Moikka,
Täällä onkin ollut hyvää pohdintaa bruttokansantuotteen laskemisesta ja Yhdysvaltain Q3:n luvuista, @Kesa86 ja @Johnnyboy . Varastojen rooli tosiaan korostui Q3:lla ja toisaalta kuluttajakysynnän kasvu hidastui, kuten alla olevasta kuviostakin on nähtävissä.
Siitä, tarkoittaako tämä kysynnän pysyvää laskua, on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Ja kuten kuviosta on huomattavissa, myös varastojen kasvu talouskasvun kontribuuttorina on historiassa vaihdellut paljon. Tilastokeskuksen blogissa on kuvattu sitä, miksi bkt-luvut tarkentuvat ja mikä on varastojen rooli:
”Bruttokansantuote (bkt) lasketaan kansantalouden tilinpidossa arvonlisäysmenetelmällä, jolloin bkt on yhtä kuin toimialojen arvonlisäysten summa. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan tuotoksen ja välituotekäytön erotusta. Perushintainen arvonlisäys muutetaan markkinahintaiseksi eli bkt:ksi ottamalla huomioon tuoteverot ja tuotetukipalkkiot.
Yrityksen kirjanpidossa tuotoksen läheinen indikaattori on liikevaihto korjattuna valmisvarastojen muutoksella sekä valmistuksella omaan käyttöön. Välituotekäyttö vastaa taas ostoja (tavarat, palvelut ja muut kulut) korjattuna ostovarastojen muutoksella. Varastojen muutoskorjaus tehdään, koska kansantalouden tilinpidossa seurataan valmistusta eikä myyntiä.”
Mitä talouskasvuennusteisiin ja kuluttajakysyntään tulee, Q4 vaikuttaisi taas vahvemmalta kuin Q3 konsensusennusteiden mukaan (alla Bloombergin ennusteet). Tästä osviittaa antavat Atlantan Fedin julkaisemat gdpnow-lukemat, jotka osoittavat Q4:lle 6,7 %:n kasvua annualisoituna ja osaltaan myös talouden yllätysindeksit, jotka ovat kääntyneet parempaan suuntaan syyskuun notkahduksen jälkeen. Vuoden 2022 osalta olennaista on se, missä määrin palkannostot onnistuvat lisäämään ostovoimaa korkean inflaation ympäristössä, ja missä määrin kasaantuneet säästöt antavat puhtia kysynnälle. Oletuksena on, että loppuvuonna oltaisiin sekä kysynnän että hintojen osalta normaalimmassa talousympäristössä.
Sitten vielä sananen bkt-luvuista ja niiden tarkistuksista. Nämä Yhdysvaltain tuoreimmat joulukuun lopussa julkaistut Q3:n luvut olivat siis jo ”lopullisia” lukuja, ja ensimmäinen estimaatti julkaistiin jo lokakuun lopussa. Hieman hullunkurisesti osakemarkkinalla annetaan suhteellisen suuri paino aina näille alustaville lukemille, vaikka nimensä mukaisesti ne ovat alustavia ja vajavaisin tiedoin kerättyjä. Lopulliset ja tarkemmat luvut eivät sen sijaan herätä yhtä suurta mielenkiintoa, sillä ne ovat tulevaisuuteen luotsaavalla markkinalla jo auttamattoman vanhoja, kuten tässä nyt heinä-syyskuun tiedot, jotka julkaistiin joulukuun lopussa. Kuten keräämästäni kuviosta on huomattavissa, näissä tarkistuksissa piilee kuitenkin suuria eroja: Q2:lla ja Q3:lla lukuja on tarkistettu hieman ylöspäin, mutta 2020 lopulliset luvut olivat parhaimmillaan yli yhden %-yksikön suurempia kuin alustavat. Usein tarkistukset ovat suuria etenkin talouden käännekohdissa, joista 2020 on hyvä esimerkki. Finanssikriisin syövereissä 2008 ja 2009 puolestaan nähtiin suuria tarkistuksia alaspäin, eli lopulliset luvut olivat pahimmillaan yli 4 %-yksikköä huonompia kuin alustavat. Tämä kuvio siis vain havainnollistamaan bkt-lukujen muutoksia ja sitä, kuinka kompastuskiviä niissäkin riittää.
, no ainakin tuohon argumentoinnin tasoon). Kuka kertoisi 10 hyvää syytä, miksi Cathie Wood on väärässä (ja herättäisi minut unesta)?
) ja erityisesti jos olet eri mieltä. Tässä ainakaan 
Kuitenkin lopulta käsittääkseni Volckerin tullessa FEDin johtoon nosti hän korkoa vieläkin ylemmäksi mitä hänen edeltäjänsä ja lopulta inflaatio laantui, ei varmasti yksinään korkotason takia mutta se oli ehkä yksi osatekijä kokonaisuudesta.
Kyseinen webinaarisarja kiteyttää kerran kuukaudessa julkaistavassa jaksossaan ajankohtaiset ja piensijoittajaa mietityttävät seikat kohtalaisen tiiviiseen, noin tunnin mittaiseen pakettiin.
