Vajeilla on mukava buustata kulutusbuumi.
1 tykkäys
Mä näkisin että itseasiassa tää saattas olla keskipitkälle aikavälille öljyn hintaa nostava päätös. Tai vaikea kuvitella miten tämä ratkaisu olisi muuta kuin lyhyen aikavälin hoitoa ja laastaria päälle. Spr on Jenkkien strateginen öljyvarasto mitä avattiin mm syyskuun myrskyssä kun Mississippi meni viikoiksi jumiin. Jos näistä otetaan öljyä markkinoille niin toki öljynhinta laskee mutta samalla varastot pienenee.
Ei olla edes talvessa vielä ja mietitään hätävarojen käyttämistä laskemaan hetkellisesti hintoja🤔. Ja minkä merkin hetkellisesti laskeva öljynhinta antaisi Opecille hanojen avaamiseen, mihin ne on ollut kokoajan hyvin skeptisiä.
Venäjä kieltäytyy Opec+ mallin mukaan hanojen avauksesta ja Bidenin kohteliaasta “pyynnöstä”. Itseasiassa Venäjä on ottamassa aika isoa roolia Euroopan strategisena energiajohtajana:
Maakaasu pomppas eilen Saksassa ja Englannissa ~17% ja Englannissa on mennyt elokuun jälkeen 20 sähkölafkaa konkkaan kaasu hedgejensä kanssa. (Edit. Lisätään vielä että maakaasun pomppaus johtui todennäköisesti Saksan suljettua hetkellisesti kaasuputkea Venäjältä. Tosin kukaan ei tiedä onko Venäjällä edes reserviä nostaa lupaamiaan tuotantomääriä)
Hieman myös hämmentävää että Jenkit juttelee Kiinan kanssa energiasta kun naapurissa on muuan Kanada. No olemme varmaan tilanteessa missä länsimaissa ei olla valmiita maksamaan energiasta enempää kun on totuttu halpaan, eikä myöskään hyväksymään että halpa (
) luotettava energia on vielä pitkään fossiilisia. Ehkä ydinvoima meidät pelastaa kunnes tekniikka kehittyy ja päästään uusiutuvien maailman isosti.
Edit. Noihin inventaarioihin liittyen jos joku saa financial timesin maksumuurin takaa luettua, Trafigura chief warns of rolling power outages in Europe this winter:
Edit2. Siinähän tuo on käytännössä ilman maksumuuria reutersilta:
20 tykkäystä
Venäjä ottaa nykytilanteen tyytyväisenä vastaan. Tässähän on pelattu itänaapurin pussiin jo pitkän aikaa – saksalaiset etunenässä. Jopa Trump varoitteli tästä. 
Euroopan tilanne, etenkin kaasun osalta, on mielestäni oma juttunsa.
OPEC on varmasti tyytyväinen saatuaan öljyn hinnan kohoamaan, mutta riskit ovat monella tapaa isot. Itse uskon, että USA ja Kiina olisivat varsin tyytyväisiä, jos raakaöljyn tynnyrihinta pysyttelisi 60-70$ tuntumassa. Jos hinta jatkaa nousuaan 100$ tasoille uskon, että toimenpiteitä nähdään.
Varmuusvarastojen avaamisella olisi varmasti vaikutusta hintaan nimenomaan lyhyellä aikajänteellä. Keskipitkän aikajänteen hintakehityksestä voi heittää vain veikkauksia. Markkinoilla on monta häiriötekijää, joiden kestosta ei ole varmuutta. Inflaatio tarkoittaa jatkuessaan kysynnän laskua, jota edelleen nouseva öljyn hinta pahentaa entisestään. Siitä ei seuraa mitään hyvää ja toivottavasti sille kierteelle ei anneta edes pikkusormea.
Varmuusvarastojen avaaminen “kimpassa” olisi varmasti myös symbolinen ele OPECin suuntaan. USA on energiaomavarainen, joten kyse ei ole pelkästään energiasta. Suurin yksittäinen hyötyjä nykytilanteesta, sekä taloudellisesti että poliittisesti, on Venäjä.
6 tykkäystä
Palaan parin päivän jälkeen kun kiireiltä ehdin.
Yksi syy miksi P/S koko pörssin tasolla ei aivan toimi on muuttunut sektori split.
Löysin SP:stä tämmöisen:
Ja sitten vielä tuoreempi tältä kuulta:
Sitten jos vertaa sektorikohtaisia profit margineita:
Vuodesta 1980 → 2021
Information tech & Financials osuus SP:stä yhteensä 11,9% → 39,3%
Näillä on korkea margin. Skaalautuva business. P/S ei yleisesti toimiva mittari.
Consumer Staples, Utilities, Energy, Materials, Industrials osuus SP:stä 57,6% → 21,4%
Näillä matala margin. Pääomaintensiivinen, ei skaalautuva business. P/S toimiva mittari.
34 tykkäystä
3 tykkäystä
Illan piristykseksi kevennystä sarjassa ”pehmeät kuplaindikaattorit”
Mahtavan nostalgista että nimessä vieläpä tuo .com mukana, näitä stadionien nimioikeuksiahan hankkivat muistaakseni 2000-luvun taitteessa myös jotkin ihan aidot ja alkuperäiset dotcom firmat (onko nuo nykypäivänä sitten jotain boomer-dotcomeja vai?).
6 tykkäystä
Tänä vuonna nimetään jo areenat kryptojen mukaan jotta eksponentiaalinen uusien osallistujien kasvu saataisiin pidettyä ja valuaatiot sitä kautta perusteltuina. Ensi vuonna varmaan uudelleennimetään sitten jo kaupunkeja kryptojen mukaan. Sitä seuraavana valtioita? 200% vuosinousuilla ei myöskään mene montaa vuotta että kryptot ylittää globaalien osakemarkkinoiden ja kaiken fyysisen omaisuuden arvostuksen. Ja sen jälkeen luonnollisesti sitten jatketaan vaan ylöspäin
6 tykkäystä
USA jatkaa OPECin painostamista ja yrittää saada Kiinan ohella myös muita suuria kuluttajamaita avaamaan öljyvarastojaan.
Öljyn hinnannousu pitää saada pysähtymään. Vaikea uskoa, etteikö esim. Japanissa ja Intiassa oltaisi samaa mieltä. Itse oletan, että tällaiset pehmeät keinot pysäyttävät hinannousun. Laskuun ne tuskin riittävät. Se vaatisi OPECin päätöstä tuotannon lisäämisestä. Pelkkä hinnannousun pysähtyminen on tärkeää pörssien ja koko maailmantalouden kannalta. Energian kallistuminen ajaa inflaatiota ylöspäin kaikkialla – öljy etunenässä.
“We’re talking about the symbolism of the largest consumers of the world sending a message to OPEC that ‘you’ve got to change your behavior,’” one of the sources said.
Edit. Lisään tähän vielä uutisen toisesta markkinoita heiluttavasta teemasta eli Kiinan energiakriisistä. Paikallisen energiakriisin väitetään olevan helpottumassa. Joskin hiilen tuotannon pitää jatkaa kasvuaan eikä energian tuotantokapasiteettia lisätä hetkessä.
3 tykkäystä
Kävin viikko sitten Vartissa taas ECYa läpi, tässä käppyrä pidemmältä väliltä:
Koroistahan se on suht riippuvainen kuten sanoit. On fiksua ottaa korot ja inflaatio huomioon, mutta samalla nopea muutos näissä voi muuttaa arvostuskuvaa isostikin. Ainakaan ECY ei ole negatiivinen, mitä tapahtui teknokuplan huipulla…
2 tykkäystä
Asioita joista olemme samaa mieltä:
- eri sektoreilla on rakenteellisesti erilaiset marginaalit
- jos olisi pakko (onneksi ei ole pakko) verrata kahta eri markkinaa yhdellä tunnusluvulla, forward p/e on parempi kuin p/s koska eri painot sektoreilla
- sama markkina voi kahdella eri periodilla olla kuin kaksi eri markkinaa koska sektorijako muuttunut paljon – niin kuin totesit
Se missä yleensä mennään metsään on tämä: sektorin rakenteelliset marginaalit = tämänhetkisten pidemmän tähtäimen analyytikkoennusteiden osoittamat marginaalit.
Noissa ennusteissa on aivan massiivinen recency bias.
Varsinkin nyt kun odotukset ovat historiallisen kireiksi viritetyt, jos yhtään mitään turvamarginaalia vaatii, on pakko yrittää itse miettiä mitkä normaalit marginaalit kullakin toimialalla ovat.
Yleisvaikutelmani on että sijoittajat olettavat kilpailun olevan ikuisiksi ajoiksi rikki.
Pääomakeveiden ja skaalautuvien bisnesmallien korostuminen ei lähellekään riitä pitämään marginaaleja nyt odotuksissa olevilla tasoilla jos kilpailu toimii läheskään normaalisti.
Normaaleissa oloissa hyvin skaalaavilla firmoilla on nopea nousu, huikea kukoistus ja myös alati riskinä nopea tuho. Aina on mahdollista että jokin kilpailija skaalaa äkkiä hieman paremmalla tuotteella tai palvelulla.
Kilpailu rikki ikuisiksi ajoiksi?
14 tykkäystä
Muista että sijoittajalla on tällä hetkellä tämän hetken vaihtoehdot ja sen perusteella pääomia allokoidaan. Talouskasvuodotukset pitkällä aikavälillä ovat matalat ja se heijastuu jokaiseen omaisuusluokkaan. Asunnot, korot, osakkeet, private equity, metsä yms.
4 tykkäystä
Ennätysmatalat tuottovaatimukset johtavat ennätysrajuun volaodotukseen jos tuottovaatimusten vaihtelu on lähelläkään sitä mitä se on aikaisemmin ollut.
Eli voi yhtä aikaa …
… olla sitä mieltä että tuottovaatimukset jatkossa heiluvat matalan uuden normaalitason molemmin puolin …
… ja samaan aikaan rakastaa käteisen optioarvoa juuri nyt.
3 tykkäystä
Onko tässä ketjussa aistittavissa karhumaisuutta? 
Tässä vähän lisää pökkyä tasapainoisesti pesään aamun Vartista.
Täällä on paljon pyöritelty pörssien P/S tai EV/S -kertoimia. Pitää kyllä muistutaa, että EV/S on ollut vasta kolmisen vuotta sellainen “yleisesti hyväksytty” arvostusmittari ja suosisin henkilökohtaisesti varsinkin indeksitasolla edelleen P/E-lukua tai jopa P/B:tä pääomaraskaissa pörsseissä kuten kotipörssimme tuppaa olemaan.
Silti kyllähän EV/S jotain kertoo, ellei firmojen kannattavuudessa tapahdu isoa muutosta (mitä parempi kannattavuus, sitä korkeampi EV/S voi helposti olla).
Tässä Inderesin seuraamien firmojen EV/S viime vuosilta ja ennusteet mediaanina. Pakko huomauttaa, että data on hyvin köpelöä (N alle sata ekoina vuosina, tänään n. 130 firmaa seurannassa). Silti, voisi luonnehtia että keskimääräisen pörssiyhtiön arvostus Helsingin pörssissä on kasvanut +50 % viime vuosina. 
Jenkeissä kasvuosakkeiden arvostus suhteessa arvoon rikkoi teknokuplan rajapyykin.
Muistuttaisin taas, että keskuspankkien rahapolitiikan kiristämisen lisäksi talouspolitiikka kiristyy suhteessa tähän vuoteen ympäri maailmaa ensi vuonna… Julkinen elvytys on paljon voimakkaampaa, joten tämä on oikeastaan se “tapering” mitä pitäisi seurata narullatyöntävien keskuspankkien sijaan.
Salkunhoitajat ovat bullish jenkeissä ja osakkeissa yleensä.
GDP Now: Roaring twenties!
Ajankuvaa, osa 1. GME:n hallituksen pj tviittasi viittaen hänen sukupuolielimen kokoon. Osake +4 % tviitin jälkeen.
Ajankuvaa, osa 2. Rivian.
19 tykkäystä
Hei, ei oo ikävää P/E lukua sotkemassa kun E = 0
Divide by zero = koneet ei ymmärrä, eli pää märkänä ostamaan.
(Rivian tosin tuli jo eilen mukavasti tonttiin taas, että puhdasta momentum-hype-pöhinäshowta näyttäisi olevan)
9 tykkäystä
Suomessa kymmenet tuhannet fiksut sijoittajat osallistuvat pohjoismaiseen kasvuosakekuplaan leppoisin mielin. Omaan kasvuosakesalkkuun suhtaudutaan mark-to-market-periaatteella. Näin sen kuuluukin mennä. Kaikki kuplat näyttävät jälkikäteen vielä paljon järjettömämmiltä kuin ne tuntuvat silloin kun tilanne on päällä.
Kunnon kuplaa ei saada aikaan ilman että fiksutkin sijoittajat lähtevät mukaan. Se että USA:ssa on vielä paljon rajummat ylilyönnit, saa näyttämään oman kasvuosakekuplamme harmittomalta.
Mitä USA:an tulee, ev/s-mittarilla “kasvuosakkeet” (ongelmallinen termi mut näillä mennään) ovat suhteellisesti yhtä paljon kalliimpia vs. “arvo-osakkeet” kuin ne olivat vuonna 2000.
Kuitenkin myös arvo-osakkeet ovat nyt paljon kalliimpia suhteessa liikevaihtoihin kuin 2000 (ks graafi alla). Kasvuosakkeet ovat nyt siis kaikkien aikojen kalleimpia suhteessa liikevaihtoihin. Alla oleva graafi kuvaa alkuvuoden tilannetta eli on jo hieman vanhentunut.
Varsinkin mega cap tech -voittomarginaalit ovat paljon muhkeammat kuin vuonna 2000 osattiin kuvitella mahdollisiksi.
5 tykkäystä
Se lienee kyllä taas kiitos likviditeettimyrskyn joka tässä on pauhannut jo jonkin aikaa. Inflaatio on vasta nyt nostanyt päätään viime kuukausina, mutta jo sitä ennen BRRrrrr on laulanut pitkään ja hartaasti ja se väistämättä valuu osakkeiden arvostuskertoimiin. Pitäisiköhän osakkeiden arvostuskertoimia käyttää eräänlaisena inflaatiomittarina…? Hankaluus tietenkin että “oikea” inflaatio ja pörssien arvostustasot eivät ole suoraan linkattu toisiinsa vaan pörssi tuntuu ennakoivan mitä tuleman pitää “main streetillä” ja lisäksi arvostustasoissa on sitä normaalia aaltoliikettä mikä näkyy myös yksittäisten osakkeiden kurssissa. Ahneus ja pelko vetävät käppyrää suuntiinsa ja välillä lyödään yli yhteen suuntaan.
2 tykkäystä
Suomalainen kasvuosakekupla
Tarkastellaan edelleen tuota OMXH market capia 100 Me – 2 mrd e, joka on enemmän piensijoittajien pelikenttää kuin large capit.
Mitä on viime aikoina myyty? Lähinnä kaikkea aika perinteistä, yleensä vaatimattomilla katteilla. Viimeaikaisista muotifirmoista graafiin mahtuu Kamux ja Musti. Kaikilla muilla muotifirmoilla on niin pieni ttm-liikevaihto että niitä ei tällaiseen graafiin edes kannata ottaa mukaan koska menisi tihrustamiseksi.
Mistä unelmoidaan? Kasvusta kovasti skaalaten tai vähemmän skaalaten, disruptiosta ja mitä näitä nyt onkaan.
Mitä unelmista maksetaan? Vertailukohtaa pitää etsiä talvesta 1999–2000.
4 tykkäystä
Ai että kun tekee pahaa nähdä Tokmanni tuolla listalla. 2021e P/E ~15, EV/EBITDA ~8, Osinkotuotto ~5%, ROE-% >30%. Tiedän että otat firmoja tuohon isolla pensselillä, mutta ei ihan kaikki ole kuplassa 
8 tykkäystä
Näinpä, eikä tuo Kamux 2021e P/E 21.8, 2022e 18.8 20% vuosikasvulla omaan silmään niin kauhea kuplahinta ole, mutta ilmeisesti mitään vastaavaa ei ole nähty sitten vuosituhannen vaihteen…
Hurjaa on.
Eihän tuo ollut mikään kuplafirmagraafi.
Pointtina oli mitä siinä ei ole (muotiyhtiöt) eikä se mitä siinä on.
En ota sen kummemmin kantaa noiden arvostukseen. Mutta ei siinä nimettyinä ainakaan pelkkiä unelmia ole.
3 tykkäystä