55 ke + plus osingot jotka ovat kilisseet siihen mennessä.

Tuossa kohtaa firmojen kannattavuus on normalisoitunut tai normalisoitumassa tai ainakin pörssi pelkää normalisoitumista. Normaali nettomarginaali salkulle tulevista liikevaihdoista on noin 7 %.

Salkun firmat tekevät vuodessa nettotulosta salkulle yhteensä vajaat 4 euroa. P/e on 14–15x paikkeilla.

Tämän päivän kursseille tuo normaaleista tuloksista laskettu p/e on 26–27x paikkeilla.

Havaitaan että Helsingin pörssiyhtiöiden ttm-tulokset ovat jo nyt yli sen mikä olisi normaalia juuri nyt ilman että mitään koronaa olisi ollutkaan.

Syykin on helppo nähdä. Ttm-kvartaaleissa ei ole yhtään sellaista klassista taantumakvartaalia joka olisi iskenyt oikein kunnolla sellaiseen pörssiin jossa raaka-aineet, tavarat ja tavaroiden tuotantoteknologia korostuvat paljon ja kuluttajaa lähellä olevat palvelut hyvin vähän.

Inderesin 2022-ennusteilla p/e näyttäisi olevan noin 18x.

Toisin sanoen Inderesin tulosennusteet ensi vuodelle ovat 50 % yli sen mikä on pitkien trendien mukainen tulostaso. Tai toisin päin, jos tulokset jäävät jossain kohtaa 33 % alle Inderesin 2022-ennusteiden, ne ovat ihan normaaleja tuloksia, eivät hyviä eikä huonoja.

Muun muassa mallisalkun taival osoittaa että Inderesissä asuu neroutta. Mutta kukaan ihminen tai mikään instituutio ei ole täydellinen.

Voin olla myös täysin väärässä kaikessa mitä tässä postauksessa lukee

[reems3000]

Inflaatioon liittyen puun, teräksen ja öljyyn liittyvien muovituotteiden hinnat ovat nyt pilvissä. Kustannusten nousu on ollut poikkeuksellisen rajuaja nyt lähitulevaisuudessa on näköpiirissä korjausta alaspäin. Yksinkertaisesti kustannusten nousu on alkanut vaikuttamaan kysyntään ja tuskin kukaan uskaltaa nyt pitää suurta varastoa mahdollisesti happanemassa käsiin. Nämä havaintoni perustuvat rakennusalan näkökulmaan.

Olisiko mahdollista, että inflaatio pienenisi raaka-aineiden hinnan laskiessa mahdollisesti parin kuukauden sisällä?

[Kale-possu]

”I can show, really precisely, that there are two warranted prices for a share. The one I prefer is based on such fundamentals as earnings and growth rates, but the bubble is rational in a certain sense. The expectation of growth produces the growth, which confirms the expectation; people will buy it because it went up. But once you are convinced that it is not growing anymore, nobody wants to hold a stock because it is overvalued. Everybody wants to get out and it collapses, beyond the fundamentals.”

– Talouden Nobelilla palkittu Franco Modigliani New York Timesissa maaliskuussa 2000.

Tuossa vaiheessa kaikki aiemmin tehdyt Nasdaq-tankkaukset olivat osoittautuneet loistaviksi. Kaikki ostamattajättämispäätökset sekä kevennykset sijoitusvirheiksi. Tuossa vaiheessa sitä ostettiin ronskisti ilman sen kummempia perusteluja (se menee ylös, daa!), jos taas joku pikkuisen kevensi, hän sanoi sen vähän anteeksipyytelevästi, ”pikkuisen kevensin mutta edelleen tosi isolla painolla kyydissä tietenkin”. Harva ajatteli, että valtavasti kohonneet arvostuskertoimet tarkoittaisivat heikkoja tuottoja tästä eteenpäin. Sijoittajat ekstrapoloivat mennyttä kurssikehitystä tulevaan.

Seuraavien 2,5 vuoden aikana Nasdaq laski yli 80% eikä kukaan halunnut koskeakaan mihinkään kasvuosakkeeseen.

[musa_2]

Minulla ei ole tietoa siitä tuleeko Ruoholahdessa kahvipöydässä tai muuten koskaan puheeksi aihe “normalisoidut kannattavuudet markkinan tasolla”.

Ehkä tulevat, ehkä eivät. Ehkä pidetään kiinnostavana aiheena mutta loppujen lopuksi jokainen analyytikko katsoo jokaista firmaa mikrotasolta alkaen ja ennustaa aina tulokset parhaan näkemyksensä mukaan siltä pohjalta?

Laitoin tuohon normaaliksi nettomarginaaliksi konservatiivisesti rakennetulle Helsinki-salkulle pyöreästi 7 %. Ehkä olen liian pessimistinen? Ei kuitenkaan ole ihan hihasta vedetty luku.

Inderesin kollektiivinen arvio ensi vuodelle on yli 10 %. Voiko se toteutua? Miksipä ei.

Onko se sellainen lukema joka maksimoi todennäköisyyden että ennusteet ovat oikein?

Mielenkiintoinen kysymys mielestäni.

Yardenilta vertailukohtaa hurja tuo 10 % ja rapiat on. Siellä on sentään rakenteellisesti superkannattavat teknojätit indeksissä.

[Kale-possu]

Pientä jatkopohdintaa äskeiseen viestiini. Korjatkaa jos jätän jotain huomiotta, mutta käsittääkseni Helsingissä on ollut nykyisenlaista euforiaa vain pari kertaa historiassa, 80-luvun lopulla ja vuosituhannen vaihteessa. Molemmat päättyivät huonosti, edeltävässä painavia reaalitalouden syitä, jälkimmäisessä ei niinkään. Vuosituhannen vaihde osoittaa että mitään erityistä katalyyttiä tunnelmien vaihtumiseen ei tarvita. Riittää että hypeosakkeet menevät puoli vuotta vaakalentoa. Kokemattomat sijoittajat alkavat tuskailla, että mitäs tämä on. Sitten kun mennyttä kurssinousua ei voi käyttää ostoperusteena, fundamentit iskevät päin näköä ja nati nati.