En tiedä onko mitään väärinymmärrystä. Jos esim jonkun tuotteeen hinta nousee vaikka tehdaspalon takia niinkuin kävi taannoin aasiassa. Olisiko ollut muistipiiri/kovalevyt? Niin moniko oli valmis maksamaan tuplahintaa? Ei palkkoja voida korottaa tilapäisen inflaation takia vastaamaan inflaatiota koska on todennäköisempää että kun markkinahäiriö poistuu niin hyödykeen hinta palaa normaalille tasolle…
Kuinka monen palkkoja on laskettu? Veikkaan että ei kovin monen. Nyt taloudessa on liikaa elementtejä jotka eivät ole pysyviä… toimitusvaikeudet nostavat hyödykkeiden hintoja, rahdinhintoja, energian hinnanousu vaikuttaa lähes jokaiseen tuotettuun hyödykkeeseen.
Jos nyt tapahtuva inflaatio siirrettäisiin kokonaisuudessaan palkkoihin niin se vaan ruokkii lisää inflaatiota ja pahentaa kierrettä. Aika monella tulee olemaan tilanne että ostovoima tulee väliaikaisesti tippumaan näiden kohonneiden kustannusten takia.
Muutenkin kilpailukyky euroopassa on heikompaa kuin aasiassa ja jenkeissä. Ehkä siksi että siellä painetaan pitkää päivää toisin kuin täällä. Jos halutaan että kauppa käy niin hinnat täytyy myös pysyä kilpailukykyisinä tai tuottavuuden nousta.
Kun miettii millainen sirkus assettien ympärillä viimeiset kaksi vuotta on ollut ja miten viime keväänä moni tempautui mukaan talousoptimismihuumaan…
… ihan käsittämätön melu tyhjästä kyllä ollut.
Ei tosiaan ole näyttöä siitä että privaatti sektori pystyisi generoimaan tuloja sen kummemmin kuin että palataan 2010-luvun jälkipuoliskon trendille.
Inflaatio tarkoittaa sitä että talouden boostaaminen julkisella velkaantumisella ei näytäkään enää ilmaiselta lounaalta.
Säästämisaste ei enää ole mitenkään korkea. Kyllähän se tuosta voi hieman vielä painua mutta tuskin kauhean merkittävästi.
Ihan viime aikoina kuluttaja on kironnut hintoja mutta ostanut silti.
Mutta ensi vuonna kulutuksen painopiste normalisoituu varmaankin suureksi osaksi eli siirtyy USA:ssa tavaroista palvelujen suuntaan. Silloin se aukko tavaroiden kysynnässä täytyy muiden paikata jotta bileet Helsingin pörssissä voivat häiriöttä jatkua.
Mielestäni loppuvuoden data ei anna vihjeitä siitä kuka tulee tuon aukon paikkaamaan ensi vuonna. Korjatkaa jos missaan jotain!
In Europe, “durable goods consumption is showing nothing like the boom that is ongoing in the United States,” said Fabio Panetta, who sits on the European Central Bank’s six-member executive board, in a speech last month. Consumption of durable goods has surged about 45% above 2018 levels in the U.S., but is up only about 2% in the eurozone, according to ECB data
The U.S. accounts for almost nine-tenths of the roughly 22-percentage-point surge in demand for durable goods among major advanced economies since the end of 2019, according to data from the Bank of England.
Ostovoimahan ei säily inflaatiossa käytännössä millään. Sanotaan, että inflaatio siirretään sellaisenaan palkkakuluihin. Jos inflaatio on 5 % ja firmat nostavat palkkakuluja saman verran, niin ensin tuosta lähtee reilu prosenttiyksikkö sivukuluina ja sen jälkeen n. 3,8 %:sta 25-70 % pois riippuen siitä, että mihin tuloluokkaan kuuluu, eli mikä on rajaveroaste.
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että ostovoima laskee puolet inflaatiosta. Enemmän, jos inflaatiota ei siirretä täysmääräisenä “palkkoihin”. Tai jos inflaatioprosentti on laskettu vähän alakanttiin, koska siihen ei ole otettu vaikkapa asumiskuluja.
Niin juuri sillä yleensä kulut eivät myöskään ole koko palkka… paitsi heikkotuloisilla. Riippuu varmasti pitkälti omasta palkasta sekä omista kulutustottumuksista sekä.säästämisasteesta miten palkankorotukset/ inflaatio oikeasti vaikuttaa.
Nyt en ole ihan varma, miten sivukulut vaikuttaisivat noin olettaen, että palkkakulut kasvoivat täyden määrän. Ne käsittääkseni ovat tasaprosenttiosuuksia tietyin ehdoin eivätkä palkan mukaan progressiivisesti nousevia.
Toki palkankorotuksesta osa menee sivukuluihin ja jäljelle jää se 3.8%, mutta ei nykyinenkään palkka ole näin laskettuna 100% palkkakuluista. Kun se on joku 75%-80% ennen veroja. tähän nähden korotus on kyllä inflaation mukainen sivukulujen jälkeenkin.
Näin ei käy silloin, jos sivukulut ovat progressiivisia eli niitä on maksettava suhteessa enemmän palkan noustessa. En toisaalta tiedä läheskään kaikkia seikkoja näiden määräytymisessä.
Marginaalivero kyllä vaikuttaa juuri näin, eli jos verotaulukkoa ei päivitetä niin inflaatio kasvattaa kaikkien tuloluokkaa ja progression myötä veroja menee suhteessa enemmän.
Tässä esimerkissä tapahtuu juuri niin, että myöhempi deflaatio peruuttaa tapahtuneen inflaation.
Jos kyseessä ei ole väärinymmärrys, olet odotustesi kanssa melko yksin. Käytännössä kukaan ei odota, että meillä alkaisi markkinatason deflaatio nyt ja hinnat alkaisivat kautta linjan laskea. Cathie Wood saattaa odottaa näin.
Sen sijaan keskuspankkien odotuksissa on tuo inflaatiotahdin hidastuminen jonnekin 2% tasolle ajan kanssa.
Totta puhuen 5% inflaation peruuttamiseksi vaadittava lähes 5% deflaatio markkinatasolla olisi vakava paikka ja itsessään häiriöitä aiheuttava. Ainakin minun on mahdoton nähdä, miten tuo olisi mahdollistakaan
Sivukulut eivät ole progressiivisia, mutta neljänneksen ne leikkaavat palkkaa siitä huolimatta. Kysehän oli siitä, että mitä nettotulot ikinä nyt ovatkaan, niin jos inflaatio ja “palkka” nousee saman verran, niin ostovoima heikkenee n. puolet inflaatiosta. Vähemmän, jos on matalapalkkainen, enemmän, jos ei.
Puolestaan, jos työnantajat nostavat palkkoja inflaation verran, niin palkkakuluja pitää nostaa enemmän, jolloin inflaatio syö ostovoiman sijaan firmojen marginaalia.
Tämän takia pidän käytännössä varmana, että inflaatio syö merkittävästi ostovoimaa ja näkyy siksi kulutuksessa. Toki tuo heikentynyt ostovoima ei katoa toiseen ulottuvuuteen, vaan menee valtiolle, eli inflaatio on käytännössä myös veronkorotusta ilman, että korotetaan veroja.
Se, miten kaikki tämä näkyy pörssien kehityksessä on sitten ihan toinen juttu, mutta sanoisin, että sillä tulee olrmaan merkittäviä vaikutuksia talouteen ja tämä tulee näkymään myös pörssissä.
Edit. Itse asiassa, vaikka työnantaja maksaisi sivukulut marginaaleista, niin ostovoima leikkautuisi silti. Nyrkkisääntönä firmojen tulee korottaa palkkasummaa n. 2-kertaisesti inflaatioon nähden, jos ostovoima halutaan pitää edes entisellään.
Vaikka palkkoja voidaan vaatia nousemaan vastaamaan inflaatiota, asia ei ole mielestäni niin yksinkertainen. Tärkein palkkoja ajava tekijä on nähdäkseni kysynnän ja tarjonnan laki työvoiman saatavuudessa. Jos avoimia työpaikkoja on suhteessa enemmän työnhakijoihin, on selvää että työnantajat joutuvat tulemaan vastaan palkankorotuksin ja muiden etuuksien turvin löytääkseen osaavaa työvoimaa. Jos taas työtä etsiviä on paljon enemmän kuin avoimia paikkoja, joutuvat työntekijät tulemaan enemmän vastaan ehdoissa ja palkassa.
Työn hinnanmuodostus on monimutkaista. Tuo on aivan tosi ja tärkeä havainto: palkat eivät nousseet inflaation tahdissa nyt. Se kuitenkin tarkoittaa väestötasolla, että kulutusta on ostovoiman laskiessa leikattava.
Yritykset joukkona eivät pääse inflaatiota pakoon yrittämällä välttää palkankorotuksia ja nostamalla hintoja. Koska suurin osa yrityksistä on keskinkertaisia tai huonoja ja treidaa korkealla tulospohjaisella arvostuksella, voi olla että tämä ei ole paras valinta pidemmälle katsoen. Ford ajatteli aikoinaan, että ihmisille on maksettava palkkaa, jotta he voivat ostaa kalliita autoja.
Kokonaistalouden tasolla ansiotason matelu samalla kun inflaatio syö ostovoimaa tarkoittaa määritelmällisesti stagflaatiota. Taloudessa on varmasti aina oltava tarkkana, mutta erityisesti nyt.
Suomi vie paljon teollisuutta ulkomaille ja on pieni maa, ehkä joku muu suostuu antamaan myöten? Ehkä Yhdysvallat kuten tähän asti?Selvää on, että kaikki eivät voi tehdä niin ja Euroalue on ennestäänkin ollut pitkään ylijäämäinen.
Palkkojen ostovoimaa ei oikein pysty ylläpitämään tilanteessa, jossa inflaatio johtuu tuotanto-ongelmista (plus kysynnän painottumisesta fyysisiin esineisiin). Tasapaino tarkoittaa tässä tilanteessa laskevia reaalipalkkoja. Jos palkkoja lähdetään nostamaan hintojen perässä, saatetaan päästä vanhaan kunnon hinta-palkkakierteeseen. Mutta ei tämä nykytilanne loputtomiin kestä. Jossain vaiheessa tuotanto- ja kuljetusongelmat ratkeavat ja osa kysynnästä palaa palveluihin.
Tämä esittämäsi on sama näkemys kuin Tunturisudella aiemmin, joka vaatisi toteutuakseen tuleville vuosille deflaatiota. Nähtäväksi jää, mutta konsensus odottaa inflaatiosta pysyvää. Tilapäinenkään inflaatio ei koskaan tarkoittanut, että hinnat laskisivat takaisin.
Yleisesti ottaen arvoisin olevan aika rohkeaa sanoa inflaation johtuvan yksittäisestä tuotantotekijöihin liittyvästä syystä. En pitäisi mahdottomana, että esimerkiksi talouden kiertoon suunnattu huomattava määrä likviditeettiä aiheuttaisi inflaatiota merkittävästikin, ja se tuskin on luonteeltaan tilapäistä.
Lisäksi saattaa olla, että teollisuudella ei itse asiassa ole suurempia tuotanto-ongelmia vaan että sillä itse asiassa menisi ihan hyvin. Toki katastrofia pelättiin, mutta yritysten raportoimien tulosten ja erilaisten tuotanto-indeksien puolesta näyttäisi äkkiseltään menevän ihan hyvin. Palkankorotuksille kaikki ajat ovat kuitenkin ymmärrettävästi huonoja aikoja, riippuen keneltä kysyy.
Suomen tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Minä en oleta, että inflaatio peruuntuisi ja hinnat palautuisivat ennalleen. Mutta ei niiden tarvitse nousta lisääkään. Paitsi jos…
Likviditeettiä on ollut runsaasti jo pitkään. Tähän asti se on näkynyt lähinnä omaisuusarvojen inflatoitumisena. Nyt tarjontashokki sai sen näkymään reilummin myös kuluttajahinnoissa. Jos tilanne jatkuun tällaisena pitkään se alkaa tietysti vaikuttaa myös inflaatio-odotuksiin, josta taas voi seurata itseään vahvistava kierre. Keskuspankeissa opiskeltaneenkin nykyään ahkerasti 70-luvun öljykriisin seurauksia.
Toistaiseksi pidän kovempaa inflaatiota vielä väliaikaisena ilmiönä, mutta olen valmis kääntämään takkini jos tarvis.
Antti tiivistää hyvin sijoitusvuoden 2021 juttuja tiiviille alle 9 minuutin videolle, mukavasti sivutaan myöhäisempääkin historiaa. Tästä videosta saanee taas vähän eväitä ajatuksille pörssien suuntauksista. Kannattaa oikeasti kuunnella - hyvää asiaa.
“Vuoden 2021 päättyessä Suomessa on enemmän sijoittajia kuin koskaan aikaisemmin. Mistä ainakin 2021 tullaan muistamaan?”
Videon aiheet 00:00 Aloitus 00:19 Vahva vuosi Helsingin pörssissä 02:37 Tulikuuma listautumismarkkina 04:24 Kansankapitalismin juhlaa 05:35 Edessä siintää hulppeat osingot
Lähinnä vahvistaa lähtökohtaisesti nuivaa suhtautumistani ipoihin. Helpompi uskoa reilun kauppahinnan muodostumiseen markkinoiden huutokaupassa, kuin transaktiossa, jossa hinnan määräävällä osapuolella on väkisinkin informaatioetu puolellaan.
Ja kun ottaa huomioon että tuulipuvut eivät saa edes merkattua listautumishinnalla vaan ovat ostaneet sen ensimmäisen päivän pompun jälkeen. Tulee paljon katkeria bag holdereita tästä sukupolvesta.
Haluaisin nähdä vastaavan kuvaajan hinnasta vain ensimmäisen kaupankäyntipäivän perusteella.
Todennäköisesti jenkkikästä löytyy vähintään yhtä paljon pikavoittojen tavoittelijoita kuin Suomesta ja avauskurssit ovat olleet ylempänä kuin nykyarvostukset.
Kannattaa oikeasti kuunnella - hyvää asiaa. 
