Jos joku ei vielä huomannut niin euroalueen inflaatiolukemat lokakuussa 4,1% (3,4% syyskuussa). Lagarde toistelee samaa väliaikaisuusteemaa kuin Powell. Lagarden mukaan energiahinnat nousseet jo niin kovalla kulmakertoimella lyhyessä ajassa, ettei ne voi jatkaa samaa tahtia enää kauaa. Lisäksi pandemiaan liittyvät tilapäisyydet nostavat inflaatiota ja ensi vuoden aikana inflaatio lähteekin ECB:n mukaan maltillistumaan selvästi kohti 2% tavoitetasoa.
18 tykkäystä
Huomenta! Sain jo tänään aikaiseksi raapustaa Federal Reserven kokousennakon, huomenna siis korkopäätös klo 20 ja tulen sen jälkeen tänne hengailemaan ja kirjoittamaan ensitunnelmat. Osto-ohjelmaa aletaan todennäköisesti ajamaan alas tässä kuussa ja sen odotetaan loppuvan ensi kesään mennessä. Korko-odotukset ovat lähteneet taas laukalle, ja futuurimarkkinalla odotetaan jo 2-3 nostoa ensi vuodelle, Bloombergilla ja Reutersilla konsensusodotukset maltillisempia.
Taustalla korkoennusteissa on kiihtyvä inflaatio. Osuvasti kun täälläkin komponentti- ja raaka-ainepulasta on kirjoitettu, niin Bloomberg on koonnut vajeista hyvän mittarin, ja näyttäähän se punaista sekä USA:ssa että Euroopassa. Samalla alla olevista kuvioista näkyy hyvin se, mitä jatkuvat tarjontahäiriöt tekevät inflaatiolle: 4-5 %:n lukemat ensi vuonnakin olisivat myrkkyä keskuspankille, jonka oma ennuste on 2,2 %:ssa.
43 tykkäystä
Eihän tästä maailmantalouden nykytilanteesta ota enää kukaan selvää. Ainoastaan yksi asia on varma. Kaikki tapahtuu tai jää tapahtumatta Kiinan ympärillä. Se taas on länsimaiden ja kapitalismin loppumattoman ahneuden ansiota.
Yhdysvaltojen mediaa lukiessa on selvää, että tilanne on poikkeuksellinen. Mediassa on tuoreita lainauksia ostopäälliköiltä, jotka toteavat, että “Kiinasta on mahdoton saada yhtään mitään”. Talouteen on kaadettu USA:ssa elvytysrahaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Patoutuneen kysynnän purkautuminen ja samanaikainen elvytys tarkoittaa, että kysyntään on mahdoton vastata. Pulaa on kaikesta (paitsi puusta). Se nostaa hintoja ja jyrkentää negatiivista kierrettä.
Kaiken ytimessä on Kiina. Kiinassa teollisuus on hätää kärsimässä, kun tilauksia tulee ovista ja ikkunoista ja samaan aikaan tehtaiden pyörittämiseen ei riitä edes energiaa. Tehtaiden tuotantoa on jouduttu rajoittamaan jo 20 provinssissa, jotta maan kantaverkko pysyisi edes jotenkin pystyssä. Hiilen hinta on noussut huippuunsa valmistuksen käydessä ylikierroksilla ja Pekingin asettaessa samaan aikaan rajoituksia hiilidioksidipäästöille.
Elokuusta syyskuuhun Kiinan valtion valmistavan teollisuuden indeksi tippui 50,1 → 49,6. Alle 50:n luku tarkoittaa kutistumista. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun aktiviteetti supistuu koko pandemian aikana.
Mutta on Kiinasta rohkaiseviakin signaaleja. Lokakuun lukuja en vielä löytänyt, mutta syyskuun ostopäällikköindeksin (Caixin) lasku pysähtyi ja nousi elokuusta syyskuuhun 49,2 → 50. Se tarkoittaa tasaista aktiviteettia.
Ja sitten vielä se pandemia. Eihän sekään vieläkään ole ohi. Suomessakin seuraava variantti on jälleen edellistä vaikeampi. Samaan aikaan netistä voimaantuva, tyhmyyttä ylistävä, rokotevastainen nettikulttuuri saa polttoainetta tyhmyyden kondensoitumisesta ja itänaapurin trollitehtaista.
Melkoinen mysli tuli tästäkin kirjoituksesta. Mutta sitähän tämä on. Tästä puuttuu vielä Venäjän aggressioiden lisääntyminen vaikkapa Ukrainassa.
Ehkä sittenkin mieluisampi tämä nykytilanne, kuin pörssejä heiluttavat öykkäritwiitit maailman vaikutusvaltaisimmalta johtajalta. Olen melko varma, että käynnissä olevan talouden häiriön selkiintymistä ei sentään tarvitse odottaa vuosikausia.
86 tykkäystä
Viikonloppuna oli Kahvihuoneessa puhetta olisiko 10 % p.a. nimellistuotto osakkeista jotenkin mahdollinen seuraavat 20 vuotta.
Suomalaisten piensijoittajien yksi ongelma on se että he yrittävät poimia helmiä maailmassa kalliimman puoleisilta markkinoilta.
CAPE:
- S&P 500: 40x
- OMXS: 25x
- OMXH25: n. 25x?
- pohjoismaiset suomalaisten piensijoittajien muotiosakkeet: ainakin 40x?
Yksi varmaankin välttämätön elementti 10 % p.a. nimellistuotossa olisi että arvostustasot tuplaantuisivat CAPE-tasolle 50–80x. Tuo tuplaantuminen toisi 20 vuoden tähtäimellä 3,5 % p.a. tuottokomponentin.
20 tykkäystä
Ei suinkaan, ainakin omaan silmään jälleen varsin tasapainoinen ja oleellisuudet tiivistävä kirjoitus! 
Mistä puheenollen huomasin taas että foorumin automaatio oli pudottanut sun Mestari-tittelin, asia minkä korjasin nyt saman tien.
Markkinasta lisää juttua aamun Vartissa. Valitettavasti (tai riippuu toki katsojan fiiliksistä 
) vielä tällä viikolla Vartteja tulee vain yksi kappale tuloskausikiireiden takia. 
Pääteema videolla on osakkeiden tärkein ajuri. Nytkin sijoittajia hämmentää, kuten OldFeki hyvin tiivisti, inflaatio, pullonkaulat, korot, korona jne. Mutta tärkein ja selkein pitkän aikavälin ajuri osakkeille on tulokset.
Jos tulokset kasvavat, täytyy yksinkertaistetusti enää miettiä oikea arvostuskerroin niille.
SP500:sen Q3 on ollut tyännä ylityksiä ja 12 kuukauden eteenpäinkatsova EPS kasvaa edelleen:
Myös Eurooppa kasvaa, mutta huomatkaa eri asteikko…
Tosin harmaampi arki on siinä mielessä laskeutumassa, että tulosylitykset eivät enää ole olleet niin pärisytttäviä. Siten ennusteet ja realisoituva todellisuus tuntuvat vihdoin kohtaavan paremmim.
Tässä vielä SP500:sen tulosylitykset pandemian ajalta, mikä havainnollistaa hyvin miten tulokset ovat kestäneet paljon paremmin ja murtautuneet ennätyksiin yli odotusten.
En tietenkään kommentoi kovin syvällisesti kryptoja, mutta ainakin hype- ja meemikolikkoja voi pitää jos jonkinlaisina indikaattoreina sentimentistä ja riskinottohalukkuudesta. Sympaattinen Shiba Inu on paisunut 40 miljardin dollarin arvoiseksi…
Kiinan hyytyminen jatkuu maan virallisissa ostopäällikköindekseissä.
24 tykkäystä
Eli kehittyvät maat ovat ainoa ratkaisu? Mutta miten tuota arvostusta pitäisi tarkastella, kun sinne kehittyviin maihin levittyvät ihan samalla tavalla Facebook, McDonald’s, Apple, Adidas yms yhtiöt?
Entäs kasvavaa osinkoa maksavat firmat?
Tai vihreä tulevaisuus? Esimerkiksi Handelsbanken kestävä energia rahaston miellän ihan kohtuullisesti arvostettuna.
5 tykkäystä
Tokihan kehittyvillä markkinoilla on kova hajonta arvostustasoissa.
Mutta isossa kuvassa joo, kehittyvillä markkinoilla:
- matalampi lähtökohtainen arvostus ==> korkeampi normalisoitu osinkotuotto
- paremmat pitkän aikavälin tuloskasvunäkymät
- enemmän spekulatiivista potentiaalia (arvostuskertoimien nousu)
3 tykkäystä
Kehittyvissä talouksissa kannattaa huomioida myös…
-Usein korkeampi inflaatio ja korkotaso
-Pankkien ja teollisuuden korkea osuus indekseissä
-Heikosti ennakoitava poliittinen ympäristö ja vakaus
Esimerkiksi aiemmin kehutut Kiinan tai Turkin kehittyvät markkinat eivät kenties ole olleet sellainen osakkeenomistajan puistokävely, kuin toivottu.
Edullisiahan nuo ovat mutta siihen on yleensä syynsä.
Pidemmällä välillä isot kehittyvät taloudet tuppaavat olemaan myös ilmastonmuutoksessa haavoittuvaisempia kuivuuden, kuumuuden tai merenpinnan nousun riepoteltavana.
32 tykkäystä
Miksei suuriin vakavaraisiin brändeihin sijoittaminen toimisi edelleen?
Pienemmät riskit, helpompi ennustettavuus.
Esimerkiksi seligsonin global top 25 brands rahasto. “Rahasto ei seuraa valmista indeksiä: Rahastoyhtiö muodostaa seurattavan korin kerran vuodessa” Alla tämän hetken sisältö.
G|614x499
Kehittyvien maiden riskejä Verneri jo luettelikin.
7 tykkäystä
Hyviä pointteja! Aina täytyy olla sopivasti nöyrä ja ottaa huomioon arvoansojen mahdollisuus.
Mutta täytyy olla varovainen kun ennakoi 20 vuoden tähtäimellä siltä pohjalta että katsoo kovasti nykyistä toimialarakennetta (tai nykyistä innovointia missäkin sikäli kun se ei vielä näy nykyisessä toimialarakenteessa).
60-luku oli sellainen periodi jolloin USA:ssa oli aika paljon pöhinää pääomakeveiden tulevaisuuden toimialojen ja bisnesten ympärillä.
Mutta kun katsoo noita S&P 500 -toimialapainoja vuodelta 1990, voi todeta että edellisten noin 25 vuoden arvonnousut eivät enimmäkseen tulleet kovin jännittävillä “tulevaisuuden bisneksillä”.
2 tykkäystä
Indeksisijoittaminen taitaa olla noin 40 vuotta vanha ilmiö.
Mutta lähdetään sellaiselle mielikuvitusmatkalle jolla hyvä keiju taikoi USA:n pääomamarkkinat heti 1776 sellaisiksi että indeksisijoittaminen osakeyhtiöihin olisi ollut mahdollista.
250 vuoden periodilla tää olisi ollut indeksisijoittajalle aivan mieletön voittajakonsepti
- hyvät instituutiot
- omaisuuden suoja
- yhteiskunnallinen ilmapiiri joka suosii optimistista, rohkeaa, luovaa riskinottoa liike-elämässä
Mutta 20 vuoden periodeilla on ollut aivan valtava hajonta siinä miten mikäkin toimiala on sijoittajia palkinnut.
USA:ssa on ollut hieno start-up-skene kaikki nuo 250 vuotta. Aina on idullaan paljon kaikkea jolla on hieno potentiaali.
Se mitä oli idullaan edellisinä vuosikymmeninä on viimeiset kymmenen vuotta palkinnut S&P 500 -indeksisijoittajia aivan hurjasti.
Seuraaville vuosikymmenille on jokin todennäköisyysjakauma sille miten nyt idullaan tai jo hyvässä kasvuvaiheessa olevat bisnekset palkitsevat indeksisijoittajat.
Ehkä seuraavalla kierroksella todennäköisyysjakaumasta tulee innovoijille huonompi pää? Kilpailu tuhoaa kannattavuutta, FAAMG kaltaisia jättihittejä ei tule ja sen lisäksi Mr. Market vuonna 2041 ihan vaan fiilispohjalta suosii perinteisiä bisneksiä uudempien kustannuksella?
Täytyy tosiaan olla varovainen kun miettii miten milläkin markkinalla “hyvät” ja “huonot” toimialat painottuvat.
5 tykkäystä
Tämä on yksi syy siihen, miksi indeksin voittaminen on niin vaikeaa. Kun pitäisi osata poimia oikeat sektorit (ja osakepoimijan sieltä sektoreiden sisältä kunkin sektorin voittajayritykset). On hyvä muistaa, että kaikkien sektoreiden yhteenlaskettu paino on aina 100%, mikä on hyvä reality check, jos arvioi jonkin yksittäisen toimialan kasvua suhteessa muihin toimialoihin.
Jos joku toimiala kasvaa loputtomiin muuta markkinaa nopeammin, se valtaa hiljalleen indeksin suurella painolla. Mutta Yhdysvaltain liike-elämä v. 2040 tai 2050 lienee edelleen on monipuolinen, en jaksa uskoa, että Yhdysvalloista tulisi “yhden asian maa”, jossa ei ole kuin tyyliin jättimäisiä teknologiayhtiöitä ja niiden seurana pienellä osuudella jotain muuta. Monella sektorilla tulee olemaan voittajayrityksiä, jotka kehittyvät oman alansa isoiksi tekijöiksi ja sitä kautta ovat indeksissä kunnollisella painolla. Ei innovointi “perinteisillä” aloilla mihinkään katoa, kyllä sielläkin tapahtuu paljon koko ajan.
8 tykkäystä
Jep.
Ja uudet voittajat eivät tule välttämättä niiden sektorien sisältä. Nyt teknologia/softafirmat ovat änkeneet muiden tonteille ja pakottaneet ne mukautumaan uuteen järjestykseen. Ja näiden sisällä on uusia disruptoijia… Softa söi maailman, nyt se alkaa syömään softaa kuten on veistelty.
Asiasta kukkaruukkuun ja teollisuuteen, luottoimpulssien sukellus on ennakoinut teollisuuden jäähtymistä jo tovin ja nyt näyttää teollisuuden ostopäällikköindeksitkin kääntymistä.
Toisaalta molempien tapauksessa takana on melkoinen ”ralli” joten jäähtyminen ei välttis ole niin dramaattista…
8 tykkäystä
Tässä on hyvä ja sopivan debatoiva tviittiketju miten tuotannon pullonkaulaongelmat keskittyvät pääosin Yhdysvaltoihin. Ketjussa kans hyviä vasta-argumentteja toisenlaisia tilastoja että jokainen saa varmasti jotain. 
Niitä on tottakai siellä ja täällä, mutta jenkeissä tilanne on kärjistynein. Siellä kysyntä käy kuumana kiitos onnistuneen elvytyksen, muualla vähemmän kuumaa.
Koska sijoitusmedia on hyvin jenkkipainotteinen niin herkästi saa kuvan että ongelma olisi globaali, mutta Robinin sanoin tässä on ”vanhanaikainen” Yhdysvaltojen kysyntäshokki ja talouden ylikuumentuminen.
Jaoin aiemmin tänne Nordean kuvaajan, missä näkyi hyvin miten tavaroiden kysyntä on jenkeissä edelleen reilusti yli trendin.
Tässä mielessä talouselvytys on onnistunut ehkä liiankin hyvin kun kulutus on takaisin trendissä kiinni ja tuotanto ei pysy perässä. 
12 tykkäystä
transitorista inflaatiota. Metso Outotec nosti hintojaan jo ennen komponenttien hinnan nousua. rinkulat nosti ja nostaa uudelleen renkaiden hintoja. rakennusfirmat puhuvat 70% kustannuspaineista. kyllä varmasti on inflaatiosta osa transitorista, mutta eikö se ole aina niin. minusta tilanne alkaa kriisiytyä ja pyhät puheet väliaikaisista nousuista joudutaan lopettamaan. bulerokäsityksen mukaan näillä pyritään laskemaan inflaatio-odotuksia, mutta ei markkina niin tyhmä ole. be careful out there!
3 tykkäystä
Pitää muistaa että transitori tarkoittaa ettei vuosi toisensa jälkeen tule näitä +5% (tai +70%) hinnan korotuksia - eikä sitä että hinnat palaisivat vanhalle trendiviivalle tai että ne laskisivat.
Eli jos coca cola nostaa tänä vuonna hintojaan 6% ja ensivuonna taas 2%, on sen inflaatio transitorista. Jos se taas nostaa seuraavat 5 vuotta hintojaan 6% joka vuosi, ei se sitä ollutkaan.
Mutta toki eri sektoreilla on eroavaisuuksia ja joillain hinnat laskee kun taas joillan nousee reippaastikin, oli sitten transitoria tai pysyvämpää.
14 tykkäystä
Alkaako pienyhtiöistä puhti loppua? Syyskuun korjaus oli pienyhtiöissä selvästi suurempi kuin isommissa. Ne ottivat tämän korjauksen nopeasti myös kiinni, mutta nyt viime päivinä pienyhtiöt ovat jatkaneet alamäkeä vaikka pääindeksi on kääntynyt ylöspäin
(verrokkeina tässä siis First North Finland ja OMXHKI)
28 tykkäystä
Palautetaanpa mieliin kirjoitukseni elokuulta. Tässä aiheeseen liittyen Blackrockin toimarin Larry Flinkin haastattelu: https://www.cnbc.com/2021/11/02/larry-fink-fears-for-energy-transition-warns-of-market-arbitrage.html. Sisältää todella järkeviä ajatuksia vihreästä siirtymästä. Kannattaa lukea vaikkei aihe muuten niin kiinnostaisikaan.
Siitä pari poimintaa:
“He said the World Bank and the International Monetary Fund would need to be reimagined to ensure enough money goes to developing countries to help them tackle climate change. “If we are serious about elevating the amount of capital that is going into the emerging world, right now it’s only about $150 billion, and all the estimates are that we are going to have to get to $1 trillion a year for the next 30 years to really move the whole world including the emerging world to a more sustainable platform,” he said.”
"“I’m urging the owners of those institutions, the equity owners, and that’s all the major countries of the world to focus on how do we reimagine these institutions,” he added. "
COP26 summitissa on lupailtu paljon muutakin. Esim: https://www.cnbc.com/2021/11/03/cop26-climate-finance-pledges-missing-the-point-on-fossil-fuels.html?&qsearchterm=cop26
"U.K. Finance Minister Rishi Sunak told assembled delegates on Wednesday that the delayed summit had brought together institutions with assets worth over $130 trillion. He said financial firms controlling 40% of global assets would align themselves to the Paris Agreement’s 1.5 degrees Celsius limit for global heating.
This represents a “historic wall of capital for the net zero transition around the world,” Sunak said."
"“Finance is becoming a window through which ambitious climate action can deliver a sustainable future that people all over the world are demanding,” Carney said, hailing the rapid increase in the amount of money being managed with net-zero targets. He said this had increased from $2 trillion a few years ago to $130 trillion today.
“With GFANZ, we have all the money needed for the transition. Our job is to find the plumbing to make it work,” Carney said."
And so it begins. 
Nyt vaan rahat kiinni vihreään liikkeeseen (ei siihen puolueeseen).
4 tykkäystä
Kiitos, nää ovat aina mielenkiintoisia!
Kirjoittelin syyskuussa sen teesin pohjalta että riskinottohalussa kaikkein rajuimpien huippujen jälkeen* kun rapautuminen lähtee liikkeelle, se rapautuminen jatkuu yleensä pidemmän aikaa eikä todellakaan vakiinnu jollekin edelleen tosi korkealle tasolle ylimpien piikkien jälkeen.
Viime viikkojen aikana on nähty maailmalla niin äärimmäisiä spekulatiivisia ilmiöitä että mainittu teesini on huteralla pohjalla tällä hetkellä. Ollaanko kartoittamattomilla vesillä kun meemit, shitcoinit, optiot, spacien uusi tuleminen yms. ennennäkemättömät päättömyydet?
On täysin poikkeuksellista että taulukossa näkyvän röykytyksen jälkeen edelleen niin hurjan spekulatiivinen ilmapiiri.
Pienyhtiöt ovat keskimäärin suhdanneherkempiä ja olisi luontevaa että ne menisivät eniten synkassa ennakoivien suhdanneindikaattorien kanssa. Nehän ovat rapautuneet kevään (USA) ja kesän (Eurooppa) huipuilta.
*rajuimpia huippuja Suomessa 1916, 1973, 1988, 2000, 2021; USA:ssa 1901, 1929, 1968, 2000, 2021
2 tykkäystä