Heippa!
Tässä on Bloombergin ennusteet Q1’24:lle asti taulukkona. Ohjauskoron nostoja ei tässä odoteta seuraavaan puoleentoista vuoteen, vaikka todennäköisyys nouseekin 2023 aikana. Kovin on siis erilainen lähivuosien näkymä verratessa Yhdysvaltoihin.
Täällä ei vielä mainittu mutta Englannin keskuspankki päätti lähteä eri linjalle ja nosti korkoa 0,25%iin
https://www.ft.com/content/eb35ea37-fb8b-43a7-9d30-d985c58e62d7
Osaatko @Marianne_Palmu sanoa tarkemmin onko UK talouskuva jotenkin merkittävästi erilainen vai onko keskuspankilla vain erilainen strategia vs Fed & EKP?
Powell korosti tuossa pressitilaisuudessa työmarkkinan kireyttä suhteessa aiempaan. Hänen mukaansa paljon ihmisiä irtisanoutuu tällä hetkellä nykyisistä töistään siirtyäkseen muualle ja se kertoo siitä että työntekijällä on enemmän valinnanvaraa ja neuvotteluvoimaa kuin aiemmin. Taustalla tässä on osaltaan demografiset muutokset jossa työikäisten määrä supistuu kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle sekä ehkäpä jotkut eivät ole palanneet vielä pandemian jäljiltä takaisin töihin. Ehkä tämä pandemia oli myös sellainen merkittävä hetki jolloin moni eläkeiän kynnyksellä oleva päätti nostaa kytkintä. Paisuneet hinnat osakkeissa sekä kiinteistöissä varmastikin auttoivat tätä päätöstä. Tulevaisuutta ajatellen voisi kuvitella tämän johtavan jonkinlaiseen palkkainflaatioon ellei tarjontapuoli työpaikoissa laske jostain syystä. Tervetullut juttu mielestäni kokonaistalouden kannalta varallisuuden jakautuessa tasaisemmin mutta tämä tietenkin verottaa yritysten marginaaleja jonkin verran enemmän paisuvina palkkakuluina.
Tästä tuli mieleen vuoden alussa keskusteltu teesi inflaation ja korkeampien korkojen paluusta liittyen työikäisen väestön supistumiseen.
Mm. @Marianne_Palmu kävi teesiä käsitellyttä kirjaa läpi täällä
Muistaakseni tuosta on tullut kyllä paljon väittelyjä ja vasta-argumentteja pitkin vuotta (kuten pitääkin tulla ja olen muistaakseni Varteissakin nostanut sekä kirjan teesejä että vasta-argumentteja) mutta toistaiseksi kaverusten odottama käänne on ollut voimakas inflaatiossa. 
Ps. tuostahan voisi Marianne saada makroon uudelleen vilkaisun aiheenkin jos aiheista on pulaa. 
Jenkeissä oli pörssillä jokin fundateemapäivä eilen 
Näin meinaan, koska ensiksi katsoin, että JEE Nasdaq - 2,7% - nyt löytyy jotain kivaa ostettavaa! Mutta ei… Siellähän laski lähinnä vaan ne hyperkalliit osakkeet ihan kaikissa market cap luokissa… Empä muista tällaista päivää olleen - omassa jenkkisalkussa varmaan suurin päiväkohtainen ylituotto suhteessa Nasdaqqiin ikinä.
Jatkuuko trendi ja onko fundilla taas väliä? Ja en puhu tässä mielestäni tyhmästä arvo/kasvu jakaumasta, vaan siitä funda-analyysista, jossa arvioidaan tulevaisuuden kassavirtoja.
Momentum / fiilissijoittajilla, jotka välittää vain yrityksen nimestä ja lupaavan kuuloisesta liiketoiminnasta, mutteivat lainkaan arvostuksesta taas heikompi päivä.
Dow Jones laski eilen -0.08%, niin ei siellä paremmalla puolella tosiaan kovasta alennusmyynnistä voi puhua 
Moikka! On ollut niin kiire muiden korkopäätösten kanssa, että tämä on jäänyt taka-alalle. Mutta hyvä kysymys, ja Englannin keskuspankin tilanne onkin mielenkiintoinen. Edellisessä kokouksessa siltä jo korkokokouksessa nostoa odotettiin, mutta sitä ei tullut. Nyt sen sijaan odotetusti korko nostettiin.
Kyllä Britanniassa ja USA:ssa inflaatiopaineet ovat silmin nähden kovemmat kuin euroalueella. USA:ssa inflaatio laukkaa jo yli 6 %:ssa ja Englannin keskuspankki ennustaa inflaation kiihtyvän kuuteen prosenttiin huhtikuussa (marraskuussa 5,1 %) eli hintapaineiden olevan vasta edessä. EKP:ssa taas inflaatioriskejä nähdään, mutta pienempinä johtuen mm. teknisistä korjauksista (Saksan alv-muutosten vaikutukset).
Korkopäätöksen tekevien keskuspankkien joukossa oli muuten myös Turkin keskuspankki, joka jatkoi kyseenalaisia koronlaskutalkoitaan, vaikka inflaatio on kiihtynyt yli 20 %:iin. Taustaa laskuille löytyy marraskuussa julkaistusta makrokatsauksesta.
Suosittelen foorumilaisille myös tämän Twitter-ketjun lukemista, jos asia kiinnostaa https://twitter.com/minna_kuu/status/1471448379901325315
I think without a doubt, that what is called “financial genius” is merely a rising market.
-John Kenneth Galbraith
Ongelma ei ole Fed tai inflaatio tai omicron tai mikään muu paitsi valuaatiot.
Monien kokema arvostuksien nousuun suurelta osin perustunut nopea vaurastuminen ei ole oikeaa vaurastumista johon olisi järkevää ja turvallista suhtautua mark-to-market-periaatteella.
Helsingin pörssissä on vajaat 60 yhtiötä yli 500 Me market capilla. Mediaani-p/s ttm-liikevaihdoilla ja eilisen kursseilla on järkyttävä 1,9x.
EDIT:
Sektorijako ei tue sitä että Helsingin pitäisi olla merkittävällä preemiolla vs. EAFE.
Mielenkiintoinen tilanne kaikenkaikkiaan sillä tuntuu että olemme jollain tavalla uuden äärellä, vanhat talouden lainalaisuudet eivät täysin enää päde samalla tavoin kuin ennen pandemiaa. Oma havaintoni tuosta FEDin tilaisuudesta oli että Powell oli nyt ensimmäistä kertaa aidosti vähän huolestunut tuosta inflaatiokehityksestä kun näkyvyys pandemian kehitykseen, tarjonnan ongelmiin sekä työmarkkinan kehitykseen on jokseenkin sumuinen. Powellin mielestä yhdysvaltojen talous on kokonaisuutena vahva tällä hetkellä ja kysyntä on kovaa. Hän kertoi myös heidän saaneen jotain uusinta dataa juuri ennen marraskuun kokousta ja miettineen jo silloin ilmoitammeko heti taperingin tuplaamisesta, mutta tässä kohtaa markkinaa ei haluttu yllättää ja päättivät tehdä sen vasta nyt joulukuussa.
Tässä pieni käppyrä yhdysvaltojen palkkakehityksestä. Koronakuopan jälkeen otettiin vahva pomppu jonka jälkeen käyrä on ollut hiljalleen laskeva. Mielenkiintoista nähdä mihin tuo aikanaan asettuu. Inflaatio toki nakertaa tuota ikävästi koko ajan tällä hetkellä.
Englannin keskuspankki on sitä mieltä että inflaatio ei ole kovin väliaikaista ja työmarkkina on hyvin kireänä.
JPow varmaan kiroilee juuri nyt hieman että hiton BoE, olisivat voineet vähän kauemmin keittää sammakkoa ennen kuin paljastaa kaikille että keskuspankeilla on hieman inflaatiohikeä otsalla. Nyt markkina hermostui silminnähden kun tulee ns. ristiriitaisia signaaleja.
Tästä tuli mieleen hauska huomio, että nyt kun kireä työmarkkina ja inflaatiopaine on “uutta” eikä “vanhat lainalaisuudet” enää päde, niin eikös tämä ole se tilanne mikä vallitsi ennen finanssikriisiä
Eli paluu siihen vanhaan “normiin”.
Tämäkin hassua, että vuosia on toivottu inflaatiota ja vahvaa taloutta. Nyt kun sitä tulee, olo on epävarma ja sijoittajat säikkyy.
UK ongelmat omaa luokkaansa, mm. työvoiman suhteen. Brexit kummittelee vielä pitkään.
Niin onhan se aina kun jotain muutosta tulee niin siihen sopeutuminen vie aikansa. Onhan se täysin uusi heille jotka eivät sijoittaneet jo ennen finanssikriisiä 
Jos vertaa tuohon finanssikriisiä edeltävään aikaan niin käsittääkseni nyt arvostustasot osakkeissa ovat aivan eri sfääreissä kuin silloin joten varmaan useampi sijoittaja suhtautuu hieman kriittisemmin arvostuskuvaan omistuksissaan. Samaten velkatasot kotitalouksissa ovat laskeneet varsinkin yhdysvalloissa, mutta yrityksillä ja valtioilla on paljon enemmän velkaa kuin tuolloin.
Siirryimme tuossa joulu-marraskuun vaihteessa tosiasiassa karhumarkkinaan, kun silmäillään NYSE:n syvyysindikaattoreita.
Karhumarkkinoilla tuppaa olemaan äityessään tuhoisa luonne.
Esim.
40 % menetys ei ole 2 kertaa pahempi kuin 20 % menetys…se on 2,5 kertaa pahempi!
60 % menetys ei ole 3 kertaa pahempi kuin 20 % menetys… se on 6 kertaa pahempi!
80 % menetys ei ole 4 kertaa pahempi kuin 20 % menetys…se on 16 kertaa pahempi!
Tappioiden minimoiminen karhumarkkinoilla on ratkaisevan tärkeää sijoitussalkkusi pitkän aikavälin menestykselle.
Yleisestihän tuota toki hoetaan noin ja onhan tuo laskutapa aivan oikein. Matematiikka antaa meille toisenkinlaisen näkökulman, jos niellään tappiot tappioina eikä yritetä päästä takaisin samalle tasolle. Silloin -80% on yksinkertaisesti 4x pahempi kuin -20%. Eli kyllä joo, prosentuaalisesti tuo menee niin kuin sanot, jos on tarkoitus päästä takaisin sinne, mistä lähdettiin. Absoluuttiset muutokset ovat kuitenkin samat molempiin suuntiin kulkiessa. Jos instrumentin arvo laskee -80 euroa, pitää sen nousta tasan samat +80 euroa, jotta päästään takaisin lähtötasolle. Osakkeet kuitenkin kai ostetaan euroilla eikä prosenteilla.
(En ota tässä nyt siis kantaa siihen kuinka vaikeaa on nousta tuo 80e, jos se tarkoittaa samaa kuin esimerkin -80% – +400%. Onko näistä suhteellisten ja absoluuttisten tappio-nousu -kombojen toteutumista olemassa kunnollista tutkimusta tai historiallista dataa, vai onko tätä vain toistettu tarpeeksi, että on muuttunut totuudeksi? Kiinnostaisi aidosti.)
Ja pitää muistaa että meille jotka vielä kerrytämme sijoitusvarallisuutta kymmeniä vuosia voit vaihtaa sanojen pahempi tilalle parempi.
Kyllä, osakkeet useammin nousevat kuin laskevat rahapolitiikan kiristysvaiheissa.
Mutta monin paikoin ollaan kartoittamattomilla vesillä valuaatioiden takia.
