Pörssien suunta (Osa 2)

Pieni kalvokatsaus.

Kuten tiedettyä arvostukset leveät: forward n. 21 SP:lle. Tässä vertailuksi myös trailing (joka on poikkeustilanteessa toki heikohko mittari). - Ei minusta kauhean kupliva, vaikkakin hyvin väljä.

Ennusteita on taas ylitetty ja nostettu ylös


21 tulosennusteet nousevat pystysuoraan. 22 ei kuitenkaan ole suhteellisesti hilattu ylös. Odotuksissa “enää” 9% korotus vuodesta 21


LTEG eli 5v earnings growth odotus jatkaa kasvuaan. Jo 21.8% pa. - tämä on aivan posketon.
Siihen peilaten SP:n PEG on vain 1.0 - eli halpa!


Tästä toisesta graafista näkee paremmin (päivitetty toukokuu) pitkän aikavälin LTEG odotuksia: IT kupla 2018 huippu ainoat hetket, jolloin ei odotettu n. 10-12% kasvua. (huom tämä reilusti yli historiallisen keskiarvon joten tässä ennusteessa selvä positiivinen bias)

Näistä voi peilata SP:n tuloskasvun historiallista kehitystä.


Profit marginit hyvin korkealla. 2022 odotetaan edelleen pientä parannusta jo ennätyskorkeaan tasoon.

Vielä 1 poiminta twitteristä, jossa on mielenkiintoisesti nostettu Kiinan luotonannon ennakoivaa vaikutusta globaaliin manufacturing PMIhin.

Tuntuisi, että markkinoiden yllä on isoja riskejä: korojen nousu, inflaatio, talouskasvun mahdottomat odotukset sekä marginaalien kiristyminen. Arvostukset tuntuvat odottavan “täydellistä skenaariota” jossa mikään mainituista riskeistä ei realisoidu merkittävästi.

Etenkin marginaalit ovat melkoinen pähkinä purtavaksi. Globalisaatio, suuryritysten paisuminen, toimialojen monopolisoituminen, Tech-jätittien voima, työvoimakustannusten suhteellinen lasku, suotuisa veroympäristö, suotuisa rahoitusympäristö - kaikki nämä selittävät osaltaan korkeita marginaaleja. Marginaalien ei tulisi kuitenkaan voida paisua suhteettomasti. Kilpailutilanteen ja säätelyn luulisi tasaavan tilannetta. Myös inflaation luulisi vaikuttavan jo seuraavien kvartaalien aikana kasvavin määrin. Pitkät hinnoittelusyklit siirtävät hintojen korotuksia, jolloin jo nähdyt raaka-aineiden, logistiikan, komponenttien ja työvoiman pullonkaulat siirtyvät viiveellä hintoihin. Jos inflaatio jatkaa nousuaan lienee ajankysymys, jolloin korko ja rahoitusympäristö muuttuu. Tällöin voitaisiin nähdä seuraavat 3 vaikutusta osakkeiden hinnoitteluun: 1) marginaalit laskevat nousevien kustannusten vuoksi, 2) kustannukset nousevat kohonneiden korkokulujen vuoksi. 3) talouskasvu (liikevaihdon kasvu) hidastuu 4) osakkeiden arvoskertoimet pakittavat

Mielenkiintoinen tilanne meneillään. Kuten @musa_2 monesti toteaa, on hyvin viihteellistä seurata markkinoiden etenemistä makrotasolla.

En koe olevani erityisen karhu, mutta tässä ympäristössä on perusteltua odottaa joko matalia tuottoja tuleville vuosille tai yksittäistä isompaa korjausta.

Tämä oli hyvin sanottu

26 tykkäystä

Siinähän ne olikin kattavasti listattu :slight_smile:

Euroopassa on kilpailulainsäädäntö on huomattavasti paremmin ajan tasalla kuin USA:ssa ja suuryritysten ja kilpailuviranomaisten keskinäinen pelehtiminen harvinaisempaa.

Näin ollen Euroopassa voittomarginaalit ajan mittaan hakeutuvat luultavasti luotettavammin kohti pitkän aikavälin keskiarvoja kuin USA:ssa. Tämä puoltaisi myös ajatusta että se millaiseen pidemmän aikavälin makroskenaarioon Euroopassa uskoo, vaikuttaa hyvin vähän siihen mitä osakkeista kannattaa maksaa.

Euroopassa jos jossain skenaariossa liikevaihdot ovat 10 % suuremmat kuin toisessa, siitä viimeiselle riville jää omistajille lisähyötyä oletusarvoisesti aika vähän.

EDIT:

Alla taas viihdeaineistoa. Muistan tosi tarkkaan omat tunnelmani helmi–maaliskuussa 2009. Oma toimintani oli ihan ok, mutta vielä paljon paremman tuloksen olisin tehnyt jos olisin ihan oikeasti osannut irtautua markkinatunnelmasta.

Mennään tästä täsmälleen 12 ja puoli vuotta taaksepäin helmikuun 16. päivään 2009 ja löydämme ihanan täydellisen vastakohdan suurin piirtein kaikelle mitä Mr. Market nyt ajattelee.

Finanssikriisissä oli käytännössä kaksi osaa:

  • rahoitusmarkkinoiden sekasorto vuoden 2008 viimeisinä kuukausina
  • 2009 ensimmäisinä kuukausina edelleen heikosti pääomitettu pankkijärjestelmä länsimaissa mutta armageddonia ei enää hinnoiteltu; huomio reaalitalouden karmeassa datassa

Yhtäläisyydet 16.2.2009 ja 16.8.2021

  • mielettömän vankka konsensus siitä että talouden lyhyen aikavälin momentum on tiettyyn suuntaan
  • osakkeiden hinnat ovat tosi anomaliset verrattuna viimeisten kymmenen vuoden keskiarvotuloksiin tai suhteutettuna sen vuoden tuloksiin jolloin tehty ennätystulokset (siis dokumentoidut ennätystulokset, ei forward-tulokset)
  • analyytikoiden odotukset yhtiöiden pitkän aikavälin tuloskasvusta ovat ihan historiallisessa äärilaidassa
  • lyhyemmällä tähtäimellä esktrapoloidaan viimeisten muutaman kvartaalin tulostrendiä; tosi vaikea kuvitella että trendi voi kääntyä koska tahansa
  • tosi kova konsensus siitä miten rahapolitiikkaa pitää katsoa (minkä verran rahapolitiikasta on iloa osakesijoittajalle)
  • kaikki riskiassettit eivät enää puske päättäväisesti yhtenä rintamana samaan suuntaan eli markkinat vaivihkaa ehkä kertovat jotain?
  • nuo vihjeet jäävät melkein kaikilta huomaamatta; tosi vahva subjektiivinen kokemus että markkina jatkaa sitä isoa trendiä millä se on viimeiset noin puolitoista vuotta ollut
  • kahvipöydissä ei saa ymmärrystä jos menee markkinoita vastaan yhtään
10 tykkäystä

Toisaalta sillä ei taida loppujen lopuksi olla väliä, koska muun muassa maaliskuusta 2000 syyskuuhun 2002 huomasimme, että osakemarkkinat voivat elää täysin erillistä elämäänsä rahoitusolojen ennallaan pysymisestä tai muutoksesta riippumatta :slight_smile:

3 tykkäystä

Stagflaatioennuste jenkkimarkkinoille ja aika karua kommenttia inflaation kiihtymisestä.

4 tykkäystä

Tähän väliin muutamia käppyröitä aamun videolta.

Pääaiheena oli tänne aiemmin jaetttu Russell Napierin haastis, kiitos @Jamon jaosta! Hyvä jatko Napierin vuodentakaiseen haastikseen.

Lyhyesti: Russellin ydinpointi on, että valtiot “pakottavat” (ehkä hieman terävä ilmaisu, “insentivoivat” voisi olla myös osuva) pankit lainaamaan voimakkaasti. Pankit ovat päävastuussa rahan luomisesta taloudessa. Niinpä rahamäärä jatkaisi ~10 % kasvussa, transloituen keskimäärin noin 4 % inflaatioon. Korkojen ei kuitenkaan anneta reflektoida tätä, vaan ne pidetään visusti alempana. Toisin sanoen, säästäjien sortokausi on käynnissä.

Kaivelin Frediltä käppyröitä aiheeseen liittyen. Kieltämättä pankkien taseet paisuvat kuin pullataikina. Tosin, se ei ole sama kuin lainauksen paisuminen…

Jää nähtäväksi, jääkö kasvu 10 % vai käykö kuten finanssikriisin jälkeen eli elvytyksen vähentyessä meno hyytyy taas.

Kiinan luottoimpulssista oli juuri kuva ketjussa, mutta tässä versio missä on väkisin rinnastettu maailman osakkeiden kokonaistuotto siihen. Ei lupaile superia osakemarkkinalle! Jos indikaattori toimii…

24 tykkäystä

Kiitos videosta ja hyvää nimpparia!

3 tykkäystä

Ehkä uskallan minäkin merkkipäivän johdosta toivotella jos kohteliaisuudet sallittuja sikäli jos niihin liittyy muutakin sisältöä kuin se pelkkä kohteliaisuus :wink:

Alla näkyy miten Fed on täydellisesti epäonnistunut luotonannon piristämisessä finanssikriisin jälkeen. Siinä yksi esimerkki siitä että asset-kuplien aiheuttamien riskien vastapainoksi ei ole juurikaan saatu mitään positiivista.

Commercial bank loan growth

4 tykkäystä

Hyvä kooste tämän hetken tilanteesta.

2 tykkäystä

Tästä tuli mieleeni tavoitehinnat.

Koko tavoitehinnan konsepti on todella ongelmallinen koska se luo petollisen illuusion tulevaisuuden hallittavuudesta.

Kun osakesijoittajien tuottovaatimukset Helsingin pörssissä ovat historiallisen matalat, tavoitehintojen ongelmallisuus korostuu.

Kun tuottovaatimus heilahtaa yhden prosenttiyksikön, kurssi tekee ison liikkeen ylös tai tai alas. Seuraavaksi tavoitehinnat muutetaan niin että ne ovat lähellä sitä uutta kurssitasoa. Sitten kohta sama uudestaan.

12 tykkäystä

hiljalleen markkinoilla on unohtunut viruksen alle euroopan jättimäinen velkaongelma. yleinen konsensus on, että EKP hoitaa. mutta pystyyköhän EKP ihmeisiin? ennemmin tai myöhemmin onglema lyö kasvoille ja käsissämme on todennäköisesti pankkikriisi. itse uskon, että ongelmaa pyritään kaikin keinoin välttämään ja siksi pidän euroopan japanifikaatiota todennäköisempänä. tämän vuoksi poistuin finanssiosakkeista. en halua ottaa tuplariskiä.

3 tykkäystä

image
image
image

4 tykkäystä

Tarjoilija, lisää stimulusshekkejä äkkiä.

Tosin taitaa olla vähän liian kiirus Bidenillä Afghaanien kanssa juuri nyt että congressin kanssa vääntöön olis aikaa.

3 tykkäystä

Kiinnostavaksi tämä havainto muuttuu, jos kysymme, onko Varmalla tai itseasiassa yhdelläkään eläkeyhtiöistämme valmiuksia selviytyä ennalta arvaamattomista epäedullisista tilanteista tänään.

Tehkäämme pieni päässälaskuharjoitus, pyöreillä luvuilla. Ilmarisen vakavaraisuusaste on alle 135% kesäkuun lopussa ja heillä on sijoitusomaisuudesta puolet osakkeissa (n. 30 mrd). Vakavaraisuuspääomaa heillä on n. 15 mrd. ja vakavaraisuusraja on 8,5 mrd.

Puskuria siis on 6,5 mrd. Kuinka suuri osakemarkkinan yleinen lasku riittää epäedulliseen tilanteeseen? Koska vakavaraisuuslaskennassa huomioidaan hajautuksia ja muita asioita, todennäköisesti pelkkä osakemarkkinan 25%:n lasku ei ihan vielä riitä, tai sitten se riittää.

Kun muistamme, että kriiseissä korrelaatiot tahtovat kasvaa, niin myös kiinteistöjen ja pääomasijoitusten arvostukset saattavat olla paineessa samalla.

Varman kohdalla todennäköisesti puhumme samasta suuruusluokasta. Tällaisessa tilanteessa eläkeyhtiöiden toimet voivat helposti johtaa myötäsykliseen infernoon. Onneksi Ilmarinen ja Varma yhdessä ovat riittävän isoja, jotta Fiva ja lainsäätäjä eduskunnassa luultavasti osoittavat ymmärrystä sille, että se sitten joskus tuleva käynnissä oleva kriisi on väliaikainen, että eläkevarojen likviditeetti kantaa kriisin ylitse, ja että jonkin väliaikaisratkaisun avulla epämiellyttävästä laintulkinnasta päästään eroon jne.

Eräät vakuutusyhtiöt, mitkä eivät voi luottaa, että niiden kohdalla sovellettaisiin tällaisia mekanismeja, saattaisivat hyvinkin selviytyä, vaikka kaikki osakesijoitukset nollautuisivat. Tavallaan eläkevakuuttajille sallittu isompi riskinotto tuntuu sopivalta: isomman riskin pitäisi näkyä erityisesti parempina pitkän aikavälin tuottoina, mikä hyödyttäisi kansalaisia. Kiinnostavaa olisikin verrata eläkeyhtiöiden ja muiden vakuutusyhtiöiden pidemmän aikavälin sijoitustuottoja. Eli onko tuo isompi riskinkanto perusteltua historian valossa?

2 tykkäystä

Itse mielelläni lukisin analyyseissa ja uutisissa, että “arvostusmallin osoittama hinta” on sitä ja tätä. Lisäksi olisi mukavaa, jos samalla kerrottaisiin, minkälaisesta arvostusmallista on kyse.

2 tykkäystä

Russell 2000, jonka yhtiöt ovat enemmän kiinni U.S. suhdannesyklissä kuin mega capit, haisteli HI.21 mahtikasvua ihan oppikirjan mukaan etukäteen jo ennen kuin uusista elvytyspaketeista oli tietoa. Paketit sitten kirsikka kakun päälle.

Viimeiset vajaat 7 kk sitten vaakasuoraan.

S&P 500 vielä hivuttautunut ylöspäin mega capien voimin.

Suomessa ja Euroopassa juhlat vielä jatkuneet laajalla rintamalla ainakin ihan viime aikoihin saakka. Keväästä 2020 alkaen on täällä tultu syklissä jäljessä vs. USA.


6 tykkäystä

Alkuvuodesta 1929 pienyhtiöt, jotka ovat olleet spekuloinnin ytimessä ja nousseet huimasti vuonna 1928, alkavat pudota. Seuraavien 8 kuukauden aikana ne tippuvat luokkaa 30%, samalla kuin indeksi vielä nousee kymmeniä prosentteja. Ällistyttävä repeämä.

Mitään tämäntapaista isoa repeytymistä ei markkinoilla nähdä, kunnes päästään vuoteen 1972. Nähdään 11 kuukauden ajanjakso, jolla aiemmin loistaneet pienyhtiöt laskevat luokkaa 15-20% samaan aikaan kun SP 500 menee vielä 15-20% ylös. Vuosina 1973-1974 SP 500 painuu reaalisesti -60%, isoin pudotus sitten vuosien 1929-1932.

Saavutaan kevääseen 2000, ja spekuloinnin ytimessä ollut Nasdaq alkaa pudota. Seuraavien 6-7 kuukauden aikana se tippuu kymmeniä prosentteja, pienyhtiöt jonkin verran vähemmän, SP 500 ei putoa lainkaan. Seuraavien kahden vuoden aikana SP 500 painuu -50%.

Kolme huikeaa tapahtumaa viimeisen sadan vuoden ajalta, joka kerta ensin kuplan muodostuksen lempilapset, spekulatiivinen kasvu, pienyhtiöt – pam, pam, pam! Samaan aikaan indeksin raskaampi aines vetää vielä kokonaisuutta hyvin.

Maaliskuussa 2021 Russell 2000 saavutti huippunsa, josta se on pudonnut viimeisten viiden kuukauden aikana luokkaa 10%, indeksi jatkanut nousua. SPACit tyrehtyneet, viimeisimmät viritelmät alle listautumishinnan. Tesla -25% alkuvuoden huipuista, NIO -40%, Plug Power -65%, meemit luokkaa -40%…

Historia ei ole tae tulevasta ja otoskoko hyvin pieni koska jättikuplia niin harvoin. Ei mitään dramaattista repeämää pienyhtiöiden ja indeksin välillä, ainakaan vielä. Seurataan jännitysnäytelmän kehittymistä syksyllä ja toivotaan parasta. Ehkä poikkeus vahvistaa säännön.

81 tykkäystä

Mahtavaa pitkän aikavälin pohdintaa, ketju on ihan herännyt henkiin :blush:

Mielenkiintoista tosiaan nähdä mikä tulee olemaan se hetki ja syy kun tämä nousumarkkina korjaisi edes hieman. Nythän markkina on mennyt kuin kiskoilla nousukanavassa kohti koillista reilu puoli vuotta. Pääasiassa on mukailtu MA20stä ja sitten noin kuukauden välein käydään koskemassa EMA50stä / nousukanavan alalaitaa ja jokainen kosketus on heti seuraavana päivänä ostettu takaisin, mielettömän vahva markkina ollut ja ostopaine on ollut valtava heti kun hiukankin on dipattu. Tänäänkin oltiin jo yli prosentin laskussa mutta samantien ostettiin MA20sestä ylös.

Jos tätä viivotinlinjaa jatketaan niin 4500 rikotaan ennen kuun loppua ja juuri sopivasti vuoden vaihtuessa rikottaisiin 5000, tulee kohta kiire tilata lippikset siihen mennessä (tämä “ennuste” siis ihan huumorilla :wink: ).

56 tykkäystä

Ja sieltä koitti juhlapäivä - Traders’ club -jakso numero 100! Mahtavaa! Tätä jaksoa lähdetään eritysellä mielenkiinnolla katsomaan, sillä paikkana treidaustoimisto ja mukana on Johanneskin!

Hyvää kannatti odottaa, sillä tällä kertaa luvassa on kakkua, livetreidausta ja tietenkin räjähdyksiä, kun Traders’ Clubin sadatta jaksoa juhlistetaan tavallisesta poikkeavissa maisemissa treidaustiimin toimistolla. Jaksossa päästään seuraamaan ammattitreidaaja Jukka Lepikön, Johannes Sippolan, Niilo Partasen ja jaksosta 57 tutun Lari Aleniuksen peliliikkeitä treidaushaasteen muodossa ja tutustumaan tarkemmin treidaustyyleistä aggressiivisimpaan ja haastavimpaan, skalppaukseen.

Kuka vie haasteen omiin nimiinsä ja nappaa päivän kovimmat tuotot? Millaisia vinkkejä treidaustiimin jäsenet antavat aloitteleville treidaajille? Katso Traders’ Club 100 ja opi katsomaan markkinoita treidaajan silmin!

21 tykkäystä


Antti käyttää maltillisia sanakäänteitä. Hän ei ole puffaaja ja cheerleader. Hyvä niin.

Minulla on sellainen vaikutelma että Antti on nyt kesällä 2021 nähnyt osakemarkkinat niin että SWOT uudelle sijoitukselle on jotenkin tolkullisesti verrattavissa finanssikriisin jälkeiseen aikaan vuoden 2009 lopussa.

Katsotaanpa.

Maija meni all-in OMXH25-indeksin mukaisesti vuoden 2009 lopussa. Pisteluku oli 2 033.

Oletetaan että Maija sijoitti 20 330 euroa. Kaikki nämä vuodet hän on laittanut osingot kulutukseen. Eilen indeksin pisteluku oli 5669. Maijan salkun arvo oli 56 690 euroa.

Vuoden 2010 alun jälkeen tapahtuneesta indeksin noususta korkeintaan tuhat pistettä on perustunut firmojen bisnesten kasvuun. Loppu osa kurssinoususta on ollut luonteeltaan spekulatiivista.

kuva

Kun Maija sitten eilen myi sijoituksensa Matille, Matti siis maksoi niistä 56 690 euroa.

Tästä transaktiosta 26 000 euroa oli sen osuutta että Maija vaihtoi 2010 alusta alkaen keräämäänsä puhtaasti spekulatiivista paperivarallisuutta Matin 26 000 euron riihikuivaan rahapottiin.

Onko tällaisen transaktion jälkeen mielekästä antaa ymmärtää että Matin SWOT eiliselle sijoitukselleen on jotenkin tolkullisen lähellä vs. se mikä Maijan SWOT sijoitukselleen aikanaan oli?

13 tykkäystä

Eikö tätä vertailua hiukan hankaloita tuo “osingot kulutukseen”?

1 tykkäys