Pörssien suunta (Osa 2)

reems3000 · Joulukuu 17, 2021, 1.39pm

En juurikaan ymmärrä makrotaloudesta, mutta ymmärrän sentään sen, että en paljoa siitä ymmärrä. Ja mitään kirjoittamaani ei tule pitää sijoitusneuvona. Tarkasteltaessa nykyhetkeä kasvu- ja tekno-osakkeet vaikuttavat heikoilta korkojen noustessa inflaatiopaineiden takia. Myös niiden “hyvien” yhtiöiden kurssit laskevat arvostuskertoimien tuottaessa ajattelemisen aihetta.

Jos palataan ajassa taaksepäin keväälle, havaittii monella kasvuyhtiöllä blow-off-toppi korkojen kehityksen vaikuttaessa niihin negatiivisesti ja yliostetun markkinan purkautuessa. Mikäli tällöin olisi äänestetty porukalla loppuvuoden kehitystä näillä kasvuosakkeilla, veikkaan toteutuneen kurssikäppyrän olleen todella erilainen verrattuna toteutuneeseen. Arvatakseni se olisi ollut huomattavasti toteutunutta negatiivisempaa.

Viitaten tähän ja menneisiin hetkiin, tulevaisuuden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Konsensuksen ennustama puolen - täyden vuoden kehitys on todennäköisesti hyvinkin erilainen verrattuna toteutuvaan. Inflaatio ja korot saavat nyt erittäin paljon huomiota. Mitä jos talouskasvu onkin ensivuonna korkeaa ja toimitusketjujen pullonkaulat alkavat helpottaa?

Mahdollista on, että lähitulevaisuudessa olisikin syytä olla tarkkana juuri kasvuosakkeiden ja eniten hittiä ottaneiden teknojen kohdalla. Markkina saattaa tarjota juuri näissä ne parhaat ostopaikat. Näin yleisenä huomiona markkinoillahan harvoin on kiire. Yleensähän markkinat tarjoavat kaksi tai kolme ostopaikkaa, mutta harvemmin neljää.

jangsteri_vain · Joulukuu 17, 2021, 3.51pm

“Demography is destiny” taitaa kuulua sanonta. Tätä sivuten, Kiinahan on ollut viime vuosikymmenten aikana vahva deflaatioajuri valtavan suuren haplatyövoiman kautta. Tämä on kuitenkin muuttumassa ja esim. Jefferies ennustaa että Kiinan väestönkasvu muuttuu negatiiviseksi jo ensi vuonna kun kuolleisuus ylittää syntyvyyden (ks. alla). Kommunistinen puoluekin tuon on huomannut kuten viimeaikaiset heitot “lapsipakosta” indikoivat.
china_pop

Myös lyhyellä aikavälillä työn tekemisen kulttuuri Kiinassa on jonkinlaisessa muutoksessa. Viime aikoina tästä noussut esille mm. "tang ping eli “lying flat” -trendi. Käytännössä nuorempi työikäinen väestö on alkanut haastaa aikaisemmin normaalia työkulttuuria jossa pääpaino varallisuuden tavoittelussa jonka vuoksi tehdään erittäin pitkiä työpäiviä jne. Myös Xi Jinping on ottanut tuohon virallisesti kantaa ja todennut sen olevan vaarallinen koko Kiinan hyvinvoinnille. Esim. CCP cracking down on ‘lying flat’ - Taipei Times

Kelpieracer · Joulukuu 17, 2021, 4.18pm

Löytyykö muuten tällaista dataa? Miten 6-12kk konsensusennuste on historiallisesti osunut?

niko_naakka · Joulukuu 18, 2021, 12.22am

jangsteri_vain · Joulukuu 18, 2021, 9.23am

Tätä lienee sivuttu jo aikaisemminkin mutta kun ottaa huomioon ARKin sijoitusportfolion niin minkään muun kuin tuon toteaminen olisi aikamoinen omiin muroihin ”sen-tekeminen”.

Eli en ainakaan itse tee tuon kommentin pohjalta mitään muita johtopäätöksiä kuin nostan hattua Cathien & tiimin vakaumukselle ja riskinsietokyvylle.

Kelpieracer · Joulukuu 18, 2021, 11.01am

Twitteristä tuli vastaan osuva kuva.

Sfinski · Joulukuu 18, 2021, 11.25am

Kuten myös Heikki Keskivälin ketju vuoden 2020 jälkeisistä järjettömyyksistä.

Olinkin jo ehtinyt unohtamaan tuon Delin keissin. On kyllä ollut melkoiset pari vuotta…

Pertza66 · Joulukuu 18, 2021, 2.58pm

Luin US:en sivuilta, ettei kaasu virtaa Nord Stream 2, kuin aikaisintaan ensivuoden lopulla, jos silloinkaan? Voiko Venäjä tulkita, ettei kaasuputkea avata aivan lähiaikoina ja hyökkäys Ukrainaan voi alkaa. Pärjääkö Saksa talven yli ilman Venäläistä kaasua, jos Ukrainan mahdollisen sodan syttyessä kaasun tulo tyrehtyy myös Ukrainan kautta tulevasta putkesta? Venäjä on keskittänyt joidenkin arvioiden mukaan Ukrainan rajan läheisyyteen jopa 100000 sotilasta, ei kai näin suuria joukkoja keskitetä noin vain, ellei saada joko myönnytyksiä diplomatialla, tai vaihtoehtoisesti sotilaallisintoimin. Jos pahin skenaario Ukrainan rajalla tapahtuisi pörssikurssit kyykkäisivät muutaman prosentin. On hyvä muistaa, mitä Putin sanoi yhdessä “vaalikeskustelussa”, kun joku kysyi, "käyttäisitkö ydinasetta, jos Venäjä joutuisi täysimittaisen hyökkäyksen kohteeksi, Putin vastasi, “mitä maailma olisi ilman Venäjää”. Nämä ovat kauhukuvia, yleensä diplomatia voittaa, mutta aika eripuraiseksi maailma on menossa, eikä sodanuhkaa voi täysin sulkea pois. Inflaatio, korona ja elvytyksen loppuminen asteittaan on mahdollisen sodan rinnalla pikkujuttuja.

musa_2 · Joulukuu 19, 2021, 8.42am

Jos vertaa spekulatiivisen vaiheen huipennusta USA:n osakemarkkinoilla vuosina 2000 ja 2021…

… suurin ero ei ole spekuloijien mentaliteetissa vaan siinä että USA:n osakemarkkinat ovat kokonaisvaltaisesti kalliit 2021 toisin kuin 2000.

Kun spekulatiivisimmat teemat rysähtävät, “arvosijoittajat” ovat omahyväisiä. “I said so.”

Osakemarkkinan voi jakaa p/s-arvostuksen perusteella kymmeneen desiiliin ja verrata omenoita omenoihin ja appelsiineja appelsiineihin.

Ylimmässä desiilissä on firmoja joiden tulevaisuuden sijoittajat näkevät upeimpana.

Alimmassa arvostusdesiilissä on mahdollisimman epämuodikkaita, velkaisia, kannattavuushistorialtaan heikkoja ja varsinkin viime aikoina kompuroineita firmoja.

USA:ssa glamourfirmojen alapuolellakaan arvostukset tuskin jättävät tilaa muulle kuin jatkuvasti täydellisyyttä hipovalle suorittamiselle verrattuna historiaan. Mitään riskejä ei hinnoitella tavisfirmojenkaan osakkeisiin:

suhdannekehitys
palkkakehitys
muut kustannuspaineet
ikävät yllätykset tai yllättävät häiriöt pääomamarkkinoilla

S&P 500	p/s-	arvostus
arvostus-
desiili	2000	2021

neljäs desiili	2	5
viides desiili	1,5	3,7
seitsemäs desiili	0,9	2,5
kahdeksas desiili	0,7	1,7
yhdeksäs desiili	0,45	1,2
kymmenes desiili	0,25	0,65

S&P 500 median price/revenue ratios by valuation decile

Sfinski · Joulukuu 19, 2021, 9.55am

Tuohon vielä sektoreittain jakaumat niin näkee mihin yliarvostus painottuu. Toki pitäisi olla tiedossa jokaisen sektorin historiallinen p/s, jotta voisi oikeasti arvioida sektorin yliarvostusta.

Hagking · Joulukuu 19, 2021, 11.12am

“Buy when there is blood on the streets”

jangsteri_vain · Joulukuu 19, 2021, 12.28pm

Näin on, tuolla graafin aikavälillä ”buy the dip” on ollut toimiva strategia joten jos oletetaan että ollaan yleisessä nousumarkkinassa niin nyt on tosiaan hyvä ostopaikka. Samalla tulee kuitenkin mieleen myös toinen sanonta ”trend is your friend until it bends”.

Olisi erityisen mielenkiintoista nähdä miten tuo käkkyrä on käyttäytynyt muulloinkin kun yleisen trendinousun ja halvan rahan aikana?

musa_2 · Joulukuu 19, 2021, 2.21pm

Juuri näin.

Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa viimeisin perinteinen korkeasuhdanne ennen tätä vuotta oli vuosituhannen taitteessa.

Kuten toteat, perinteiseen korkeasuhdanteeseen kuuluu erottamattomana osana se että palkat nousevat nopeammin kuin tuottavuus.

Perinteisesti ihan lähellä suhdannehuippua osakkeet eivät enää käyttäytyneet hyvin koska vahvan kysynnän vastapainona olivat ikävät kustannuspaineet ja kiristyvä rahapolitiikka.

H1.2007 ei ollut enää perinteinen korkeasuhdanne koska globalisoituneen työmarkkinan takia palkankorotuspaineet olivat huomattavasti vaimeammat kuin oli totuttu. Näin ollen laajasti parhaat (todella superluokan) tulokset tehtiin vanhoissa teollisuusmaissa aivan suhdannehuipulla H1.2007.

H1.2000 oli siis perinteinen huippusuhdanne, mikä näkyi myös siinä että “vanhan talouden” firmojen osakkeet olivat jo jonkin aikaa käyttäytyneet huonosti.

Silloin markkina oli jakautunut poikkeuksellisesti:

“uuden talouden” firmoihin joiden osalta sijoittajat ekstrapoloivat sumeilematta viime aikoina todettua liikevaihdon kasvua (tai jos sitä ei ollut todettu, tulevaisuuteen kuviteltua kasvua)
“vanhan talouden” firmoihin joiden kohdalla sijoittajat huomioivat kustannuspaineiden tuoman uhan kannattavuuksille

Sijoittajien timanttisella logiikalla tilanne oli näin: vaikka uuden talouden firmoille palkkainflaatio aiheuttikin painetta marginaaleihin, sillä ei ollut väliä koska sijoittajat eivät olleet kiinnostuneita niiden tuloksista.

Vanhan talouden firmojen osalta kävi niin että suhdannehuipun H1.2000 arvostukset jättivät firmoille runsaasti tilaa täyttää tai ylittää osakkeisiin ladatut erittäin maltilliset odotukset.

Näin ollen uusi talous -illuusion särkyessä vanhan talouden osakkeet kehittyivät oikein hyvin 12 kk tähtäimellä H1.2000 suhdannehuipusta. Orastavan laskusuhdanteen mukanaan tuomaa kysynnän lievää pehmenemistä kompensoi kustannuspaineiden hellittäminen. Samaan aikaan p/e-arvostukset niillä nousivat jonkin verran.

Juuri nyt työmarkkinoilla ja kustannuspuolella on sellaisia ilmiöitä joita ei ole 2000-luvulla koettu mutta USA:n osakemarkkinoilla arvostukset vaativat laajalti täydellisyyttä kaikin mahdollisin tavoin.

Marianne_Palmu · Joulukuu 20, 2021, 5.42am

Huomenta!
Keskustelimme Antin (Järvenpää) kanssa pari viikkoa sitten Modernista rahateoriasta Talouden jäljillä -ohjelmassa. Teorialle näytettiin ainakin päällisin puolin vihreää valoa korona-aikana, kun valtionmenoja kasvatettiin ja keskuspankki osti valtionlainoja urakalla. Nyt takki näyttää kääntyneen fiskaalipolitiikassa. Presidentti Joe Bidenin ideoima Build Back Better -talouspaketti on pahasti jumissa kongressissa ja viikonloppuna yksi demokraattien avainhenkilöistä sanoutui irti paketista. Fiskaalielvytyksen hintavaikutukset huolettavat, samoin velka (jälleen). Mikäli aihe kiinnostaa, niin kirjoitin siitä tänään makrossa.

anttirs · Joulukuu 20, 2021, 6.46pm

Hieno kuvaaja, näyttäis siltä että julkisen velan dollarimäärisen kehityksen kulmakerroin on noussut noin 2000, noin 2008, noin 2020…

Verneri_Pulkkinen · Joulukuu 21, 2021, 7.53am

Tässä vuoden viimeisestä Vartista muutamia kuvaajia.

Pörssivuosi on ollut todella tuottoissa, huolimatta piilokarhumarkkinasta. Ja, vuosi alkoi tällä tavalla:

SP500:sen tai Nasdaq100:sen tasapainotetut indeksit ovat mörnineetä jo tovin, mutta nyt myös megateknot kuten Apple ja Microsoft näyttävät taipuvan. Tämä taipuminen näkyy jo indeksitasolla, jos se jatkuu. Nythän korjausliike on ollut todennäköisesti raju sijoittajien salkuissa, mutta ei pörssien yleiskehitystä kuvaavissa indekseissä.

Osakkeiden reaalitulostuotto on kääntynyt negatiiviseksi… Tietenkin CAPE:sta laskettu tulostuotto on hieman staattinen luonteeltaan, kun osakkeiden arvo tulee tulevaisuuden kasvusta. Mutta, jos inflaatio pauhaa kuumana niin jossain vaiheessa herää kysymys, pitäisikö osakkeiden laskea lisää jotta reaalitulostuotto kääntyisi positiiviseksi…

Kurssilaskun ja tuloskasvun kombo on aiheuttanut Helsingin pörssin arvostuksen “neutralisoitumisen”, mitä P/E-lukuun tulee. Se on nyt sillä tasolla, missä se kolisteli vuosia ennen kauppasotaa ja koronaa.

Ei halpa, mutta ei kalliskaan, sanoisin.

Monien sijoittajien aikahorisontti tuppaa lyhentymään kurssilaskussa. Tässä muistutuksena Helsingin pörssin tuotto 30 vuoden ajalta. Osinkojen kanssa jopa HEX on toipunut todella pahasta kuplasta ja rysähdyksistä.

Meistä suurin osa on nuorehkoja nettosäästäjiä, joille kurssilasku on positiivista. Tämä on kuin tulonsiirtoa vanhoilta jo säästäneiltä nettomyyjiltä nuorille.

Lisäys: keskuspankkien kääntäessä nyt huomionsa inflaatioon, on sijoittajan hyvä tiedostaa pitkään vallineen “ylösalaisin-markkinan” menneen rikki. Huonot uutiset ovat oikeasti huonoja, jos ne ei johda lisäelvytykseen.

Inflaatio käytännössä tukahduttaa himon lisäelvytykseen tai tekee siitä ainakin poliittisesti kiistanalaisempaa, puhutaan sitten keskuspankkien rahapolitiikasta tai valtioiden talouspolitiikasta.

Ennen.

Nyt.

musa_2 · Joulukuu 21, 2021, 10.17am

@Verneri_Pulkkinen kesän 2018 huipuilta OMXH25 on noussut 24 % eli vajaa 7 % p.a.

Forward p/e on siis sama kuin kesällä 2018. Forward 12m sales ei ole noussut läheskään 24 % joten analyytikoiden forward 12m -marginaaliennusteet ovat selvästi muhkeammat kuin kesällä 2018. Ja silloin taisi olla 2010-luvun kovimmat suhdanneodotukset joten vertailukohta ei ole mitenkään heppoinen siinä.

Jos talous vanhoissa teollisuusmaissa kasvaa tyyliin 4 % ensi vuonna, varmaankin on mahdollista että nykyiset tulosennusteet toteutuvat.

Ongelmana on kuitenkin se että ekonomistien ja instituutioiden träkki seuraavan vuoden talouskasvun ennustamisessa on surkea kun katsotaan aina edellisessä joulukuussa tehtyjä ennusteita. Tulosennusteet perustuvat käyttökelvottomaan arvailuun.

Jos suhdannekehitys sattuisi pettämään, nyt on tavanomaista suurempi riski sille että tulokset niiaavat pahastikin. Tämä johtuu kustannuspaineista ja tavanomaista tiukemmista työmarkkinoista.

Paljon dramaattisempi muutos verrattuna pitkäpiimäisiin indeksitason arvostuspohdintoihin on se että Helsinki on yhtäkkiä muuttunut yhdeksi maailman pöhinäpitoisimmista startup-pörsseistä.

Piensijoittajilla on nykyään startup-painotteisia salkkuja ilman sitä kymmenen kertaa parempaa hajautusta joka on ammattimaisen startup-sijoittajan henkivakuutus.

Tuntuu että olen kuin Liisa Ihmemaassa kun näen sympaattisten ja tosi älykkäiden tyyppien ihan vilpittömästi hehkuttavan kansankapitalismin edistymistä kun tänä vuonna aloittaneesta piensijoittajasta tulee saman tien startup-sijoittaja omiin pelimerkkeihin nähden pähkähulluilla positioilla.

Voimakas pörssin startupsoituminen näkyy alla arvostuksissa kun laajennetaan tarkastelua OMXH market capiltaan top 50 -firmoista top 70 -jengiin.

Vaikea nähdä miten tämä päättyisi muuten kuin tragediaan. Vaikka hyperarvostettujen firmojen tulevaisuus menisi keskimäärin tosi loistavien skenaarioiden mukaan, ihan normaali tällaisia arvostuksia seuraava vola tulee olemaan sellaista mitä tuhannet suomalaiset piensijoittajat eivät pysty mitenkään käsittelemään.

Ja vaikka kaikki menisi keskimäärin tosi upeasti, siltikin monet näistä hyperarvostetuista menettävät 80–95 % tämän päivän kurssistaan.

Alla olen järjestänyt Helsingin pörssiyhtiöitä p/s-arvostuksen mukaan desiileittäin.

	OMXH ja FN
	p/s-arvostus ilman
	finanssisektoria

	top 50	top 70
	market	market
	cap	cap

ylin desiili	19	29
2. desiili	4,6	6,8
3. desiili	3,2	4,4
4. desiili	2,8	3,1
5. desiili	1,8	2,2
6. desiili	1,6	1,6
7. desiili	1,3	1,3
8. desiili	1,1	1,1
9. desiili	0,8	0,7
alin desiili	0,4	0,3

Vasemmalla top 50, oikealla top 70, market capin perusteella, ilman finanssisektoria. Fortumin olen jättänyt pois koska Uniperin takia se ei ole mitenkään vertailukelpoinen normaaliin utilityyn.

		des.			des.
	p/s	med.		p/s	med.

Spinnova			Nanoform
Qt	29		Spinnova
Revenio	19	19	Modulight	60
Kojamo	13		Qt	29	29
Talenom	6,8		Kempower	25
			Revenio	19
Harvia	6		Admicom	17
Orion	4,9
Marimekko	4,6	4,6	Lemonsoft	14
Vaisala	4,4		Kojamo	13
Elisa	4,4		Remedy	11
			Talenom	6,8	6,8
Citycon	4,1		Tecnotree	6,6
Neles	3,3		Harvia	6
Alma	3,2	3,2	Orion	4,9
F-Secure	3,2
Kone	3,1		Detection	4,7
			Marimekko	4,6
Musti	3		Vaisala	4,4
Puuilo	2,9		Elisa	4,4	4,4
Nokian R	2,8	2,8	Citycon	4,1
Neste	2,5		Gofore	3,7
Olvi	2,4		Neles	3,3

Raisio	2,1		Alma	3,2
Metso O	1,9		Incap	3,2
UPM	1,8	1,8	F-Secure	3,2
Sanoma	1,7		Kone	3,1	3,1
Rovio	1,7		Musti	3
			Puuilo	2,9
Finnair	1,6		Basware	2,8
Telia	1,6
Wärtsilä	1,6	1,6	Nokian R	2,8
Ponsse	1,5		Neste	2,5
Fiskars	1,4		Olvi	2,4
			Relais	2,2	2,2
Metsä B	1,4		Raisio	2,1
Valmet	1,4		Metso O	1,9
Nokia	1,3	1,3	UPM	1,8
Terveystalo	1,3
Stora E	1,3		Sanoma	1,7
			Rovio	1,7
Huhtamäki	1,1		Finnair	1,6
Uponor	1,1		Telia	1,6	1,6
Anora	1,1	1,1	Wärtsilä	1,6
TietoEVRY	1,1		Etteplan	1,5
Kesko	1		Ponsse	1,5

Tokmanni	1		Fiskars	1,4
Konecranes	0,8		Metsä B	1,4
Cargotec	0,8	0,8	Valmet	1,4
Kemira	0,8		Nokia	1,3	1,3
Scanfil	0,7		Terveystalo	1,3
			Stora E	1,3
Lassila & T	0,6		Rapala	1,1
SSAB	0,5
Caverion	0,4	0,4	Huhtamäki	1,1
Outokumpu	0,3		Uponor	1,1
YIT	0,3		Anora	1,1
			Tallink	1,1	1,1
			TietoEVRY	1,1
			Kesko	1
			Tokmanni	1

			Konecranes	0,8
			Cargotec	0,8
			Kemira	0,8
			Scanfil	0,7	0,7
			Aspo	0,6
			Lassila & T	0,6
			Kamux	0,5

			Verkkokauppa	0,5
			SSAB	0,5
			Caverion	0,4
			Outokumpu	0,3	0,3
			YIT	0,3
			Atria	0,2
			Oriola	0,2

Verneri_Pulkkinen · Joulukuu 21, 2021, 12.16pm

Tuossa käppyrässä oli HEXin forward P/E, ei OMXH25:sen vaikka olettaisin niiden kulkevan käsikädessä.

Useat isot yhtiöt, jotka todella painavat noiden indeksien tuloskukkarossa, ovat pystyneet kääntämään kannattavuuttaan isosti. Esimerkiksi Nokia oli tappiollinen 2018, vaanpa ei enää. Tai toisen raskaan sarjan painijan Nesteen kannattavuus on skaalautunut. Näin pienessä indeksissä nuo voivat jo tehdä jokusen miljardin eroa yhdessä. Toisaalta metsäyhtiöiden huipputulokset olivat juuri 2018 ja sen jälkeen on menty vaakaliitoa.

Näin niin kuin huomautuksena. Helsingin pörssiyhtiöiden kollektiivinen kannattavuushan ei yleisesti ottaen finanssikriisin jälkeen ole ollut mairea, joten parannus suhteessa viime vuosiin ei vielä välttämättä tarkoita kamalaa pingottumista.

Toisaalta meidän firmat on juuri sellaisia, että enemmistö ei voi kun kiristää omaa vyötä ja toivoa parasta jos Euroopan/maailmantalous hidastuisi ja heikentyisi isosti.

musa_2 · Joulukuu 22, 2021, 8.03am

Tätä olen monesti pohtinut kun oon tänne Helsingin arvostuksista postaillut: myös yksittäisiin yhtiöihin liittyvillä sattumilla on ihan eri tavalla roolia kuin vaikkapa S&P 494:ssa

Mielestäni on tosi hyvä että olet pitänyt esillä Euroopan talouteen liittyviä positiivisia mahdollisuuksia.

Kyllä kai kansantalouksiin tai talousalueisiin kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin yhtiöihin tai toimialoihin:

Jos on sellainen vaikutelma että kaikki on sujunut viime aikoina ihan potentiaalin ylälaitaan ja yhtiön / toimialan / kansantalouden / talousalueen ympärillä on hirveästi optimismia ja suorastaan hypeä…

… silloin täytyy olla varovainen koska tuosta asetelmasta alkaen on enemmän hävittävää kuin voitettavaa.

Jos on olliut ikävää alisuoriutumista ja sitä seuraavaa pessimismiä ja negailua mutta analyysi osoittaa että potentiaalia yhtiössä / toimialassa / kansantaloudessa / talousaluessa on…

… silloin sijoittajalle voi olla palkitsevaa olla optimistinen koska tuosta asetelmasta alkaen on enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

1989 yleinen asenne talouden toimijoilla ympäri maailmaa oli se että Japani voittaa taloudessa kaikki kilpailut joihin se päättää lähteä mukaan. USA:ssakin lähinnä vain toivottiin että jos japanilaiset eivät vielä jollain alalla ole heitä päihittäneet, eivät kiinnostuisi siitä alasta jatkossakaan.

Yleinen asenne 1989 oli se että USA:ssa ei osata kehittää juuri mitään sellaista uutta teknologiaa jota japanilaiset eivät kohta tekisi paremmin. Teknojen paino S&P 500:ssa oli hyvin pieni. S&P 500 treidasi vuoden 1989 lopussa @ 0,75 x sales, mikä omalta osaltaan kertoi siitä että tulevaisuuden globaaleja supermenestyjäfirmoja eivät sijoittajat siellä nähneet.

Sitten takaisin ensi vuoden näkymiin. Se buumi joka näkyy Helsingin pörssin tuloksissa, on isosti peräisin suoraan ja epäsuorasti siitä että USA:n kansantalous imee velaksi suurin piirtein kaiken tavaran mikä mistään irti lähtee.

2005–06 oli vastaava tilanne ja sehän oli maailman vakain asetelma jonka varaan oli turvallista ekstrapoloida tulevaisuuden ennätystulokset

WSJ:sta

In Europe, “durable goods consumption is showing nothing like the boom that is ongoing in the United States,” said Fabio Panetta, who sits on the European Central Bank’s six-member executive board, in a speech last month. Consumption of durable goods has surged about 45% above 2018 levels in the U.S., but is up only about 2% in the eurozone, according to ECB data

The U.S. accounts for almost nine-tenths of the roughly 22-percentage-point surge in demand for durable goods among major advanced economies since the end of 2019, according to data from the Bank of England.

lazyway · Joulukuu 22, 2021, 9.04am

Vai kullanarvoiseen oppituntiin?