Englannin keskuspankki on sitä mieltä että inflaatio ei ole kovin väliaikaista ja työmarkkina on hyvin kireänä.
6 tykkäystä
JPow varmaan kiroilee juuri nyt hieman että hiton BoE, olisivat voineet vähän kauemmin keittää sammakkoa ennen kuin paljastaa kaikille että keskuspankeilla on hieman inflaatiohikeä otsalla. Nyt markkina hermostui silminnähden kun tulee ns. ristiriitaisia signaaleja.
12 tykkäystä
Tästä tuli mieleen hauska huomio, että nyt kun kireä työmarkkina ja inflaatiopaine on “uutta” eikä “vanhat lainalaisuudet” enää päde, niin eikös tämä ole se tilanne mikä vallitsi ennen finanssikriisiä 
Eli paluu siihen vanhaan “normiin”.
Tämäkin hassua, että vuosia on toivottu inflaatiota ja vahvaa taloutta. Nyt kun sitä tulee, olo on epävarma ja sijoittajat säikkyy.
28 tykkäystä
UK ongelmat omaa luokkaansa, mm. työvoiman suhteen. Brexit kummittelee vielä pitkään.
11 tykkäystä
Niin onhan se aina kun jotain muutosta tulee niin siihen sopeutuminen vie aikansa. Onhan se täysin uusi heille jotka eivät sijoittaneet jo ennen finanssikriisiä 
Jos vertaa tuohon finanssikriisiä edeltävään aikaan niin käsittääkseni nyt arvostustasot osakkeissa ovat aivan eri sfääreissä kuin silloin joten varmaan useampi sijoittaja suhtautuu hieman kriittisemmin arvostuskuvaan omistuksissaan. Samaten velkatasot kotitalouksissa ovat laskeneet varsinkin yhdysvalloissa, mutta yrityksillä ja valtioilla on paljon enemmän velkaa kuin tuolloin.
2 tykkäystä
Siirryimme tuossa joulu-marraskuun vaihteessa tosiasiassa karhumarkkinaan, kun silmäillään NYSE:n syvyysindikaattoreita.
Karhumarkkinoilla tuppaa olemaan äityessään tuhoisa luonne.
Esim.
40 % menetys ei ole 2 kertaa pahempi kuin 20 % menetys…se on 2,5 kertaa pahempi!
60 % menetys ei ole 3 kertaa pahempi kuin 20 % menetys… se on 6 kertaa pahempi!
80 % menetys ei ole 4 kertaa pahempi kuin 20 % menetys…se on 16 kertaa pahempi!
Tappioiden minimoiminen karhumarkkinoilla on ratkaisevan tärkeää sijoitussalkkusi pitkän aikavälin menestykselle.
16 tykkäystä
Yleisestihän tuota toki hoetaan noin ja onhan tuo laskutapa aivan oikein. Matematiikka antaa meille toisenkinlaisen näkökulman, jos niellään tappiot tappioina eikä yritetä päästä takaisin samalle tasolle. Silloin -80% on yksinkertaisesti 4x pahempi kuin -20%. Eli kyllä joo, prosentuaalisesti tuo menee niin kuin sanot, jos on tarkoitus päästä takaisin sinne, mistä lähdettiin. Absoluuttiset muutokset ovat kuitenkin samat molempiin suuntiin kulkiessa. Jos instrumentin arvo laskee -80 euroa, pitää sen nousta tasan samat +80 euroa, jotta päästään takaisin lähtötasolle. Osakkeet kuitenkin kai ostetaan euroilla eikä prosenteilla.
(En ota tässä nyt siis kantaa siihen kuinka vaikeaa on nousta tuo 80e, jos se tarkoittaa samaa kuin esimerkin -80% – +400%. Onko näistä suhteellisten ja absoluuttisten tappio-nousu -kombojen toteutumista olemassa kunnollista tutkimusta tai historiallista dataa, vai onko tätä vain toistettu tarpeeksi, että on muuttunut totuudeksi? Kiinnostaisi aidosti.)
8 tykkäystä
Ja pitää muistaa että meille jotka vielä kerrytämme sijoitusvarallisuutta kymmeniä vuosia voit vaihtaa sanojen pahempi tilalle parempi.
4 tykkäystä
Kyllä, osakkeet useammin nousevat kuin laskevat rahapolitiikan kiristysvaiheissa.
Mutta monin paikoin ollaan kartoittamattomilla vesillä valuaatioiden takia.
9 tykkäystä
En juurikaan ymmärrä makrotaloudesta, mutta ymmärrän sentään sen, että en paljoa siitä ymmärrä. Ja mitään kirjoittamaani ei tule pitää sijoitusneuvona. Tarkasteltaessa nykyhetkeä kasvu- ja tekno-osakkeet vaikuttavat heikoilta korkojen noustessa inflaatiopaineiden takia. Myös niiden “hyvien” yhtiöiden kurssit laskevat arvostuskertoimien tuottaessa ajattelemisen aihetta.
Jos palataan ajassa taaksepäin keväälle, havaittii monella kasvuyhtiöllä blow-off-toppi korkojen kehityksen vaikuttaessa niihin negatiivisesti ja yliostetun markkinan purkautuessa. Mikäli tällöin olisi äänestetty porukalla loppuvuoden kehitystä näillä kasvuosakkeilla, veikkaan toteutuneen kurssikäppyrän olleen todella erilainen verrattuna toteutuneeseen. Arvatakseni se olisi ollut huomattavasti toteutunutta negatiivisempaa.
Viitaten tähän ja menneisiin hetkiin, tulevaisuuden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Konsensuksen ennustama puolen - täyden vuoden kehitys on todennäköisesti hyvinkin erilainen verrattuna toteutuvaan. Inflaatio ja korot saavat nyt erittäin paljon huomiota. Mitä jos talouskasvu onkin ensivuonna korkeaa ja toimitusketjujen pullonkaulat alkavat helpottaa?
Mahdollista on, että lähitulevaisuudessa olisikin syytä olla tarkkana juuri kasvuosakkeiden ja eniten hittiä ottaneiden teknojen kohdalla. Markkina saattaa tarjota juuri näissä ne parhaat ostopaikat. Näin yleisenä huomiona markkinoillahan harvoin on kiire. Yleensähän markkinat tarjoavat kaksi tai kolme ostopaikkaa, mutta harvemmin neljää.
5 tykkäystä
“Demography is destiny” taitaa kuulua sanonta. Tätä sivuten, Kiinahan on ollut viime vuosikymmenten aikana vahva deflaatioajuri valtavan suuren haplatyövoiman kautta. Tämä on kuitenkin muuttumassa ja esim. Jefferies ennustaa että Kiinan väestönkasvu muuttuu negatiiviseksi jo ensi vuonna kun kuolleisuus ylittää syntyvyyden (ks. alla). Kommunistinen puoluekin tuon on huomannut kuten viimeaikaiset heitot “lapsipakosta” indikoivat.
Myös lyhyellä aikavälillä työn tekemisen kulttuuri Kiinassa on jonkinlaisessa muutoksessa. Viime aikoina tästä noussut esille mm. "tang ping eli “lying flat” -trendi. Käytännössä nuorempi työikäinen väestö on alkanut haastaa aikaisemmin normaalia työkulttuuria jossa pääpaino varallisuuden tavoittelussa jonka vuoksi tehdään erittäin pitkiä työpäiviä jne. Myös Xi Jinping on ottanut tuohon virallisesti kantaa ja todennut sen olevan vaarallinen koko Kiinan hyvinvoinnille. Esim. CCP cracking down on ‘lying flat’ - Taipei Times
7 tykkäystä
Löytyykö muuten tällaista dataa? Miten 6-12kk konsensusennuste on historiallisesti osunut?
12 tykkäystä
Tätä lienee sivuttu jo aikaisemminkin mutta kun ottaa huomioon ARKin sijoitusportfolion niin minkään muun kuin tuon toteaminen olisi aikamoinen omiin muroihin ”sen-tekeminen”.
Eli en ainakaan itse tee tuon kommentin pohjalta mitään muita johtopäätöksiä kuin nostan hattua Cathien & tiimin vakaumukselle ja riskinsietokyvylle.
8 tykkäystä
Kuten myös Heikki Keskivälin ketju vuoden 2020 jälkeisistä järjettömyyksistä.
Olinkin jo ehtinyt unohtamaan tuon Delin keissin. On kyllä ollut melkoiset pari vuotta…
15 tykkäystä
Luin US:en sivuilta, ettei kaasu virtaa Nord Stream 2, kuin aikaisintaan ensivuoden lopulla, jos silloinkaan? Voiko Venäjä tulkita, ettei kaasuputkea avata aivan lähiaikoina ja hyökkäys Ukrainaan voi alkaa. Pärjääkö Saksa talven yli ilman Venäläistä kaasua, jos Ukrainan mahdollisen sodan syttyessä kaasun tulo tyrehtyy myös Ukrainan kautta tulevasta putkesta? Venäjä on keskittänyt joidenkin arvioiden mukaan Ukrainan rajan läheisyyteen jopa 100000 sotilasta, ei kai näin suuria joukkoja keskitetä noin vain, ellei saada joko myönnytyksiä diplomatialla, tai vaihtoehtoisesti sotilaallisintoimin. Jos pahin skenaario Ukrainan rajalla tapahtuisi pörssikurssit kyykkäisivät muutaman prosentin. On hyvä muistaa, mitä Putin sanoi yhdessä “vaalikeskustelussa”, kun joku kysyi, "käyttäisitkö ydinasetta, jos Venäjä joutuisi täysimittaisen hyökkäyksen kohteeksi, Putin vastasi, “mitä maailma olisi ilman Venäjää”. Nämä ovat kauhukuvia, yleensä diplomatia voittaa, mutta aika eripuraiseksi maailma on menossa, eikä sodanuhkaa voi täysin sulkea pois. Inflaatio, korona ja elvytyksen loppuminen asteittaan on mahdollisen sodan rinnalla pikkujuttuja.
5 tykkäystä
Jos vertaa spekulatiivisen vaiheen huipennusta USA:n osakemarkkinoilla vuosina 2000 ja 2021…
… suurin ero ei ole spekuloijien mentaliteetissa vaan siinä että USA:n osakemarkkinat ovat kokonaisvaltaisesti kalliit 2021 toisin kuin 2000.
Kun spekulatiivisimmat teemat rysähtävät, “arvosijoittajat” ovat omahyväisiä. “I said so.”
Osakemarkkinan voi jakaa p/s-arvostuksen perusteella kymmeneen desiiliin ja verrata omenoita omenoihin ja appelsiineja appelsiineihin.
Ylimmässä desiilissä on firmoja joiden tulevaisuuden sijoittajat näkevät upeimpana.
Alimmassa arvostusdesiilissä on mahdollisimman epämuodikkaita, velkaisia, kannattavuushistorialtaan heikkoja ja varsinkin viime aikoina kompuroineita firmoja.
USA:ssa glamourfirmojen alapuolellakaan arvostukset tuskin jättävät tilaa muulle kuin jatkuvasti täydellisyyttä hipovalle suorittamiselle verrattuna historiaan. Mitään riskejä ei hinnoitella tavisfirmojenkaan osakkeisiin:
- suhdannekehitys
- palkkakehitys
- muut kustannuspaineet
- ikävät yllätykset tai yllättävät häiriöt pääomamarkkinoilla
| S&P 500 | p/s- | arvostus |
|---|---|---|
| arvostus- | ||
| desiili | 2000 | 2021 |
| neljäs desiili | 2 | 5 |
| viides desiili | 1,5 | 3,7 |
| seitsemäs desiili | 0,9 | 2,5 |
| kahdeksas desiili | 0,7 | 1,7 |
| yhdeksäs desiili | 0,45 | 1,2 |
| kymmenes desiili | 0,25 | 0,65 |
27 tykkäystä
Tuohon vielä sektoreittain jakaumat niin näkee mihin yliarvostus painottuu. Toki pitäisi olla tiedossa jokaisen sektorin historiallinen p/s, jotta voisi oikeasti arvioida sektorin yliarvostusta.
6 tykkäystä
“Buy when there is blood on the streets” 
33 tykkäystä