Pörssien suunta (Osa 2)

Näissä voi myös oppia vääriä asioita. Tein itse €5k eläkevakuutuksen aikanaan kun nuo vielä olivat verotuksellisesti tehokkaita. Tämä oli vuodenvaihde 2008 ja näpeille tuli ranteita myöten. Muutamaa kuukautta myöhemmin sijoituksen arvo oli puolittunut. Allokaatio oli aika katastrofi ja kesti yli 10 vuotta että tuo päätyi takaisin plussalle.

Sanomattakin selvää niin oma innostus sijoitusmaailmaan haihtui täysin ja omissa ajatuksissa osakemarkkinat kuulosti lähinnä kirosanalta. Vasta nyt toisatakymmentä vuotta myöhemmin olen taas palannut markkinaan ja innostunut tästä maailmasta.

Joten on ihan aiheellinen huoli mitä nuoremmalle sukupolvelle käy. Jos näppinsä polttaa pahasti ei välttämättä halua takaisin koskaan tai voi olla vuosikymmeniä poissa pelistä.

19 tykkäystä

Traders’ Clubin jouluspesiaalissa vieraana sijoittaja ja sijoituskirjailija Heikki Keskiväli. Jaksossa syvennytään sijoittamiseen niin fundamenttien, teknisen analyysin kuin makrotaloudenkin näkökulmista. Millainen on Arvopaperin salkkukisan 2021 voittajan sijoitusfilosofia ja päätöksentekoprosessi sijoituspäätösten takana? Entä mitä mieltä Keskiväli on teknisen analyysin hyödyntämisestä osana sijoitustoimintaa? Katso Traders’ Club 117 ja ota selvää!

25 tykkäystä

Ymmärrän tuon näkökulman. Mutta nostan senkin esiin, että mitä aikaisemmin pörssissä häviää rahaa, sen nopeammin oppii käsittelemään asiaa. Häviäminen on väistämätöntä. Yksi keino voi olla poistua pörssistä ja toinen tapa voi olla sijoittamisen jatkaminen ja miettiminen, mitä mahdollisesti meni mönkään ja voisinko ensi kerralla tehdä jotain toisella tavalla. :slight_smile: Ja miten ylipäänsä tappioon kannattaa suhtautua. Se, että olemme huolissamme muista sijoittajista ei auta paljoakaan, koska pörssi on aika armoton paikka kaikille sijoittajille. On parempi oppia se mahdollisimman varhain, jos aikoo jatkaa pitkään sijoittamista.

Oma ensimmäinen sijoitukseni ei mennyt juuri sen paremmin kuin sinulla.

8 tykkäystä

Ultratieteellinen sentimenttikyselyni FB:n Osakesijoittaminen ryhmässä on alkanut snadisti karhuilemaan. Vastaukset kyllä heittelevät isosti viikkotasolla, mutta yleiskuva on jäähtymään päin. Samoin neutraalien vastaajien määrä on taas leveämpi, indikoiden ettei vahvaa näkemystä ole suuntaan tai toiseen.

Kuten aiemminkin todettu, ehkäpä paras “hälytysääni” tämä on silloin, jos jengi on äärimmäisen karhuina tai härkinä. 2018 alussa oli oikea mania, mutta esim. tuo viime vuoden lopun härkäryntäys osui täysin oikeaan indeksitasolla ostopaikkoja miettien (joskin voi olla, että monet joulukuun 2020 häristä hyppäsivät niihin hypejuniin jotka tänä vuonna ovat mörnineet. En tiedä…).

8 viikon liukuva härkien ja karhujen erotus on painumassa taas nollaan. Tämä on kyllä mielenkiintoista, miten porukka oli pääosin hyvin karhumaisia 2018–2019. Silloinhan pörssi mörni ja puhuttiin paljon, noh, karhujuttuja. Mutta jälkikäteen ajatellen sehän oli jäätävän hyvä ostopaikka monissa pienyhtiöissä. Koronadipissä karhumaisuus huipentui.

Samoin jenkeissä AAII:n kysely kertoo varovaisemmista yksityissijoittajista:

65 tykkäystä

Mitäpäs mietitte Ukrainan tilanteen vaikutuksesta euroopan ja jenkkien börsiin?

Kyllä se sille näyttäisi, että rähinä tulee.

6 tykkäystä

Orastavan joulupukkirallin alkutunnelmissa on hyvä muistaa minkälaisessa tilanteessa osakkeita ostaa. Ehkäpä tässä sellainen TLDR tiivistelmä ja yllä kirjoitetuista asioista:

  • Shillerin P/E on historiallisen korkealla. Katsokaa mitä kävi aikaisemmin, kun arvostustasot karkasivat näin kauas. Onko ollut hyvä aika ostaa, kun ollaan korkeuksissa? Shiller PE Ratio

  • Liittyen yllä olevaan inflaatio laukkaa ja näyttää nousevan vielä ensi vuoden puolellakin. Tämän olettaisi näkyvän osakkeiden arvostuksessa.

  • Toistaako historia itseään? Spekulatiiviset kohteet ovat syksyn aikana tulleet reilusti alas. Tämän näkee jo pelkästään ARK rahastojen tuottokäyristä. Härkämarkkinan päättymisen lähestyessä nämä riskiset kohteet ovat alkaneet tulla alas ja raha pakenee blue chippeihin → Katsokaa mm. Apple, MSFT jne. lokakuusta alkanut nousuralli. Mitä käy indekseille, jos raha alkaa paeta näistä?

  • Kiinan asuntomarkkina - kuinka paljon vaikutusta Kiinan talouden heikkenemisellä on länsimaiden pörsseihin?

  • Näiden lisäksi lyhyen aikavälin katalyytteja: Omicron ja supply chain ongelmat eivät ole kadonneet minnekään. Vedetäänkö Kiinassa taas kohta hätäjarrua ja satamat kiinni? Iranin ydinohjelma - jos sopua ei synny tätä ei USA ja Israel katso hyvällä. Toinen vastaava konfliktin mahdollisuus Ukrainassa.

Tiedän että osakepoimija voi löytää hyviä kohteita, kun katsoo armottomasti tunnuslukuja ja laskee tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Ei meiltä aivan täysin ole sijoituskohteet loppuneet. Mutta kun tästä vinkkelistä katsoo kokonaisuutta, kuinka iloisesti olette lähdössä joulupukin kanssa ränta på ränta ralliin?

35 tykkäystä

Älä unohda tuloskuplaa. Eteenpäin katsovat tulokset ovat ennätyksissään samaan aikaan kun inflaatio nousee pystysuoraan. Jossain vaiheessa inflaatio alkaa vaikuttamaan tuloksiin, kun palkat eivät pysy mukana.

Ja “pienenä” ongelmana on myös Venäjän sotimishalukkuus. Ukrainassa kaivellaan jo vallihautoja/tankkiesteitä Twitterin mukaan.

Nuorempana sitä odotti uutta vuotta innolla, nyt sitä odotellaan kauhulla. =/

16 tykkäystä

Nuorempana sitä odotti uutta vuotta innolla, nyt sitä odotellaan kauhulla. =/

Minä aloitin suoran osakesijoittamisen ja aktiivisemman talousseurannan 2008-2009 (sitä ennen sijoitin rahastoihin sen kummemmin miettimättä asioita). Matkalle on mahtunut finanssikriisiä ja sen jälkimaininkeja W-pelkoineen. Euroopassakin on velkakriisiä murehdittu. Sodanuhkaa on ollut maiden välillä joko ihan fyysisenä tai kaupallisena. Aikakauteen on mahtunut luonnonkatastrofeja ja yksi merkittävä ydinvoimaonnettomuus. On puhuttu vuorotellen eri flaatioista, etuliite on vaihdellut vuosien välillä.

Minulta ei löydy sitä kristallipalloa mihin pörssi on suuntaamassa. Halusin vain nostaa esille, että itse en muista aikakautta milloin maailmassa ei olisi ollut murheita ja pelkoja niiden vaikutuksesta pörssikursseihin. Aurinko nousee huomennakin.

112 tykkäystä

Hienosti kiteytetty. Niin kauan kuin itsekin muistan niin maailmanloppua yms. on taukoamatta povattu markkinasyklistä toiseen. Uusia markkinoita heiluttelevia uutisia tulee tuon tuosta, jotkut aiheuttavat voimakkaampia liikahduksia kuin toiset, mutta tosiaan aina ne auringonsäteet on sieltä horisontista alkaneet kajastamaan, oli edeltävä ilta kuinka synkkä tahansa. Ne kenellä se kristallipallo sattuu olemaan, niin nauttikoot siitä, itse tyydyn seilaamaan kaarnan palallani myrskyssä kuin myrskyssä toivoen, että tuulen tyynnyttyä sitä vielä kelluu menestyksekkäästi.

19 tykkäystä

Positiivisia indikaattoreita jouluna.
Hyvää joulua Inderesiläiset!

“Vuodenvaihteen nousuralli on nyt virallisesti alkanut. Historiallisesti joulukuussa mahdollisesti nähtävät myyntiaallot päättyvät viimeistään 23. tai 24. päivä, koska valtaosa instituutiosijoittajista jää tuolloin joululomalle, joten myynnit täytyy saada toteutettua ennen tuota ajankohtaa. Joulukuun viimeisen 1-2 viikon aikana kaupankäynnin määrä pörssissä tipahtaa voimakkaasti, ja suuria toimeksiantoja on aiempaa vaikeampi saada enää lävitse.”

"Myös moni muu tekijä tukee osakemarkkinaa:

Sentimentti, nousun laaja-alaisuus, historiallinen volatiliteetti ja moni muu mittari valahtivat joulukuun 20. päivä äärimmäisen pessimistisiin lukemiin.
Samaan aikaan Etelä-Afrikasta lähtenyt omikron-muunnoksen synnyttämä tartunta-aalto on kääntymässä lähtömaassaan jo laskuun, ja vakavien tautitapausten määrä näyttää jäävän murto-osaan aiemmista tartunta-aalloista.
Fedin 15. päivän päätökset tulkittu markkinoilla positiivisesti.
Finanssiriski-indikaattori on kääntynyt laskuun.
Talousyllätykset ovat positiivisia ympäri maailman.
Teknisen analyysin näkökulmasta yksikään suurista osakeindekseistä ei ole pudonnut tukitasojensa alapuolelle."

28 tykkäystä

Eikö inflaatiota saadaan leivottua kuitenkin pääsääntöisesti hintoihin? Ehkä toisilla yrityksillä hankalampaa kuin toisilla… onhan se kestämätöntä jos inflaatio nousee kauttaaltaan mutta sitä ei saisi hintoihin…

Itse näen että tämä ongelma koskee erityisesti jenkkejä. Samanlaista painetta työvoimakuluissa ei ole euroopassa tai kehittyvissä maissa työvoiman osalta? Tietenkin työvoimakuluissakin on suurta alakohtaista ja maakohtaista vaihtelua kysynnän ja tarjonnan mukaan. Raaka-aineiden ja energian kallistuminen taas on aika globaalia.

Riippuu sektorista miten saa hintoihin. Ja vaikka saisikin hintoihin mutta palkat ei nouse, ei se näy tuloksessa.

Suomessakin inflaatio on tältä vuodelta 4% luokkaa, ei kovinkaan monessa firmassa nosteta tuon verran palkkoja jokaisen työntekijän osalta, jolloin tulokset myös alkavat laahaamaan.

Mutuiluahan nämä kaikki, mutta kannattaa silti laskea odotuksia edes jonkin verran.

1 tykkäys

Ei varmasti nosteta palkkoja mutta ihan varmasti nostetaan enemmän kuin kuluneina vuosina. Neuvottelukierroksista tulee erittäin hankalia.

Lisäksi noususuhdanteessa ihmisten työpaikanvaihtohalukkuus kasvaa ansioiden perässä.

Inflaatio heijastuu kyllä ennemmin tai myöhemmin palkkoihin ja tukiaisiin Suomessa.

Oman hankaluuden tuo tähän se että ei tiedetä kuinka pysyvää on inflaatio tällä hetkellä. Sen takia palkatkaan ei jousta samalla tavalla.

Seurataan ansiokehitystä ja inflaatiota/ hintojen nousua millä ajanjaksolla hyvänsä niin kyllä niillä on erittäin vahva korrelaatio.

2 tykkäystä

En taas keksi parempaa ketjua joten lätkäistään tänne:

Kiinan viranomaiset pitävät mekkalaa siitä miten kovasti haluavat leikkiä kotia länsivaltojen kanssa talouden leikkimökissä. Hyvää pöhinää :+1:

4 tykkäystä

Tässä näyttää tapahtuvan väärinymmärrys, mitä inflaation pysyvyys tarkoittaa.

Vaikka inflaatio olisi 5% tapaileva vain yhden vuoden ajan, sinä aikana tapahtuva muutos jää tietenkin joka tapauksessa pysyväksi. Rahan arvo on laskenut 5% pysyvästi ellei vastaava deflaatio sitä peru. Jos seuraavina vuosina inflaatiotahti laskee ja onkin 2% niin se vain kumuloituu tuohon aiemman päälle.

Samoin on tietenkin palkkojen kanssa. Siksi on perusteltua saada inflaatio palkkoihin jos halutaan säilyttää ostovoima. Tämä ei tietysti ole kaikkien tahdon mukaista. Palkat eivät jousta helposti, koska kukaan ei halua maksaa itse enemmän.

28 tykkäystä

Tuuditettiin ekonomisti ruususen uneen kaksi vuotta sitten. Herätettiin hänet tänään. Näytettiin hänelle ekaksi tuo vihreä käyrä.

Ekonomistin kommentteja:

  • Ollaanpa tylsästi nukahtamistani edeltävällä nihkeähköllä trendillä tulonmuodostuksessa.
  • Mutta mikäs tuo terävä taantuma oli?? Miksen nähnyt siitä mitään merkkejä ennen nukahtamistani??

Mutta pandemiahimmeleistä puhdistetun tulonmuodostuksen elpyminen taantumasta on siis sujunut kuten normitaantumasta, varsin nopeasti takaisin trendille.

USA on ollut maailmassa kärkipään suoriutuja pari viimeistä vuotta, eli siis muualla maailmassa tuo vihreä käyrä on kehittynyt keskimäärin heikommin. Jos jonkinlainen roaring twenties -tilanne on tullakseen, vielä siitä ei ole merkkejä.

Helsingin pörssi on poikkeuksellisen herkkä tavaroiden kysynnälle maailmantaloudessa.

USA:n kuluttajat ovat viimeiset runsaat puolitoista vuotta:

  • käyttäneet palveluita normaalia vähemmän
  • ostaneet kestokulutustavaroita massiivisesti normaalia enemmän, mikä on säteillyt OMXH teollisuus- ja kuluttajatavarabisneksiin, jotka ovat OMXH tosi isolla painolla
  • kerryttäneet säästöjä jotka sitten nollakorkoympäristössä ovat inflatoineet varallisuusarvoja mikä yhdessä terävän suhdannenousun kanssa on tukenut animal spirits -ilmiöitä myös Euroopassa ja johtanut OMXH-finanssisektorin tulostehtailuun

Jos sattuisi käymään niin että 2021 jää poikkeukselliseksi tulosvuodeksi Helsingin pörssissä…

…muutaman vuoden kuluttua kaikki muistelevat että itselleni ainakin oli koko ajan selvää että 2021 loistava, sen jälkeen hieman vaisumpaa :slight_smile:

36 tykkäystä

Saa nähdä kuinka pitkään näitä jo nähtyjä toimitusketjuhäiriöitä tulee vielä olemaan. Muistaakseni aiemmin taidettiin ajatella, että ensi vuoden jälkipuoliskolla näistä alettaisiin pääsemään eroon, mutta saa nähdä. Kiinalla tässä asiassa varmaan suuri rooli ja mikäli näitä satamasulkuja tulee jatkossakin, niin kyllä ne tulevat pitkittämään palautumista normaalimpaan. Alla oleva juttu eiliseltä (25.12, mutta Guardian juttu 18.12):

Omikronmuunnos saattaa johtaa uusiin ongelmiin maailman logistiikkaketjujen tärkeimmissä solmukohdissa, kertoo The Guardian .

Uusimpana ongelmana on tartuntaketju Kiinan Zhejiangissa, missä sijaitsee merkittävä teollisuuskeskittymä sekä yksi maailman suurimmista tavarasatamista. Kiinan strategiana on edelleen tukahduttaa jokainen tartuntaketju agressiivisesti, joten kymmenet tuhannet ihmiset on määrätty karanteeniin. Sulkutilalla on merkittävä vaikutus sataman toimintaan.

Teollisuusalan asiantuntijoiden mukaan koronapandemiasta elpymässä olevat logistiikkaketjut saattavat kärsiä huomattavasti uusista rajoitustoimista. Ongelmat yhdessä satamassa saattavat aiheuttaa heijastusvaikutuksia ympäri maailman.

Kiinan lisäksi logistiikkaketjuissa on ongelmia myös muualla maailmassa. Britanniassa satamat ovat edelleen tukkeutuneita rahtikonteista kuljettajapulan vuoksi. Yhdysvalloissa puolestaan pula satamatyöntekijöistä on johtanut tilanteeseen, jossa täydet laivat odottavat purkamista sataman ulkopuolella.

Falvio Macau , logistiikkaketjujen tutkimukseen erikoistunut apulaisprofessori Edith Cowanin yliopistosta Australiasta kertoo talouden kärsivän ”korkeasta verenpaineesta”.

– Näkemykseni mukaan toimitusketjuissa on yhä korkea verenpaine ja jatkuvasti merkkejä rytmihäiriöistä. Paluu normaaliin tapahtuu vasta vuoden 2024 puolivälissä, Macau sanoo.

Ainakin 90 prosenttia hyödykkeistä kuljetetaan meriteitse jossain vaiheessa toimitusketjua. Viimeisen kahden vuoden aikana merirahdin hinta on kasvanut räjähdysmäisesti. Arvioiden mukaan normaalikokoisen merikontin kuljetuskustannukset ovat keskimäärin nousseet vuodessa 170 prosenttia.

Edit: Lainataan vielä tuosta alkuperäisestä Guardian jutusta pari pätkää:

Maersk, one of the big three shipping companies, said the worst delays were still on the US west coast where ships were waiting four weeks to unload due to the lack of workers on land. This creates a chaotic “ripple effect” around the world with ships locked into tight deadlines and a glut of containers in some ports in the US and Europe, but not enough in ports throughout Asia.

“With winter, year-end holidays in North America and Europe, Chinese new year in Asia, the already stretched supply chain will get even further stretched as workers, truckers and terminals are off for holidays,” a Maersk spokesperson said.

“Normally we can absorb these seasonal impacts fairly quickly, but when already stretched, it just becomes a multiplier,.”

Roy Cummins, who has worked in logistics for 30 years and until recently was chief executive of the Port of Brisbane in Australia, said there was some sense that things were improving but he estimated that constraints on the international shipping network were unlikely to be alleviated for the next two years.

Konttikuljetuksien hinnoista vielä lisää:

For example, the Drewry world container index measuring the cost of moving a 40ft container is 170% higher than it was a year ago. The price on some particularly in-demand routes such as Shanghai to Rotterdam has increased by almost 200%; in the case of the Dutch port to New York, the cost has risen by 212%.

Hintojen noususta:
Basic consumer staples are spiralling in price because of higher shipping costs and heightened demand from consumers stuck at home for months and unable to spend any money on treats such as holidays and nights out. Coffee prices have doubled over the past year, according to current data, as has the price of oats. Lumber, cotton, wheat and palm oil have all risen by more than 30%.

9 tykkäystä

En tiedä onko mitään väärinymmärrystä. Jos esim jonkun tuotteeen hinta nousee vaikka tehdaspalon takia niinkuin kävi taannoin aasiassa. Olisiko ollut muistipiiri/kovalevyt? Niin moniko oli valmis maksamaan tuplahintaa? Ei palkkoja voida korottaa tilapäisen inflaation takia vastaamaan inflaatiota koska on todennäköisempää että kun markkinahäiriö poistuu niin hyödykeen hinta palaa normaalille tasolle…

Kuinka monen palkkoja on laskettu? Veikkaan että ei kovin monen. Nyt taloudessa on liikaa elementtejä jotka eivät ole pysyviä… toimitusvaikeudet nostavat hyödykkeiden hintoja, rahdinhintoja, energian hinnanousu vaikuttaa lähes jokaiseen tuotettuun hyödykkeeseen.

Jos nyt tapahtuva inflaatio siirrettäisiin kokonaisuudessaan palkkoihin niin se vaan ruokkii lisää inflaatiota ja pahentaa kierrettä. Aika monella tulee olemaan tilanne että ostovoima tulee väliaikaisesti tippumaan näiden kohonneiden kustannusten takia.

Muutenkin kilpailukyky euroopassa on heikompaa kuin aasiassa ja jenkeissä. Ehkä siksi että siellä painetaan pitkää päivää toisin kuin täällä. Jos halutaan että kauppa käy niin hinnat täytyy myös pysyä kilpailukykyisinä tai tuottavuuden nousta.

3 tykkäystä

Jenkkikuluttajasta vielä:

Kun miettii millainen sirkus assettien ympärillä viimeiset kaksi vuotta on ollut ja miten viime keväänä moni tempautui mukaan talousoptimismihuumaan…

… ihan käsittämätön melu tyhjästä kyllä ollut.

Ei tosiaan ole näyttöä siitä että privaatti sektori pystyisi generoimaan tuloja sen kummemmin kuin että palataan 2010-luvun jälkipuoliskon trendille.

Inflaatio tarkoittaa sitä että talouden boostaaminen julkisella velkaantumisella ei näytäkään enää ilmaiselta lounaalta.

Säästämisaste ei enää ole mitenkään korkea. Kyllähän se tuosta voi hieman vielä painua mutta tuskin kauhean merkittävästi.

Ihan viime aikoina kuluttaja on kironnut hintoja mutta ostanut silti.

Mutta ensi vuonna kulutuksen painopiste normalisoituu varmaankin suureksi osaksi eli siirtyy USA:ssa tavaroista palvelujen suuntaan. Silloin se aukko tavaroiden kysynnässä täytyy muiden paikata jotta bileet Helsingin pörssissä voivat häiriöttä jatkua.

Mielestäni loppuvuoden data ei anna vihjeitä siitä kuka tulee tuon aukon paikkaamaan ensi vuonna. Korjatkaa jos missaan jotain!

Real PCE:

Säästämisaste:

WSJ:sta

In Europe, “durable goods consumption is showing nothing like the boom that is ongoing in the United States,” said Fabio Panetta, who sits on the European Central Bank’s six-member executive board, in a speech last month. Consumption of durable goods has surged about 45% above 2018 levels in the U.S., but is up only about 2% in the eurozone, according to ECB data

The U.S. accounts for almost nine-tenths of the roughly 22-percentage-point surge in demand for durable goods among major advanced economies since the end of 2019, according to data from the Bank of England.

20 tykkäystä

Ostovoimahan ei säily inflaatiossa käytännössä millään. Sanotaan, että inflaatio siirretään sellaisenaan palkkakuluihin. Jos inflaatio on 5 % ja firmat nostavat palkkakuluja saman verran, niin ensin tuosta lähtee reilu prosenttiyksikkö sivukuluina ja sen jälkeen n. 3,8 %:sta 25-70 % pois riippuen siitä, että mihin tuloluokkaan kuuluu, eli mikä on rajaveroaste.

Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että ostovoima laskee puolet inflaatiosta. Enemmän, jos inflaatiota ei siirretä täysmääräisenä “palkkoihin”. Tai jos inflaatioprosentti on laskettu vähän alakanttiin, koska siihen ei ole otettu vaikkapa asumiskuluja.

4 tykkäystä