Pörssien suunta (Osa 2)

Näkisin että nyt on ihan käsittämättömän anomalinen peak confidence siihen että kurssit eivät voi laskea edes 15 % saati sitten oikeasti nopeasti ja paljon.

Ajan henkeä Blummalta:

Täysin vastoin ekaa intuitiota tuo peak confidence maksimoi romahduksen mahdollisuuden.

Aina on jokin todennäköisyysjakauma liittyen romahduksen mahdollisuuteen. Nähdäkseni todennäköisyys on nyt tapissa mutta en lähde arvailemaan mikä se todennäköisyys on. Eiköhän nytkin kuten aina oletusarvo ole se että mitään kummallista ei lähiaikoina tapahdu.

Olen maltillisia liikkeitä tehnyt sen verran mitä verotukseen liittyvät näkökohdat sallivat. Mutta jos jyrkänne tulee, menen siitä alas suuremmalla osakepainolla kuin moni sellainen joka kirjoittaa tänne optimistisemmin kuin minä.

Olen nauttinut tästä näytelmästä. En usko että fundat ihan hissukseen kasvaa sisään arvostuksiin kymmenen vuoden aikana eli jonkinlaisia näytöksiä on jatkossakin luvassa.

15 tykkäystä

Hyvää pohdintaa!

Eikä tarkoitus ollut olla tarpeettoman ilkeä Varman väkeä kohtaan.

Mutta kiistattomasti heillä ei ollut kykyä 2007 nähdä mitä tämä viisaus oikeasti tarkoittaa:

Varmista selviytymisesi ennalta arvaamattomasta epäedullisesta tilanteesta

Ja vielä lopuksi: kannattaa huomata että 2007 huipuilla globaali osakemarkkina ja Helsingin pörssi oli tosi merkittävästi tolkullisemmin hinnoiteltu kuin nyt.

Ja tähän liittyen:

21 tykkäystä

Nyt kun puheeksi on noussut ihmisten väärinarviointeja/vinoumia ajattelussa, niin tässä on Charlie Mungerin vuodelta 1995 Harvardin yliopistossa pitämästään puheesta koottu video yleisimmistä virheistä ihmisten ajattelussa.

8 tykkäystä

“Mutta tässäpä vielä Saarion pörssiraamatusta vuoden 2005 painoksesta ne kohdat jotka nyt just resonoivat mulla eniten.”

Lisäys,
-Nyt viimeisen parin viikon aikana toteutunut S. Saarion merkki kurssien huipussa olosta:
“Hyvätkään uutiset ja osavosikatsaukset eivät riitä nostamaan kursseja.”

26 tykkäystä

Tässähän olisi mahdollisuus jenkit vs Kiina proxy sodalle. Ja jottei asia olisi liian yksinkertainen, niin onhan siellä häärimässä myös Intia ja Pakistan. Kaikki ydinasemaita.

Afganistan | Yhdysvallat käytti Afganistanin-sotaan miljardeja – Miten Taleban onnistui valtaamaan maan tärkeimmät kaupungit vain päivissä?: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008194545.html?share=59ddbbf2fdea8c6de7b8fc5b0bb41170

Valtatyhjiötä Afganistaniin ei kuitenkaan ole jäämässä. Kiina on ollut erittäin kiinnostunut Afganistanin luonnonvaroista, kuten strategisista maametalleista. Talebanin johto onkin jo käynyt Kiinassa neuvottelemassa Pekingin johdon kanssa.

”Kiina on se uusi suurvalta, joka astuu nyt näyttämölle”, Ruohomäki toteaa.

Eli Pakistanin puolelta on hypännyt jihadisteja Talibanin riveihin taistelemaan ja Intia taasen on tukenut Afganistanin hallitusta.

Mikä voisi mennä pieleen? Noh, onhan tämä maailma ollut aina täynä näitä surullisia levottomuuksia, ja täytyy vain toivoa, ettei tästä nyt eskaloidu mitään tätä suurempaa. Murhe pörssikursseista on pientä tämän rinnalla, mutta toki me sitä täällä sijoitusfoorumilla voimme pohtia.

3 tykkäystä

Huomenta! Ensimmäinen päivä töissä kesälomien jälkeen, ja milläpä muulla sitä paluuta talouden pariin tekisi kuin rahapolitiikkaodotuksista lukemalla. Reutersin tuoreessa kyselyssä odotetaan EKP:n siirtyvän samoille linjoille kuin Fedin, eli taper talkia edessä ehkä jo Q3:lla. PEPP-ohjelmasta ei myöskään odoteta pysyvää välinettä, sillä ostojen odotetaan loppuvan ensi vuoden alussa. Velkakirjaostot eivät kuitenkaan loppuisi, sillä niitä tehdään muidenkin ohjelmien puitteissa. Mukavaa alkanutta viikkoa!

26 tykkäystä

Hyvää pohdintaa puolesta ja vastaan pörssin kehityksestä. Molemmilla kannoilla on perusteita, karhut sanovat että arvostustasot eivät ole enää kestävällä pohjalla. Härkämäistä meno kuitenkin on ja sen jatkumiselle on kaikesta huolimatta perusteina mm. olemattomat korot ja kohtuullinen inflaationäkymä. Sijoittaminen (itselleni) on joka tapauksessa maratonia eli ei ole niin valtavaa merkitystä kokonaisuuteen mitä pörssi tekee tänään tai joulun aikaan, kunhan panostaa lisää seuraavat 20 vuotta.

Pääpointti (omalla kohdallani) tässä on, että panostanko nyt selkeästi ATH lukemissa lisää vai en. Olen saamassa käteispotin jonka jälkeen salkkuni käteispaino on noin 75% ja arvo melko pieni (kun juuri vasta olen aloittanut). Arvo on niin pieni, että moni laittaisi vapaat 75% suoraan kiinni pörssiin, mutta oma mieli on nyt kääntymässä siihen suuntaan, että pidän koko 75% sotakassana. Se on melkein ainoa keino millä voin “härkämäisesti” päästä tuottoihin mukaan koska nykyiset omistukset ovat ostettu ATH. 100% tuotto vaatisi Harvialta 120€ kurssia eikä edes riitä kun lisäykset nostavat keskihintaa.
Palkasta voin panostaa kuukausittain lisää, mutta kovasti pohdintaa aiheuttaa mitä teen itselleni isohkolla käteispaukulla. :thinking: Vahvasti tuntuu siltä, että teen elämäni munauksen jos painan käteiseni nyt kiinni kalliisiin kursseihin.

(voi siirtää strategia-ketjuun jos sopii sinne paremmin)

7 tykkäystä

Tuollaisia meistä kaikki varmaan pohtii päivästä toiseen. :wink: Ei ole helppo tilanne markkinalla jos katsoo nykyistä euforiaa hieman pidemmälle.


Kiinasta tuli aamulla lisää lukuja jotka tukevat havaintoa tässä ketjussa usein nostetusta hyytymisestä. Kyllä tuo siis kasvaa, mutta odotuksia melko paljon hitaammin…

Samalla Bidenin paketit jää odotettua pienemmäksi, deltavariantti & Co. pitää ihmisiä varovaisina.

Toisaalta jos taloudessa pettymykset leviäisivät meillekin länsimaihin niin eiköhän tulisi lisää elvytystä ellei ”puttoslaiset” valtionvelkaa pelkäävät näkemykset pääse niskan päälle isoissa maissa. :sweat_smile:

Lisäys: Kiinan luvut siis heinäkuulta, ennen nykyisiä rajoituksia!

Jos Kiina aikoo pitää kiinni nolla-covid-politiikasta tulee kasvusta varmaan sitäkin kituliaampaa.

9 tykkäystä

Niin huonoja uutisia että on hyvä. Jos tällainen setti jatkuu, ei pelkoa että FED alkaisi kaivamaan jarruvipua ihan heti. :upside_down_face:

6 tykkäystä

Kurssilaskua USA:ssa indikoi nyt myös “margin account debt”, joka kääntyi laskuun ensimmäisen kerran 15 kuukauteen. Jengii alkaa pikkuhiljaa siirtymään myyntilaidalle ja pienentämään vipua.

https://www.advisorperspectives.com/dshort/updates/2021/08/12/margin-debt-and-the-market-down-4-3-in-july-first-decline-in-15-months

10 tykkäystä

Pieni kalvokatsaus.

Kuten tiedettyä arvostukset leveät: forward n. 21 SP:lle. Tässä vertailuksi myös trailing (joka on poikkeustilanteessa toki heikohko mittari). - Ei minusta kauhean kupliva, vaikkakin hyvin väljä.

Ennusteita on taas ylitetty ja nostettu ylös


21 tulosennusteet nousevat pystysuoraan. 22 ei kuitenkaan ole suhteellisesti hilattu ylös. Odotuksissa “enää” 9% korotus vuodesta 21


LTEG eli 5v earnings growth odotus jatkaa kasvuaan. Jo 21.8% pa. - tämä on aivan posketon.
Siihen peilaten SP:n PEG on vain 1.0 - eli halpa!


Tästä toisesta graafista näkee paremmin (päivitetty toukokuu) pitkän aikavälin LTEG odotuksia: IT kupla 2018 huippu ainoat hetket, jolloin ei odotettu n. 10-12% kasvua. (huom tämä reilusti yli historiallisen keskiarvon joten tässä ennusteessa selvä positiivinen bias)

Näistä voi peilata SP:n tuloskasvun historiallista kehitystä.


Profit marginit hyvin korkealla. 2022 odotetaan edelleen pientä parannusta jo ennätyskorkeaan tasoon.

Vielä 1 poiminta twitteristä, jossa on mielenkiintoisesti nostettu Kiinan luotonannon ennakoivaa vaikutusta globaaliin manufacturing PMIhin.

Tuntuisi, että markkinoiden yllä on isoja riskejä: korojen nousu, inflaatio, talouskasvun mahdottomat odotukset sekä marginaalien kiristyminen. Arvostukset tuntuvat odottavan “täydellistä skenaariota” jossa mikään mainituista riskeistä ei realisoidu merkittävästi.

Etenkin marginaalit ovat melkoinen pähkinä purtavaksi. Globalisaatio, suuryritysten paisuminen, toimialojen monopolisoituminen, Tech-jätittien voima, työvoimakustannusten suhteellinen lasku, suotuisa veroympäristö, suotuisa rahoitusympäristö - kaikki nämä selittävät osaltaan korkeita marginaaleja. Marginaalien ei tulisi kuitenkaan voida paisua suhteettomasti. Kilpailutilanteen ja säätelyn luulisi tasaavan tilannetta. Myös inflaation luulisi vaikuttavan jo seuraavien kvartaalien aikana kasvavin määrin. Pitkät hinnoittelusyklit siirtävät hintojen korotuksia, jolloin jo nähdyt raaka-aineiden, logistiikan, komponenttien ja työvoiman pullonkaulat siirtyvät viiveellä hintoihin. Jos inflaatio jatkaa nousuaan lienee ajankysymys, jolloin korko ja rahoitusympäristö muuttuu. Tällöin voitaisiin nähdä seuraavat 3 vaikutusta osakkeiden hinnoitteluun: 1) marginaalit laskevat nousevien kustannusten vuoksi, 2) kustannukset nousevat kohonneiden korkokulujen vuoksi. 3) talouskasvu (liikevaihdon kasvu) hidastuu 4) osakkeiden arvoskertoimet pakittavat

Mielenkiintoinen tilanne meneillään. Kuten @musa_2 monesti toteaa, on hyvin viihteellistä seurata markkinoiden etenemistä makrotasolla.

En koe olevani erityisen karhu, mutta tässä ympäristössä on perusteltua odottaa joko matalia tuottoja tuleville vuosille tai yksittäistä isompaa korjausta.

Tämä oli hyvin sanottu

26 tykkäystä

Siinähän ne olikin kattavasti listattu :slight_smile:

Euroopassa on kilpailulainsäädäntö on huomattavasti paremmin ajan tasalla kuin USA:ssa ja suuryritysten ja kilpailuviranomaisten keskinäinen pelehtiminen harvinaisempaa.

Näin ollen Euroopassa voittomarginaalit ajan mittaan hakeutuvat luultavasti luotettavammin kohti pitkän aikavälin keskiarvoja kuin USA:ssa. Tämä puoltaisi myös ajatusta että se millaiseen pidemmän aikavälin makroskenaarioon Euroopassa uskoo, vaikuttaa hyvin vähän siihen mitä osakkeista kannattaa maksaa.

Euroopassa jos jossain skenaariossa liikevaihdot ovat 10 % suuremmat kuin toisessa, siitä viimeiselle riville jää omistajille lisähyötyä oletusarvoisesti aika vähän.

EDIT:

Alla taas viihdeaineistoa. Muistan tosi tarkkaan omat tunnelmani helmi–maaliskuussa 2009. Oma toimintani oli ihan ok, mutta vielä paljon paremman tuloksen olisin tehnyt jos olisin ihan oikeasti osannut irtautua markkinatunnelmasta.

Mennään tästä täsmälleen 12 ja puoli vuotta taaksepäin helmikuun 16. päivään 2009 ja löydämme ihanan täydellisen vastakohdan suurin piirtein kaikelle mitä Mr. Market nyt ajattelee.

Finanssikriisissä oli käytännössä kaksi osaa:

  • rahoitusmarkkinoiden sekasorto vuoden 2008 viimeisinä kuukausina
  • 2009 ensimmäisinä kuukausina edelleen heikosti pääomitettu pankkijärjestelmä länsimaissa mutta armageddonia ei enää hinnoiteltu; huomio reaalitalouden karmeassa datassa

Yhtäläisyydet 16.2.2009 ja 16.8.2021

  • mielettömän vankka konsensus siitä että talouden lyhyen aikavälin momentum on tiettyyn suuntaan
  • osakkeiden hinnat ovat tosi anomaliset verrattuna viimeisten kymmenen vuoden keskiarvotuloksiin tai suhteutettuna sen vuoden tuloksiin jolloin tehty ennätystulokset (siis dokumentoidut ennätystulokset, ei forward-tulokset)
  • analyytikoiden odotukset yhtiöiden pitkän aikavälin tuloskasvusta ovat ihan historiallisessa äärilaidassa
  • lyhyemmällä tähtäimellä esktrapoloidaan viimeisten muutaman kvartaalin tulostrendiä; tosi vaikea kuvitella että trendi voi kääntyä koska tahansa
  • tosi kova konsensus siitä miten rahapolitiikkaa pitää katsoa (minkä verran rahapolitiikasta on iloa osakesijoittajalle)
  • kaikki riskiassettit eivät enää puske päättäväisesti yhtenä rintamana samaan suuntaan eli markkinat vaivihkaa ehkä kertovat jotain?
  • nuo vihjeet jäävät melkein kaikilta huomaamatta; tosi vahva subjektiivinen kokemus että markkina jatkaa sitä isoa trendiä millä se on viimeiset noin puolitoista vuotta ollut
  • kahvipöydissä ei saa ymmärrystä jos menee markkinoita vastaan yhtään
10 tykkäystä

Toisaalta sillä ei taida loppujen lopuksi olla väliä, koska muun muassa maaliskuusta 2000 syyskuuhun 2002 huomasimme, että osakemarkkinat voivat elää täysin erillistä elämäänsä rahoitusolojen ennallaan pysymisestä tai muutoksesta riippumatta :slight_smile:

3 tykkäystä

Stagflaatioennuste jenkkimarkkinoille ja aika karua kommenttia inflaation kiihtymisestä.

4 tykkäystä

Tähän väliin muutamia käppyröitä aamun videolta.

Pääaiheena oli tänne aiemmin jaetttu Russell Napierin haastis, kiitos @Jamon jaosta! Hyvä jatko Napierin vuodentakaiseen haastikseen.

Lyhyesti: Russellin ydinpointi on, että valtiot “pakottavat” (ehkä hieman terävä ilmaisu, “insentivoivat” voisi olla myös osuva) pankit lainaamaan voimakkaasti. Pankit ovat päävastuussa rahan luomisesta taloudessa. Niinpä rahamäärä jatkaisi ~10 % kasvussa, transloituen keskimäärin noin 4 % inflaatioon. Korkojen ei kuitenkaan anneta reflektoida tätä, vaan ne pidetään visusti alempana. Toisin sanoen, säästäjien sortokausi on käynnissä.

Kaivelin Frediltä käppyröitä aiheeseen liittyen. Kieltämättä pankkien taseet paisuvat kuin pullataikina. Tosin, se ei ole sama kuin lainauksen paisuminen…

Jää nähtäväksi, jääkö kasvu 10 % vai käykö kuten finanssikriisin jälkeen eli elvytyksen vähentyessä meno hyytyy taas.

Kiinan luottoimpulssista oli juuri kuva ketjussa, mutta tässä versio missä on väkisin rinnastettu maailman osakkeiden kokonaistuotto siihen. Ei lupaile superia osakemarkkinalle! Jos indikaattori toimii…

24 tykkäystä

Kiitos videosta ja hyvää nimpparia!

3 tykkäystä

Ehkä uskallan minäkin merkkipäivän johdosta toivotella jos kohteliaisuudet sallittuja sikäli jos niihin liittyy muutakin sisältöä kuin se pelkkä kohteliaisuus :wink:

Alla näkyy miten Fed on täydellisesti epäonnistunut luotonannon piristämisessä finanssikriisin jälkeen. Siinä yksi esimerkki siitä että asset-kuplien aiheuttamien riskien vastapainoksi ei ole juurikaan saatu mitään positiivista.

Commercial bank loan growth

4 tykkäystä

Hyvä kooste tämän hetken tilanteesta.

2 tykkäystä

Tästä tuli mieleeni tavoitehinnat.

Koko tavoitehinnan konsepti on todella ongelmallinen koska se luo petollisen illuusion tulevaisuuden hallittavuudesta.

Kun osakesijoittajien tuottovaatimukset Helsingin pörssissä ovat historiallisen matalat, tavoitehintojen ongelmallisuus korostuu.

Kun tuottovaatimus heilahtaa yhden prosenttiyksikön, kurssi tekee ison liikkeen ylös tai tai alas. Seuraavaksi tavoitehinnat muutetaan niin että ne ovat lähellä sitä uutta kurssitasoa. Sitten kohta sama uudestaan.

12 tykkäystä

hiljalleen markkinoilla on unohtunut viruksen alle euroopan jättimäinen velkaongelma. yleinen konsensus on, että EKP hoitaa. mutta pystyyköhän EKP ihmeisiin? ennemmin tai myöhemmin onglema lyö kasvoille ja käsissämme on todennäköisesti pankkikriisi. itse uskon, että ongelmaa pyritään kaikin keinoin välttämään ja siksi pidän euroopan japanifikaatiota todennäköisempänä. tämän vuoksi poistuin finanssiosakkeista. en halua ottaa tuplariskiä.

3 tykkäystä