Pörssien suunta (Osa 2)

Tuuditettiin ekonomisti ruususen uneen kaksi vuotta sitten. Herätettiin hänet tänään. Näytettiin hänelle ekaksi tuo vihreä käyrä.

Ekonomistin kommentteja:

  • Ollaanpa tylsästi nukahtamistani edeltävällä nihkeähköllä trendillä tulonmuodostuksessa.
  • Mutta mikäs tuo terävä taantuma oli?? Miksen nähnyt siitä mitään merkkejä ennen nukahtamistani??

Mutta pandemiahimmeleistä puhdistetun tulonmuodostuksen elpyminen taantumasta on siis sujunut kuten normitaantumasta, varsin nopeasti takaisin trendille.

USA on ollut maailmassa kärkipään suoriutuja pari viimeistä vuotta, eli siis muualla maailmassa tuo vihreä käyrä on kehittynyt keskimäärin heikommin. Jos jonkinlainen roaring twenties -tilanne on tullakseen, vielä siitä ei ole merkkejä.

Helsingin pörssi on poikkeuksellisen herkkä tavaroiden kysynnälle maailmantaloudessa.

USA:n kuluttajat ovat viimeiset runsaat puolitoista vuotta:

  • käyttäneet palveluita normaalia vähemmän
  • ostaneet kestokulutustavaroita massiivisesti normaalia enemmän, mikä on säteillyt OMXH teollisuus- ja kuluttajatavarabisneksiin, jotka ovat OMXH tosi isolla painolla
  • kerryttäneet säästöjä jotka sitten nollakorkoympäristössä ovat inflatoineet varallisuusarvoja mikä yhdessä terävän suhdannenousun kanssa on tukenut animal spirits -ilmiöitä myös Euroopassa ja johtanut OMXH-finanssisektorin tulostehtailuun

Jos sattuisi käymään niin että 2021 jää poikkeukselliseksi tulosvuodeksi Helsingin pörssissä…

…muutaman vuoden kuluttua kaikki muistelevat että itselleni ainakin oli koko ajan selvää että 2021 loistava, sen jälkeen hieman vaisumpaa :slight_smile:

36 tykkäystä

Saa nähdä kuinka pitkään näitä jo nähtyjä toimitusketjuhäiriöitä tulee vielä olemaan. Muistaakseni aiemmin taidettiin ajatella, että ensi vuoden jälkipuoliskolla näistä alettaisiin pääsemään eroon, mutta saa nähdä. Kiinalla tässä asiassa varmaan suuri rooli ja mikäli näitä satamasulkuja tulee jatkossakin, niin kyllä ne tulevat pitkittämään palautumista normaalimpaan. Alla oleva juttu eiliseltä (25.12, mutta Guardian juttu 18.12):

Omikronmuunnos saattaa johtaa uusiin ongelmiin maailman logistiikkaketjujen tärkeimmissä solmukohdissa, kertoo The Guardian .

Uusimpana ongelmana on tartuntaketju Kiinan Zhejiangissa, missä sijaitsee merkittävä teollisuuskeskittymä sekä yksi maailman suurimmista tavarasatamista. Kiinan strategiana on edelleen tukahduttaa jokainen tartuntaketju agressiivisesti, joten kymmenet tuhannet ihmiset on määrätty karanteeniin. Sulkutilalla on merkittävä vaikutus sataman toimintaan.

Teollisuusalan asiantuntijoiden mukaan koronapandemiasta elpymässä olevat logistiikkaketjut saattavat kärsiä huomattavasti uusista rajoitustoimista. Ongelmat yhdessä satamassa saattavat aiheuttaa heijastusvaikutuksia ympäri maailman.

Kiinan lisäksi logistiikkaketjuissa on ongelmia myös muualla maailmassa. Britanniassa satamat ovat edelleen tukkeutuneita rahtikonteista kuljettajapulan vuoksi. Yhdysvalloissa puolestaan pula satamatyöntekijöistä on johtanut tilanteeseen, jossa täydet laivat odottavat purkamista sataman ulkopuolella.

Falvio Macau , logistiikkaketjujen tutkimukseen erikoistunut apulaisprofessori Edith Cowanin yliopistosta Australiasta kertoo talouden kärsivän ”korkeasta verenpaineesta”.

– Näkemykseni mukaan toimitusketjuissa on yhä korkea verenpaine ja jatkuvasti merkkejä rytmihäiriöistä. Paluu normaaliin tapahtuu vasta vuoden 2024 puolivälissä, Macau sanoo.

Ainakin 90 prosenttia hyödykkeistä kuljetetaan meriteitse jossain vaiheessa toimitusketjua. Viimeisen kahden vuoden aikana merirahdin hinta on kasvanut räjähdysmäisesti. Arvioiden mukaan normaalikokoisen merikontin kuljetuskustannukset ovat keskimäärin nousseet vuodessa 170 prosenttia.

Edit: Lainataan vielä tuosta alkuperäisestä Guardian jutusta pari pätkää:

Maersk, one of the big three shipping companies, said the worst delays were still on the US west coast where ships were waiting four weeks to unload due to the lack of workers on land. This creates a chaotic “ripple effect” around the world with ships locked into tight deadlines and a glut of containers in some ports in the US and Europe, but not enough in ports throughout Asia.

“With winter, year-end holidays in North America and Europe, Chinese new year in Asia, the already stretched supply chain will get even further stretched as workers, truckers and terminals are off for holidays,” a Maersk spokesperson said.

“Normally we can absorb these seasonal impacts fairly quickly, but when already stretched, it just becomes a multiplier,.”

Roy Cummins, who has worked in logistics for 30 years and until recently was chief executive of the Port of Brisbane in Australia, said there was some sense that things were improving but he estimated that constraints on the international shipping network were unlikely to be alleviated for the next two years.

Konttikuljetuksien hinnoista vielä lisää:

For example, the Drewry world container index measuring the cost of moving a 40ft container is 170% higher than it was a year ago. The price on some particularly in-demand routes such as Shanghai to Rotterdam has increased by almost 200%; in the case of the Dutch port to New York, the cost has risen by 212%.

Hintojen noususta:
Basic consumer staples are spiralling in price because of higher shipping costs and heightened demand from consumers stuck at home for months and unable to spend any money on treats such as holidays and nights out. Coffee prices have doubled over the past year, according to current data, as has the price of oats. Lumber, cotton, wheat and palm oil have all risen by more than 30%.

9 tykkäystä

En tiedä onko mitään väärinymmärrystä. Jos esim jonkun tuotteeen hinta nousee vaikka tehdaspalon takia niinkuin kävi taannoin aasiassa. Olisiko ollut muistipiiri/kovalevyt? Niin moniko oli valmis maksamaan tuplahintaa? Ei palkkoja voida korottaa tilapäisen inflaation takia vastaamaan inflaatiota koska on todennäköisempää että kun markkinahäiriö poistuu niin hyödykeen hinta palaa normaalille tasolle…

Kuinka monen palkkoja on laskettu? Veikkaan että ei kovin monen. Nyt taloudessa on liikaa elementtejä jotka eivät ole pysyviä… toimitusvaikeudet nostavat hyödykkeiden hintoja, rahdinhintoja, energian hinnanousu vaikuttaa lähes jokaiseen tuotettuun hyödykkeeseen.

Jos nyt tapahtuva inflaatio siirrettäisiin kokonaisuudessaan palkkoihin niin se vaan ruokkii lisää inflaatiota ja pahentaa kierrettä. Aika monella tulee olemaan tilanne että ostovoima tulee väliaikaisesti tippumaan näiden kohonneiden kustannusten takia.

Muutenkin kilpailukyky euroopassa on heikompaa kuin aasiassa ja jenkeissä. Ehkä siksi että siellä painetaan pitkää päivää toisin kuin täällä. Jos halutaan että kauppa käy niin hinnat täytyy myös pysyä kilpailukykyisinä tai tuottavuuden nousta.

3 tykkäystä

Jenkkikuluttajasta vielä:

Kun miettii millainen sirkus assettien ympärillä viimeiset kaksi vuotta on ollut ja miten viime keväänä moni tempautui mukaan talousoptimismihuumaan…

… ihan käsittämätön melu tyhjästä kyllä ollut.

Ei tosiaan ole näyttöä siitä että privaatti sektori pystyisi generoimaan tuloja sen kummemmin kuin että palataan 2010-luvun jälkipuoliskon trendille.

Inflaatio tarkoittaa sitä että talouden boostaaminen julkisella velkaantumisella ei näytäkään enää ilmaiselta lounaalta.

Säästämisaste ei enää ole mitenkään korkea. Kyllähän se tuosta voi hieman vielä painua mutta tuskin kauhean merkittävästi.

Ihan viime aikoina kuluttaja on kironnut hintoja mutta ostanut silti.

Mutta ensi vuonna kulutuksen painopiste normalisoituu varmaankin suureksi osaksi eli siirtyy USA:ssa tavaroista palvelujen suuntaan. Silloin se aukko tavaroiden kysynnässä täytyy muiden paikata jotta bileet Helsingin pörssissä voivat häiriöttä jatkua.

Mielestäni loppuvuoden data ei anna vihjeitä siitä kuka tulee tuon aukon paikkaamaan ensi vuonna. Korjatkaa jos missaan jotain!

Real PCE:

Säästämisaste:

WSJ:sta

In Europe, “durable goods consumption is showing nothing like the boom that is ongoing in the United States,” said Fabio Panetta, who sits on the European Central Bank’s six-member executive board, in a speech last month. Consumption of durable goods has surged about 45% above 2018 levels in the U.S., but is up only about 2% in the eurozone, according to ECB data

The U.S. accounts for almost nine-tenths of the roughly 22-percentage-point surge in demand for durable goods among major advanced economies since the end of 2019, according to data from the Bank of England.

20 tykkäystä

Ostovoimahan ei säily inflaatiossa käytännössä millään. Sanotaan, että inflaatio siirretään sellaisenaan palkkakuluihin. Jos inflaatio on 5 % ja firmat nostavat palkkakuluja saman verran, niin ensin tuosta lähtee reilu prosenttiyksikkö sivukuluina ja sen jälkeen n. 3,8 %:sta 25-70 % pois riippuen siitä, että mihin tuloluokkaan kuuluu, eli mikä on rajaveroaste.

Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että ostovoima laskee puolet inflaatiosta. Enemmän, jos inflaatiota ei siirretä täysmääräisenä “palkkoihin”. Tai jos inflaatioprosentti on laskettu vähän alakanttiin, koska siihen ei ole otettu vaikkapa asumiskuluja.

4 tykkäystä

Niin juuri sillä yleensä kulut eivät myöskään ole koko palkka… paitsi heikkotuloisilla. Riippuu varmasti pitkälti omasta palkasta sekä omista kulutustottumuksista sekä.säästämisasteesta miten palkankorotukset/ inflaatio oikeasti vaikuttaa.

Nyt en ole ihan varma, miten sivukulut vaikuttaisivat noin olettaen, että palkkakulut kasvoivat täyden määrän. Ne käsittääkseni ovat tasaprosenttiosuuksia tietyin ehdoin eivätkä palkan mukaan progressiivisesti nousevia.

Toki palkankorotuksesta osa menee sivukuluihin ja jäljelle jää se 3.8%, mutta ei nykyinenkään palkka ole näin laskettuna 100% palkkakuluista. Kun se on joku 75%-80% ennen veroja. tähän nähden korotus on kyllä inflaation mukainen sivukulujen jälkeenkin.

Näin ei käy silloin, jos sivukulut ovat progressiivisia eli niitä on maksettava suhteessa enemmän palkan noustessa. En toisaalta tiedä läheskään kaikkia seikkoja näiden määräytymisessä.

Marginaalivero kyllä vaikuttaa juuri näin, eli jos verotaulukkoa ei päivitetä niin inflaatio kasvattaa kaikkien tuloluokkaa ja progression myötä veroja menee suhteessa enemmän.

Tässä esimerkissä tapahtuu juuri niin, että myöhempi deflaatio peruuttaa tapahtuneen inflaation.

Jos kyseessä ei ole väärinymmärrys, olet odotustesi kanssa melko yksin. Käytännössä kukaan ei odota, että meillä alkaisi markkinatason deflaatio nyt ja hinnat alkaisivat kautta linjan laskea. Cathie Wood saattaa odottaa näin.

Sen sijaan keskuspankkien odotuksissa on tuo inflaatiotahdin hidastuminen jonnekin 2% tasolle ajan kanssa.

Totta puhuen 5% inflaation peruuttamiseksi vaadittava lähes 5% deflaatio markkinatasolla olisi vakava paikka ja itsessään häiriöitä aiheuttava. Ainakin minun on mahdoton nähdä, miten tuo olisi mahdollistakaan

4 tykkäystä

Sivukulut eivät ole progressiivisia, mutta neljänneksen ne leikkaavat palkkaa siitä huolimatta. Kysehän oli siitä, että mitä nettotulot ikinä nyt ovatkaan, niin jos inflaatio ja “palkka” nousee saman verran, niin ostovoima heikkenee n. puolet inflaatiosta. Vähemmän, jos on matalapalkkainen, enemmän, jos ei.

Puolestaan, jos työnantajat nostavat palkkoja inflaation verran, niin palkkakuluja pitää nostaa enemmän, jolloin inflaatio syö ostovoiman sijaan firmojen marginaalia.

Tämän takia pidän käytännössä varmana, että inflaatio syö merkittävästi ostovoimaa ja näkyy siksi kulutuksessa. Toki tuo heikentynyt ostovoima ei katoa toiseen ulottuvuuteen, vaan menee valtiolle, eli inflaatio on käytännössä myös veronkorotusta ilman, että korotetaan veroja.

Se, miten kaikki tämä näkyy pörssien kehityksessä on sitten ihan toinen juttu, mutta sanoisin, että sillä tulee olrmaan merkittäviä vaikutuksia talouteen ja tämä tulee näkymään myös pörssissä.

Edit. Itse asiassa, vaikka työnantaja maksaisi sivukulut marginaaleista, niin ostovoima leikkautuisi silti. Nyrkkisääntönä firmojen tulee korottaa palkkasummaa n. 2-kertaisesti inflaatioon nähden, jos ostovoima halutaan pitää edes entisellään.

5 tykkäystä

Olen eri mieltä… ei tarvitse maksaa palkankorotuksia 2x inflaatioon nähden ja tämäkin riippuu palkkaluokista, verotuksesta yms.

Tässä aika hyvin kerrottu mitä ajoin takaa.

https://www.cnbc.com/2021/07/27/wages-are-rising-but-has-inflation-given-workers-a-2percent-pay-cut.html

3 tykkäystä

Vaikka palkkoja voidaan vaatia nousemaan vastaamaan inflaatiota, asia ei ole mielestäni niin yksinkertainen. Tärkein palkkoja ajava tekijä on nähdäkseni kysynnän ja tarjonnan laki työvoiman saatavuudessa. Jos avoimia työpaikkoja on suhteessa enemmän työnhakijoihin, on selvää että työnantajat joutuvat tulemaan vastaan palkankorotuksin ja muiden etuuksien turvin löytääkseen osaavaa työvoimaa. Jos taas työtä etsiviä on paljon enemmän kuin avoimia paikkoja, joutuvat työntekijät tulemaan enemmän vastaan ehdoissa ja palkassa.

12 tykkäystä

Työn hinnanmuodostus on monimutkaista. Tuo on aivan tosi ja tärkeä havainto: palkat eivät nousseet inflaation tahdissa nyt. Se kuitenkin tarkoittaa väestötasolla, että kulutusta on ostovoiman laskiessa leikattava.

Yritykset joukkona eivät pääse inflaatiota pakoon yrittämällä välttää palkankorotuksia ja nostamalla hintoja. Koska suurin osa yrityksistä on keskinkertaisia tai huonoja ja treidaa korkealla tulospohjaisella arvostuksella, voi olla että tämä ei ole paras valinta pidemmälle katsoen. Ford ajatteli aikoinaan, että ihmisille on maksettava palkkaa, jotta he voivat ostaa kalliita autoja.

Kokonaistalouden tasolla ansiotason matelu samalla kun inflaatio syö ostovoimaa tarkoittaa määritelmällisesti stagflaatiota. Taloudessa on varmasti aina oltava tarkkana, mutta erityisesti nyt.

Suomi vie paljon teollisuutta ulkomaille ja on pieni maa, ehkä joku muu suostuu antamaan myöten? Ehkä Yhdysvallat kuten tähän asti?Selvää on, että kaikki eivät voi tehdä niin ja Euroalue on ennestäänkin ollut pitkään ylijäämäinen.

9 tykkäystä

Palkkojen ostovoimaa ei oikein pysty ylläpitämään tilanteessa, jossa inflaatio johtuu tuotanto-ongelmista (plus kysynnän painottumisesta fyysisiin esineisiin). Tasapaino tarkoittaa tässä tilanteessa laskevia reaalipalkkoja. Jos palkkoja lähdetään nostamaan hintojen perässä, saatetaan päästä vanhaan kunnon hinta-palkkakierteeseen. Mutta ei tämä nykytilanne loputtomiin kestä. Jossain vaiheessa tuotanto- ja kuljetusongelmat ratkeavat ja osa kysynnästä palaa palveluihin.

2 tykkäystä

Tämä esittämäsi on sama näkemys kuin Tunturisudella aiemmin, joka vaatisi toteutuakseen tuleville vuosille deflaatiota. Nähtäväksi jää, mutta konsensus odottaa inflaatiosta pysyvää. Tilapäinenkään inflaatio ei koskaan tarkoittanut, että hinnat laskisivat takaisin.

Yleisesti ottaen arvoisin olevan aika rohkeaa sanoa inflaation johtuvan yksittäisestä tuotantotekijöihin liittyvästä syystä. En pitäisi mahdottomana, että esimerkiksi talouden kiertoon suunnattu huomattava määrä likviditeettiä aiheuttaisi inflaatiota merkittävästikin, ja se tuskin on luonteeltaan tilapäistä.

Lisäksi saattaa olla, että teollisuudella ei itse asiassa ole suurempia tuotanto-ongelmia vaan että sillä itse asiassa menisi ihan hyvin. Toki katastrofia pelättiin, mutta yritysten raportoimien tulosten ja erilaisten tuotanto-indeksien puolesta näyttäisi äkkiseltään menevän ihan hyvin. Palkankorotuksille kaikki ajat ovat kuitenkin ymmärrettävästi huonoja aikoja, riippuen keneltä kysyy.

image
Suomen tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksi


Yhdysvaltain vastaava

7 tykkäystä

Minä en oleta, että inflaatio peruuntuisi ja hinnat palautuisivat ennalleen. Mutta ei niiden tarvitse nousta lisääkään. Paitsi jos…

Likviditeettiä on ollut runsaasti jo pitkään. Tähän asti se on näkynyt lähinnä omaisuusarvojen inflatoitumisena. Nyt tarjontashokki sai sen näkymään reilummin myös kuluttajahinnoissa. Jos tilanne jatkuun tällaisena pitkään se alkaa tietysti vaikuttaa myös inflaatio-odotuksiin, josta taas voi seurata itseään vahvistava kierre. Keskuspankeissa opiskeltaneenkin nykyään ahkerasti 70-luvun öljykriisin seurauksia.

Toistaiseksi pidän kovempaa inflaatiota vielä väliaikaisena ilmiönä, mutta olen valmis kääntämään takkini jos tarvis.

2 tykkäystä

Antti tiivistää hyvin sijoitusvuoden 2021 juttuja tiiviille alle 9 minuutin videolle, mukavasti sivutaan myöhäisempääkin historiaa. Tästä videosta saanee taas vähän eväitä ajatuksille pörssien suuntauksista. :upside_down_face: Kannattaa oikeasti kuunnella - hyvää asiaa. :+1:

Vuoden 2021 päättyessä Suomessa on enemmän sijoittajia kuin koskaan aikaisemmin. Mistä ainakin 2021 tullaan muistamaan?

Videon aiheet
00:00 Aloitus
00:19 Vahva vuosi Helsingin pörssissä
02:37 Tulikuuma listautumismarkkina
04:24 Kansankapitalismin juhlaa
05:35 Edessä siintää hulppeat osingot

17 tykkäystä
30 tykkäystä

Sama näkemys GS:llä, kuin aikaisemmin von Gerichin twiitissä Nordealla

5 tykkäystä

USA:n vuoden 2021 perinteisten ipojen (ei spacit) kurssimuutokset listautumishinnoista. Mitä ajatuksia herättää?

23 tykkäystä

Lähinnä vahvistaa lähtökohtaisesti nuivaa suhtautumistani ipoihin. Helpompi uskoa reilun kauppahinnan muodostumiseen markkinoiden huutokaupassa, kuin transaktiossa, jossa hinnan määräävällä osapuolella on väkisinkin informaatioetu puolellaan.

1 tykkäys

Ja kun ottaa huomioon että tuulipuvut eivät saa edes merkattua listautumishinnalla vaan ovat ostaneet sen ensimmäisen päivän pompun jälkeen. Tulee paljon katkeria bag holdereita tästä sukupolvesta.

6 tykkäystä