Mihin Helsingin pörssin yhtiöihin viittaat tällä?
3 tykkäystä
Jos vertaa USA:n osakemarkkinoita teknohuuman huipulla 2000 Helsinkiin tänään…
… meillä on nyt tänään millä tahansa mittarilla paljon korkeammalle arvostettu kasvuosakeskene.
Häpeämättömän jälkiviisaasti voidaan todeta että USA:n 1990-luvun ja 2000-luvun ekan vuosikymmenen startup- ja kasvuosakeskenen takana oli ihan oikeita pitkän tähtäimen fundamentteja. Isot voittajat tulivat myöhemmin sieltä.
Oletetaan että Helsingin startup- ja kasvuosakeskene menestyy ihan mielettömän hyvin 20 vuoden tähtäimellä.
Siitä huolimatta nykyarvostuksista alkaen on edessä aivan valtavaa volaa ihan sen takia että hyvin harvalla sijoittajilla on sellainen startup-sijoittajan mentaliteetti, kärsivällisyys ja hermot jotka nuo laput vaativat.
7 tykkäystä
Sen takia jos lätkii panoksia IPO-ihmeisiin, pitää olla joko todella rautainen ymmärrys firmasta, tai reilusti hajautusta että jos pari menee nollaan niin maailma ei kaadu. Tai no, joka tapauksessa pitäisi olla sitä hajautusta. Pörssissä on vaikea yleensä menettää kaikkia rahojaan jos ei pulaa optioilla tai eksoottisilla “tuotteilla”, mutta “all in päivän hype-IPOon” ja perään “oho tuli turskaa, siirränpä pitkään salkkuun” ja jättää hautumaan vuosiksi on se yksi tapa jolla näin voi onnistua… hajautusta, hajautusta… mikä tahansa firma voi kohdata yllättäviä vastoinkäymisiä, mutta vastaavasti myös “lottolappuihin” voi sijoittaa jos on täysin suunnitelmissa että muutama niistä menee nollaan ja se on ihan tiedossa kun leikkiin lähtee.
15 tykkäystä
Jos pitäisi opettaa tasan yhden konseptin avulla ihmiselle sijoittamista, niin se olisi oltava hajauttaminen. Jokaisella pörssistä löytyvällä yhtiöllä voi olla paikkansa salkussa - tärkeämpää on se, että valikoi oikean kokoisen position.
Jotta ei mene täysin ohi aiheen, niin on mielenkiintoista katsoa, mihin suuntaan vuoden 2022 IPO-aktiviteetti jatkuu. Alkuvuodesta pörssiin tuntui tulevan enemmän yhtiöitä, jotka olivat jo pääomasijoittajien alaisuudessa olleet vakaalla pohjalla (Orthex, Kreate, Puuilo, tietyllä logiikalla myös Purmo), tai jo kannattavia yhtiöitä jotka tavoittelivat kasvurahoitusta (Netum, Solwers). Tällä hetkellä fiilis on täysin päinvastainen: muutamia poikkeuksia lukuunottamatta yhtiöiden kannattavuus on huonolla tasolla, jos on edes liiketoimintaa. Optimistillekin tämä on päivänselvä signaali ylikuumentumisesta. Saa nähdä, kauanko sijoittajat antavat pörssin ovien olla auki, jos valtaosassa tapauksista pitää merkitä lähinnä lupauksia paremmasta huomisesta - vai keskitetäänkö paukut noihin jo kannattaviin tapauksiin.
Toivottavasti kuitenkin pidetään mielessä se, että kaikkia IPO:ja ei pitäisi luokitella samaan lokeroon, vaikka laatu on hiljattain selkeästi heikentynyt. Pidemmän päälle uusien yhtiöiden päätyminen pörssiin on paljon parempi lopputulos kuin se, että markkina on ylioptimistinen jonain ajanhetkenä.
21 tykkäystä
Huikea round trip tämäkin: S&P 500 vs. kehittyvät markkinat.
Hyvin harva ikinä muuttuu pelokkaaksi oman kotimarkkinansa suhteen silloin kuin olisi paras hetki olla pelokas:
- Japani 1989
- länsimaiden kasvuosakkeet 2000
- kehittyvät markkinat (varsinkin Kiina) 2007
- USA kokonaisuudessaan ja länsimaiden kasvuosakkeet 2021
Sijoittajalla on bias suosia omaa kotimarkkinaa, bias ekstrapoloida ja bias suosia status quoa. Yhdessä ne ovat hurjan vahvat voimat siinä kohtaa kun oma kotimarkkina on viime aikoina käyttäytynyt kivasti.
17 tykkäystä
Näissä voi myös oppia vääriä asioita. Tein itse €5k eläkevakuutuksen aikanaan kun nuo vielä olivat verotuksellisesti tehokkaita. Tämä oli vuodenvaihde 2008 ja näpeille tuli ranteita myöten. Muutamaa kuukautta myöhemmin sijoituksen arvo oli puolittunut. Allokaatio oli aika katastrofi ja kesti yli 10 vuotta että tuo päätyi takaisin plussalle.
Sanomattakin selvää niin oma innostus sijoitusmaailmaan haihtui täysin ja omissa ajatuksissa osakemarkkinat kuulosti lähinnä kirosanalta. Vasta nyt toisatakymmentä vuotta myöhemmin olen taas palannut markkinaan ja innostunut tästä maailmasta.
Joten on ihan aiheellinen huoli mitä nuoremmalle sukupolvelle käy. Jos näppinsä polttaa pahasti ei välttämättä halua takaisin koskaan tai voi olla vuosikymmeniä poissa pelistä.
19 tykkäystä
Traders’ Clubin jouluspesiaalissa vieraana sijoittaja ja sijoituskirjailija Heikki Keskiväli. Jaksossa syvennytään sijoittamiseen niin fundamenttien, teknisen analyysin kuin makrotaloudenkin näkökulmista. Millainen on Arvopaperin salkkukisan 2021 voittajan sijoitusfilosofia ja päätöksentekoprosessi sijoituspäätösten takana? Entä mitä mieltä Keskiväli on teknisen analyysin hyödyntämisestä osana sijoitustoimintaa? Katso Traders’ Club 117 ja ota selvää!
25 tykkäystä
Ymmärrän tuon näkökulman. Mutta nostan senkin esiin, että mitä aikaisemmin pörssissä häviää rahaa, sen nopeammin oppii käsittelemään asiaa. Häviäminen on väistämätöntä. Yksi keino voi olla poistua pörssistä ja toinen tapa voi olla sijoittamisen jatkaminen ja miettiminen, mitä mahdollisesti meni mönkään ja voisinko ensi kerralla tehdä jotain toisella tavalla. 
Ja miten ylipäänsä tappioon kannattaa suhtautua. Se, että olemme huolissamme muista sijoittajista ei auta paljoakaan, koska pörssi on aika armoton paikka kaikille sijoittajille. On parempi oppia se mahdollisimman varhain, jos aikoo jatkaa pitkään sijoittamista.
Oma ensimmäinen sijoitukseni ei mennyt juuri sen paremmin kuin sinulla.
8 tykkäystä
Ultratieteellinen sentimenttikyselyni FB:n Osakesijoittaminen ryhmässä on alkanut snadisti karhuilemaan. Vastaukset kyllä heittelevät isosti viikkotasolla, mutta yleiskuva on jäähtymään päin. Samoin neutraalien vastaajien määrä on taas leveämpi, indikoiden ettei vahvaa näkemystä ole suuntaan tai toiseen.
Kuten aiemminkin todettu, ehkäpä paras “hälytysääni” tämä on silloin, jos jengi on äärimmäisen karhuina tai härkinä. 2018 alussa oli oikea mania, mutta esim. tuo viime vuoden lopun härkäryntäys osui täysin oikeaan indeksitasolla ostopaikkoja miettien (joskin voi olla, että monet joulukuun 2020 häristä hyppäsivät niihin hypejuniin jotka tänä vuonna ovat mörnineet. En tiedä…).
8 viikon liukuva härkien ja karhujen erotus on painumassa taas nollaan. Tämä on kyllä mielenkiintoista, miten porukka oli pääosin hyvin karhumaisia 2018–2019. Silloinhan pörssi mörni ja puhuttiin paljon, noh, karhujuttuja. Mutta jälkikäteen ajatellen sehän oli jäätävän hyvä ostopaikka monissa pienyhtiöissä. Koronadipissä karhumaisuus huipentui.
Samoin jenkeissä AAII:n kysely kertoo varovaisemmista yksityissijoittajista:
65 tykkäystä
Mitäpäs mietitte Ukrainan tilanteen vaikutuksesta euroopan ja jenkkien börsiin?
Kyllä se sille näyttäisi, että rähinä tulee.
6 tykkäystä
Orastavan joulupukkirallin alkutunnelmissa on hyvä muistaa minkälaisessa tilanteessa osakkeita ostaa. Ehkäpä tässä sellainen TLDR tiivistelmä ja yllä kirjoitetuista asioista:
-
Shillerin P/E on historiallisen korkealla. Katsokaa mitä kävi aikaisemmin, kun arvostustasot karkasivat näin kauas. Onko ollut hyvä aika ostaa, kun ollaan korkeuksissa? Shiller PE Ratio
-
Liittyen yllä olevaan inflaatio laukkaa ja näyttää nousevan vielä ensi vuoden puolellakin. Tämän olettaisi näkyvän osakkeiden arvostuksessa.
-
Toistaako historia itseään? Spekulatiiviset kohteet ovat syksyn aikana tulleet reilusti alas. Tämän näkee jo pelkästään ARK rahastojen tuottokäyristä. Härkämarkkinan päättymisen lähestyessä nämä riskiset kohteet ovat alkaneet tulla alas ja raha pakenee blue chippeihin → Katsokaa mm. Apple, MSFT jne. lokakuusta alkanut nousuralli. Mitä käy indekseille, jos raha alkaa paeta näistä?
-
Kiinan asuntomarkkina - kuinka paljon vaikutusta Kiinan talouden heikkenemisellä on länsimaiden pörsseihin?
-
Näiden lisäksi lyhyen aikavälin katalyytteja: Omicron ja supply chain ongelmat eivät ole kadonneet minnekään. Vedetäänkö Kiinassa taas kohta hätäjarrua ja satamat kiinni? Iranin ydinohjelma - jos sopua ei synny tätä ei USA ja Israel katso hyvällä. Toinen vastaava konfliktin mahdollisuus Ukrainassa.
Tiedän että osakepoimija voi löytää hyviä kohteita, kun katsoo armottomasti tunnuslukuja ja laskee tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Ei meiltä aivan täysin ole sijoituskohteet loppuneet. Mutta kun tästä vinkkelistä katsoo kokonaisuutta, kuinka iloisesti olette lähdössä joulupukin kanssa ränta på ränta ralliin?
35 tykkäystä
Älä unohda tuloskuplaa. Eteenpäin katsovat tulokset ovat ennätyksissään samaan aikaan kun inflaatio nousee pystysuoraan. Jossain vaiheessa inflaatio alkaa vaikuttamaan tuloksiin, kun palkat eivät pysy mukana.
Ja “pienenä” ongelmana on myös Venäjän sotimishalukkuus. Ukrainassa kaivellaan jo vallihautoja/tankkiesteitä Twitterin mukaan.
Nuorempana sitä odotti uutta vuotta innolla, nyt sitä odotellaan kauhulla. =/
16 tykkäystä
Nuorempana sitä odotti uutta vuotta innolla, nyt sitä odotellaan kauhulla. =/
Minä aloitin suoran osakesijoittamisen ja aktiivisemman talousseurannan 2008-2009 (sitä ennen sijoitin rahastoihin sen kummemmin miettimättä asioita). Matkalle on mahtunut finanssikriisiä ja sen jälkimaininkeja W-pelkoineen. Euroopassakin on velkakriisiä murehdittu. Sodanuhkaa on ollut maiden välillä joko ihan fyysisenä tai kaupallisena. Aikakauteen on mahtunut luonnonkatastrofeja ja yksi merkittävä ydinvoimaonnettomuus. On puhuttu vuorotellen eri flaatioista, etuliite on vaihdellut vuosien välillä.
Minulta ei löydy sitä kristallipalloa mihin pörssi on suuntaamassa. Halusin vain nostaa esille, että itse en muista aikakautta milloin maailmassa ei olisi ollut murheita ja pelkoja niiden vaikutuksesta pörssikursseihin. Aurinko nousee huomennakin.
112 tykkäystä
Hienosti kiteytetty. Niin kauan kuin itsekin muistan niin maailmanloppua yms. on taukoamatta povattu markkinasyklistä toiseen. Uusia markkinoita heiluttelevia uutisia tulee tuon tuosta, jotkut aiheuttavat voimakkaampia liikahduksia kuin toiset, mutta tosiaan aina ne auringonsäteet on sieltä horisontista alkaneet kajastamaan, oli edeltävä ilta kuinka synkkä tahansa. Ne kenellä se kristallipallo sattuu olemaan, niin nauttikoot siitä, itse tyydyn seilaamaan kaarnan palallani myrskyssä kuin myrskyssä toivoen, että tuulen tyynnyttyä sitä vielä kelluu menestyksekkäästi.
19 tykkäystä
Positiivisia indikaattoreita jouluna.
Hyvää joulua Inderesiläiset!
“Vuodenvaihteen nousuralli on nyt virallisesti alkanut. Historiallisesti joulukuussa mahdollisesti nähtävät myyntiaallot päättyvät viimeistään 23. tai 24. päivä, koska valtaosa instituutiosijoittajista jää tuolloin joululomalle, joten myynnit täytyy saada toteutettua ennen tuota ajankohtaa. Joulukuun viimeisen 1-2 viikon aikana kaupankäynnin määrä pörssissä tipahtaa voimakkaasti, ja suuria toimeksiantoja on aiempaa vaikeampi saada enää lävitse.”
"Myös moni muu tekijä tukee osakemarkkinaa:
Sentimentti, nousun laaja-alaisuus, historiallinen volatiliteetti ja moni muu mittari valahtivat joulukuun 20. päivä äärimmäisen pessimistisiin lukemiin.
Samaan aikaan Etelä-Afrikasta lähtenyt omikron-muunnoksen synnyttämä tartunta-aalto on kääntymässä lähtömaassaan jo laskuun, ja vakavien tautitapausten määrä näyttää jäävän murto-osaan aiemmista tartunta-aalloista.
Fedin 15. päivän päätökset tulkittu markkinoilla positiivisesti.
Finanssiriski-indikaattori on kääntynyt laskuun.
Talousyllätykset ovat positiivisia ympäri maailman.
Teknisen analyysin näkökulmasta yksikään suurista osakeindekseistä ei ole pudonnut tukitasojensa alapuolelle."
28 tykkäystä
Eikö inflaatiota saadaan leivottua kuitenkin pääsääntöisesti hintoihin? Ehkä toisilla yrityksillä hankalampaa kuin toisilla… onhan se kestämätöntä jos inflaatio nousee kauttaaltaan mutta sitä ei saisi hintoihin…
Itse näen että tämä ongelma koskee erityisesti jenkkejä. Samanlaista painetta työvoimakuluissa ei ole euroopassa tai kehittyvissä maissa työvoiman osalta? Tietenkin työvoimakuluissakin on suurta alakohtaista ja maakohtaista vaihtelua kysynnän ja tarjonnan mukaan. Raaka-aineiden ja energian kallistuminen taas on aika globaalia.
Riippuu sektorista miten saa hintoihin. Ja vaikka saisikin hintoihin mutta palkat ei nouse, ei se näy tuloksessa.
Suomessakin inflaatio on tältä vuodelta 4% luokkaa, ei kovinkaan monessa firmassa nosteta tuon verran palkkoja jokaisen työntekijän osalta, jolloin tulokset myös alkavat laahaamaan.
Mutuiluahan nämä kaikki, mutta kannattaa silti laskea odotuksia edes jonkin verran.
1 tykkäys
Ei varmasti nosteta palkkoja mutta ihan varmasti nostetaan enemmän kuin kuluneina vuosina. Neuvottelukierroksista tulee erittäin hankalia.
Lisäksi noususuhdanteessa ihmisten työpaikanvaihtohalukkuus kasvaa ansioiden perässä.
Inflaatio heijastuu kyllä ennemmin tai myöhemmin palkkoihin ja tukiaisiin Suomessa.
Oman hankaluuden tuo tähän se että ei tiedetä kuinka pysyvää on inflaatio tällä hetkellä. Sen takia palkatkaan ei jousta samalla tavalla.
Seurataan ansiokehitystä ja inflaatiota/ hintojen nousua millä ajanjaksolla hyvänsä niin kyllä niillä on erittäin vahva korrelaatio.
2 tykkäystä
En taas keksi parempaa ketjua joten lätkäistään tänne:
Kiinan viranomaiset pitävät mekkalaa siitä miten kovasti haluavat leikkiä kotia länsivaltojen kanssa talouden leikkimökissä. Hyvää pöhinää 
4 tykkäystä
Tässä näyttää tapahtuvan väärinymmärrys, mitä inflaation pysyvyys tarkoittaa.
Vaikka inflaatio olisi 5% tapaileva vain yhden vuoden ajan, sinä aikana tapahtuva muutos jää tietenkin joka tapauksessa pysyväksi. Rahan arvo on laskenut 5% pysyvästi ellei vastaava deflaatio sitä peru. Jos seuraavina vuosina inflaatiotahti laskee ja onkin 2% niin se vain kumuloituu tuohon aiemman päälle.
Samoin on tietenkin palkkojen kanssa. Siksi on perusteltua saada inflaatio palkkoihin jos halutaan säilyttää ostovoima. Tämä ei tietysti ole kaikkien tahdon mukaista. Palkat eivät jousta helposti, koska kukaan ei halua maksaa itse enemmän.
28 tykkäystä