Pörssien suunta (Osa 2)

Applejack771 · Lokakuu 5, 2021, 8.47am

Voiko volatiliteetti itsessään olla musta joutsen?

Alunperin Evegrandesta jo kesä-heinäkuussa kertoneesta The Last Bear Standing -nimimerkistä on tullut Twitter-suosikkini, kuten jo aiemmin hehkutin. Tililtä löytää nimensä mukaisesti karhumaisia, mutta amatöörin silmään hyvin perusteltuja näkemyksiä.

Nyt herra Karhu kirjoittaa, kuinka markkinoilla siintää (oikeastaan tästä oli jo elokuussa ensimmäiset twiitit) mahdollinen uusi uhka - volatiliteetti. Tarkemmin soppa, joka syntyy Evergranden ja muiden sotkujen aiheuttamasta markkinaheilunnasta ja VIX:n laajasta shorttaamisesta.

Mitä olette mieltä tästä näkemyksestä?

Twitter-versio kiireisemmille: https://twitter.com/TheLastBearSta1/status/1445029681712017417
Blogi-versio tarkkaavaisemmille: The Volatility Squeeze - The Last Bear Standing

Viimekseksi vielä nosto, että nähtävästi SEC:n puolella ollaan tästä teemasta myös kiinnostuneita.

PS. Olen amatööri ja kiinnostunut näkemyksistänne, onko tällaisessa skenaariossa tai sen pelossa järkeä vai ei.

PS 2. Pahoittelut karhuilevista jaoista - otan mieluusti härkämäisempiä tilejä seurantaan, jos osaatte vinkata

Porssi-Petteri · Lokakuu 5, 2021, 8.56am

SP 500 forward P/E on viimein puhkaissut 20. Tässä perjantain closella vielä himppasen yli.

Analyytikoiden konsensus nyt 215,12 - eilisen closella siis 19,99

2021 konsensuksella 21,43

Kallistahan tämä edelleen, mutta pikkuhiljaa alkaa olla pahimmat ilmat päästelty.

Mikä sitten olisi kohtuullista? Earnings yield on merkittävästi 10y yieldiä korkeampi (huom kuvassa trailing earnings yield).
Kun korot ovat olleet n. 3% tasolla, tällöin Earnings yield on yleensä 5-7% (Kääntäen P/E 14 - 20)

Tällä hetkellä osakkeista saa 3,5% preemiota.

Jos korot nousivat 3% tasolle voisi olla perusteltua olettaa earnings yieldin olevan ~6% → P/E 16,7
→ Vielä 16,5% laskuvaraa.

Jos taas korot pysyvät alle 2% tasolla on nykyinen taso ~5% (P/E 20) earnings yieldilla perusteltu.

Näissä on kuitenkin aika paljon epäävarmuuksia. Voihan tuo preemio korkoihin kuitenkin heilua merkittävästi.

Skyman · Lokakuu 5, 2021, 9.08am

Veikkaan FED:n nostavan ohjauskoron 0,75 prosenttiin Q3/2022 kiihtyneen inflaation ja stagflaatioriskin vuoksi. Seurauksena rahan siirtyminen bondeihin sekä talouskasvun hidastuminen ellei Kiinan kyykkääminen jo näy tilastoissa. Joka tapauksessa vaikeat edessä monella yrityksellä sekä osakesijoittajalla ennen kuin arvostustasot ovat kestäviä.

TeemuK · Lokakuu 5, 2021, 9.23am

Yhdysvalloissa tosiaan tuo koronnosto lähenee mielestäni täysin riippuen siitä, miten inflaatiokehitys etenee ja talous vetää. Ennusteet nykytahdista ensimmäiselle nostolle vanhenevat äkkiä jos inflaatio meinaa jatkaa nousuaan ja talous vetää muuten ihan hyvin. Euroopassa näkisin tilanteen kinkkisempänä. Pitkään ollaan oltu jo nollakoroilla ja se ikävä puoli siinä on että mitä pidempään siinä ollaan oltu, sen vaikeampi se nosto tulee olemaan kun kaikki velalliset ovat tottuneet halpaan velkaan jo vuosikymmenen ajan. Sitten tässä on vielä se että periaatteessahan inflaatiolla saataisiin sulateltua noita velkavuoria, mutta samaan aikaan ei saisi päästää inflaatiota liian kovalle laukalle niin että sitä ei meinata sitten saada pysäytettyä. Ei ole helppoa keskuspankeilla tasapainotella sen välillä että ei nosteta liikaa korkoja jotta talous ei hyydy ja velalliset eivät enää selviydy kasvaneista korkokuluista, mutta samaan aikaan ei saisi päästää sitä inflaatiotakaan karkaamaan. Voi olla vaikea kääntää inflaation suunta jos inflaatiokierre pääsee vauhtiin vaikka alettaisiinkin reagoimaan siihen nousevilla koroilla tasaiseen tahtiin. Tämä skenaario tietenkin sillä oletuksella että inflaatio ei rupeakaan laantumaan niin kuin keskuspankit ovat viestineet. Toistaiseksi kehityssuunta on ollut kyllä huonompi kun keskuspankit ovat edelleen toistelleet väliaikaisuusteemaa samalla ruuvaten aikamäärettä yhä pidemmäksi.

Skyman · Lokakuu 5, 2021, 10.11am

Historia ei tässä ole keskuspankkien puolella. Kaikki yritykset kasvattaa taloutta tai ratkaisemalla rakenteellisia ongelmia printtaamalla rahaa ovat päättyneet huonosti. Miksi nyt olisi toisin?

Wallet_Nahlroos · Lokakuu 5, 2021, 10.37am

Minulle on jäänyt jostain kuva että 70luvun stagflaation aikaan arvoyritykset “toimivat/tuottivat” parhaiten. En nyt kyllä mistään tälle löydä lähdettä, mutta onko sinulla asiasta mitään tietoa? Tällä kertaa en edes yritä ruokkia arvosijoittaja harhaani vaan aidosta mielenkiinnosta kysyn.

populisti · Lokakuu 5, 2021, 10.50am

jotenkin ironiselta tuntuu, että rahapoliittista elyvystä jatkettiin 10 vuotta. en tiedä miten nämä seuraukset (inflaatio, stagflaatio) hoidetaan, mutta yksi asia on aika varma: ei ainakaan rahapoliittisella elvytyksellä. onko keskuspankkisosialismi tullut tiensä päähän? muutetaanko sääntöjä, kun terrorismin jäljet saadaan kenties vuosien päästä selvitettyä? bullerokäsitykseni on sama kuin heroinistin lopetettua käyttönsä: vieroitusoireet on pakko kohdata.

Verneri_Pulkkinen · Lokakuu 5, 2021, 11.13am

Hyvä ja paha kysymys! Raaka-aineet ja kultahan olivat 70-luvun kuninkaita, osakkeet joukkona raatoja.

Vertailemalla raa’asti arvo- ja kasvuindeksejä, arvo biittasi kasvun 70-luvulla MSCI World-indeksillä mitaten 1973–1982 (dataa sai 1973 asti).

Mutta, käsittääkseni koko konsepti ei ollut tuolloin niin yleinen: arvosijoittaminen käsittääkseni yleistyi vasta 90-luvulla kun akateemisissa tutkimuksissa löydettiin “arvofaktori”: esim. Benjamin Grahamm, “arvosijoittamisen isä”, ei puhunut itse siitä koskaan tuolla termillä. Hänelle ainoa fiksu sijoittaminen oli sijoittamista mahdollisimman isolla turvamarginaalilla ja halvalla arvostuksella. Siten nuo indeksitkin on todnäk. rekonstruoitu tuonne asti möyhemmin.

Toisekseen, jos lukee Buffettin kirjoituksia tuolloin 70/80-lukujen synkässä taitteessa kun osakkeet olivat jo vuosikymmenen mörnineet ja inflaation tuhoamia, hän korostaa nimenomaan laadukkaita ja hinnoitteluvoimaisia bisneksiä (joita olisi hyvä ostaa halvalla). Mitä korkeampi ROE, suhteessa sitä vähemmän inflaation nakerrus syö siitä. Sellaisia, joiden tuotteita on pakko ostaa vaikka kovemmalla hinnallakin.

Yhtiöt ovat muuttuneet valtavasti tähän päivään, samoin oikeastaan moni muukin asia taloudessa.

Jos Buffettin oppeja soveltaisi tähän päivään, tuntuisi stagflaatioskenaariossa paremmalta valinnalta vahvoin kilpailueduin varustetut teknot, jotka voivat kasvaa tehokkaasti myös heikossa talousympäristössä ja joilla on hinnoitteluvoimaa. Toisaalta, stagflaatio voi nostaa osakkeiden tuottovaatimuksia (muuten niiden reaalituotto muuttuu nopeasti surkeaksi!) etenkin jos korot nousee, mikä taas virallisen ortodoksian mukaan iskee juuri pitkien kassavirtojen sijoituksiin eli kasvaviin teknoihin pahiten.

Pankit voisi olla jees jos korot nousee ja mikäli korot saa nousta enemmän, kuin yleinen hintojen nousu.

Ei siis helppoa eikä yksiselitteistä.

Tässä omia ensiajatuksia, yritin penkoa statseja mutta esim. blummalla monet indeksit päättyy jo ennen 70-lukua.

TeemuK · Lokakuu 5, 2021, 11.14am

Tuo on totta mutta itse vältän silti tekemästä liian voimakkaita johtopäätöksiä lähes aina makrokuvasta. Mielestäni kokonaisuus sisältää liikaa liikkuvia osia joista osa täysin ennalta-arvaamattomia. En siksi halua ottaa liian voimakasta näkemystä kummankaan skenaarion puolesta, että jatkaako se inflaatio kasvuaan/pysyykö korkealla vai laantuuko se jonkun ajan päästä. En usko voivani tietää sitä 100% varmuudella. Noudatan omassa sijoitusstrategiassani ainakin tuon avatarissani olevan herran neuvoa siinä mielessä että valmistaudun kaikenlaisiin skenaarioihin, puolustus sekä hyökkäys ovat molemmat kunnossa salkun osalta. Jos asiat menevät niin kuin oma näkemykseni on, silloin minulla menee hyvin, jos taas eivät, pärjään siinäkin tilanteessa ihan kohtuullisesti. Tietysti mitä pidempään mennään tiettyä kehityssuuntaa kohti, tarpeeksi lähellä voi alkaa varmistua että tietyntyyppinen skenaario toteutuu.

musa_2 · Lokakuu 5, 2021, 1.33pm

Tässä on se perinteinen ongelma että tulosennusteet seuraaville 12 kuukaudelle eivät kerro juuri mitään siitä millaiset tulokset ovat seuraavien 12 kk aikana

Porssi-Petteri · Lokakuu 5, 2021, 1.51pm

Näin on näreet. Yllä oli myös 2021 PE - 21.4
Minusta trailing ennusteetkaan eivät ole hyvät tähän hetkeen. Siellä on edelleen Q3 ja Q4 viime vuodesta ovat olleet heikkoja. Tämän vuoden ovat kyllä varmastikin paremmat.
Trailing lukujen ongelma on sekin, että osakemarkkinat katsovat aina eteenpäin.

Ennusteisiin saa aina jättää uskomatta - onhan tuossa merkittävä riski, että 2022 ennusteet eivät toteudu . Mutta on myös todettava että eivät ne mitenkään aivan laukalla ole - vain 9% yli 2021 lukujen.

musa_2 · Lokakuu 5, 2021, 2.07pm

Alla S&P 500 EPS kvartaaleittain alkaen Q1/2019. Viimeisenä 2022-ennuste.

Tuosta näkyy että Q3 ja Q4/2020 olivat ihan hyviä kvartaaleja tuloksien osalta.

Sisu1 · Lokakuu 5, 2021, 3.57pm

Inflaatiosta ja hinnan nousuista on ollut jo paljon puhetta täällä, mutta pisti silmään Pepsin Q3 haastattelusta.

PepsiCo Inc said on Tuesday it would likely raise prices again early next year, as it looks to overcome ever increasing supply-chain challenges that include everything from a shortage of Gatorade bottles to a lack of truck drivers.

PepsiCo has already raised prices of its sodas and snacks in recent weeks, echoing the strategy of broader packaged foods industry as rising raw material prices pinch profit margins.

Ja minkä takia linkkasin tuon vaikka tarpeeksi hinnan nousuista on ollut puhetta:
Oletteko koskaan huomanneet tai kiinnittäneet huomiota, että kun Pepsi tai McDonalds tai vastaava yhtiö nostaa hintoja, oli syy sitten inflaatio tai tuotannon pullonkaulat, että hinta olisi palautunut alemmalle tasolle kun “haasteet” selätetty.
“Transitory”?

Verneri_Pulkkinen · Lokakuu 5, 2021, 4.00pm

Tähän liittyen huomiona, pienistäkin firmoista (jenkeissä) ennätysosuus nostaa nyt hintojaan:

mew · Lokakuu 5, 2021, 5.10pm

Artikkelin argumentti (hyvin karkeasti pelkistettynä) kuulostaa seuraavanlaiselta:
“Koska osakemarkkinaa ajavat HFT algot ovat ohjeistettu pitämään Market Makerien positiot delta-neutraalina (=kantaaottamattomana suuntaan – saavat tuottonsa lähtökohtaisesti Bid-Ask spreadistä); Näiden käyttämien (tuon delta-neutraaliuden mahdollistavien) tuotteiden käyttö suurikokoiseen($) spekulointiin voisi epätasapainottaa markkinoita”

Yksi kontraava näkemys (VIX ETP -tuotteista ) löytyy artikkelista viime (2020) marraskuulta How VIX ETPs Impact The Broader Equity Market | Seeking Alpha, joka päättyy yhteenvetoon I think it’s reasonable to say that the VIX ETP space is still a minor part of the US equity market as a whole, and their size would have to grow substantially before they had any meaningful impact on the S&P 500.

Toinen kontraava näkemys (Vol Control -rahastoista ) löytyy Milliman konsulttitalon paperista 2018-2019 https://www.milliman.com/-/media/milliman/importedfiles/ektron/vol_control_funds.ashx missä kuvataan kuinka tuolloin Vol Control -rahastojen Assets Under Management kattoi vain 2% Mutual Funds & Exchange Traded Funds avaruudesta.
Alle laittamani graafin perusteella olisi suht helppo argumentoida “no nehän ruokkii alamäkeä”, mutta niin varmasti moni muu myi alamäessä, ja markkinakoon ollessa yllä linkitetyn raportin kokoluokkaa (sekä muista raportissa mainituista syistä) niiden ei pitäisi olla itsessään systemaattinen uhka osakemarkkinoille.

Näiden sijaan tuossa karhun (“TheLastBearStanding”) artikkelissa mainittu MM hedgeeminen on kyllä todellinen alamäkeä (sekä palautumista ylöspäin!) ruokkiva efekti, mutta en kutsuisi sitä mustaksi joutseneksi. Sillä oli varmasti vaikutusta COVID-dippiin (kun oli jo matkalla alaspäin!), muttei vielä taannut romahdusta. Lisätietoa konseptista löytyy muun muassa tästä hyvästä postauksesta: Gamma Flip
Viimeisen vuoden aikana ollaan oltu useaan otteeseen on & off “negatiivisen MM-gamman alueella”, eli tuokaan ei yksin tarkoita että kaikki romahtaa vaikka MM-gamma olisi miinusmerkkinen. Siinä on tietynlainen feedback-loop kyllä, mutta yleensä se pysähtyy jossain kohti kun löytyy riittämiin spekuloijien ja rahastojen omia hedgejä (mm. JPM JHEQX rahaston kvartaalittainen Put Spread Collar https://am.jpmorgan.com/content/dam/jpm-am-aem/americas/us/en/supplemental/fund-announcement/hedged-equity-reset-faq-2021-series-v2.pdf).

Olen amatööri myös mutta mielipiteeni (kun kysyit) on että karhu karhuilee toivoen perfect stormia. Ehkä sellainen tulee, ehkä jopa lähiaikoina, ehkä ei. Mutta yllä laitoin joitain kontraavia argumentteja sille, miksi nuo yksittäiset tekijät eivät olisi itsessään systemaattisia riskejä (vaikka voivat ruokkia alamäkeä jos/kun sellainen tulee).
Kyseisen karhun artikkelista lainattua: “It’s certainly possible that short sellers will remain in control of the market for the coming weeks or months, but until the VIX takes out its July lows the battle is on.” Olen tarkkaillut ihan samaa ilmiötä itse, mutten odottaen moista “perfect stormia” (onhan se jonkinasteisesti mahdollista) vaan itse odottaen “koska palataan takaisin tylsään sivu-tai-ylämäkeen”.
(Short vol on tuottavaa kunnes ei ole, long vol on tuottavaa kunnes ei ole. )

Juurikki · Lokakuu 5, 2021, 5.24pm

Verneri toi tämän päivän aamuhartaudessaan esille pörssien suunnan kannalta asian, josta Juurikkikin aikoi jo eilen kirjoitella.

Hänen mukaansa kyse ei ole osakemarkkinasta, vaan osakkeiden markkinasta. Turha odottaa, että kaikki osakkeet laskisivat yhtä aikaa. Ei se niin mene. Jo nyt monet osakkeet ovat laskeneet reilusti, kun taas muutamat ovat pitäneet (vielä) hyvin pintansa.

Yksittäistä osaketta arvostetaan pörssikurssilla ja jotakin tiettyä pörssiä pörssi-indeksillä. Osakevalinnan kannalta näiden välissä on tarkemmat ja tärkeämmät indeksit, sektori-indeksit.

OMX Helsinki 25 on tänä vuonna eli YTD +16,60%. OMX Helsinki PI on sitä lähellä, +14,40%. Näissä kyse on niin karkeasta keskiarvosta, että niiden hyödynnettävyys pörssin suunnan arvioimisessa on kiistaton, mutta osakepoiminnan osalta hyöty on kovin vähäinen.

Onneksi OMX Helsingin sektorikohtaiset indeksit on helposti saatavissa esim. Nordnetissa. Öljy, kaasu ja polttoaineet - sektorin firmojen YTD on -18,12%. Toinen YTD miinukselle mennyt on Terveydenhuolto - 2,92%. Aika nihkeästi on mennyt myös Perusteollisuudella +0,53% ja Teollisuustuotteilla +1,72%.

Melko mukavasti viimeaikaisesta laskusta huolimatta on YTD mennyt Teknologiassa +33,31%, Yhdyskuntapalveluissa +37,02%, Tietoliikennepalveluissa +44,11% sekä Rahoituksessa +45,86%.

Juurikin AOT-reppuun on sen nykyisessä siilipuolustusasennossa sattunut vain kahteen viimeksi mainittuun indeksiin kuuluvia firmoja lukuun ottamatta 0,2%:n hupisijoituksia (EcoUp ja Inderes).

Indeksiähän ei voi lyödä? Ei tarvitse laskea painotettua keskiarvoa +44% ja +46% indekseistä, kun Juurikin AOT-reppu on YTD +51,48%.

Sektorikohtaisista indekseistä saa myös esim. 1kk, 3kk, 6kk jne. vertailutietoja.

Verneri penkoo varmaan tälläkin hetkellä vastausta kysymykseen, miten pankkisektori (Rahoitus) on menestynyt aiemmissa pörssilaskuissa. OMX Helsingin Rahoitussektori-indeksissä Nordean painoarvo on niin suuri, että sen tilapäiset ongelmat, kuten oli joku vuosi sitten, heiluttaa indeksiä tosi paljon ja heikentää indeksin hyödynnettävyyttä.

Myös yksittäisten pankkien pörssiromahduksen vastustuskyky vaihtelee suuresti mm. sen mukaan, mikä osuus lainakannasta on riskisempää yritysluottoa, mikä on pankkitoiminnan osuus tuloksenteosta vs. varallisuudenhoito jne.

Gasparov · Lokakuu 5, 2021, 6.31pm

Twitterissä kinattiin missä kohtaa sykliä nyt mennään… Antakaas palaa ja kertokaa mielipiteenne. Toivon että mahdollisimman moni vastaisi. Kiitos!

Edit: Äänestys on päättynyt. Kiitos kaikille vastanneille. Koitan muistaa kysellä vuoden loppuvaiheilla uudestaan

Syklin alku
Syklin keskivaiheilla
Syklin lopussa

0 voters

Mutuilija · Lokakuu 5, 2021, 7.13pm

@Yu_Gong Piilottamalla äänestyksen tuloksen voi äänestää uudestaan. Ei varmaankaan tarkoituksen mukaista

Gasparov · Lokakuu 5, 2021, 7.25pm

Ilmankos…

Lexus · Lokakuu 5, 2021, 9.20pm

En ehkä ihan löydä itselle tuosta sopivaa vaihtoehtoa. Uskon että pian alkaa yksi voimakkaampi veto ylöspäin jonka seurauksena tulee selkeät uudet huiput. Tämä vaihe voi myös kestää yllättävänkin pitkään - parhaimmillaan.

Sanoisin siis että keskivaihe on hyvin ylitetty mutta ei vielä olla myöskään aivan loppuvaiheessa.